Onko kellään kaltaisellani kouluttautumattomalla kokemuksia työnsaantimahdollisuuksista? Olen 22-vuotias (pelkästään) ylioppilas, ja kyllästynyt lukemaan lukuisia työpaikkailmoituksia, joihin vaaditaan aina jokin koulutus. Arvostetaanko yo-tutkintoa työmarkkinoilla lainkaan? Tiedän, että minun pitäisi opiskella lisää, ja sitä haluaisinkin, mutta on vaikea ajatella muuttavansa pohjoisemmasta suomesta monien kilometrien taakse etelämpään, jossa todella minua kiinnostavat opinahjot sijaitsevat...ja jättää pieni lapsi ja hänen isänsä. Täällä tukiverkosto ja työ...Kysymykseni kuuluu, mille aloille pääsee ilman koulutusta? (En hae kassamyyjien tai siivoojien työtä)
Kouluttautumattoman työnsaanti
närkästynyt
101521
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen todella surullinen naivista kysymyksestäsi ja joudun vastauksessä "suomentamaan" ihan suorasukaisesti:
Ilman ammattillistä koulutus kuulut tulevaisuudessa siiheen ryhmään, joka on joka työttömänä tai joudut halppatyövoiman samalla lähtöviivalle. Muista maista tiedän, että tämä kehitys on nopeutumassa ja peruumaton.
Pelkäällä yo.todituksillakin saatat löytää työtä, joksiksi ajaksi, kunnes olet polttanaut parhaimmat vuodet, olet liian vanha koulutettavaksi ja työnantajakaan ole ennen kiinnostunut sinusta kun koulutettut nuoremmat ohittavat sinua ammattitaidossa menen tulleen. Jos halauat siis vältää vakavia toimentulo-ongemia myöhemmässä vaiheessa : opiskele!
Tuossa nyt ei auta muuta, kun olet näinkin nuori ja parhaassa opiskeluiässä, että muutatte sinne missä opiskelu ja miehisi työ ovat mahdollisia. Eräs mahdollisuus on etäisopiskelu, mutta tätä ei työnantaja myöhemmin niin korkealle arvostaa.
Ei muuta kuin rohkeasti vain maailmaan ja opiskelemaan, lapsineen miehineen!
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vastaanpa kiusallanikin. Tuntemani "pelkästään" ylioppilaat ovat olleet töissä mm. postilla ja mäkkärissä. Itse yrittäisin ehkä henkilöstövuokrausfirmojen kautta (vaikka henk. koht. olen rehellisesti tykännyt niistä postityökeikoistakin mitä olen tehnyt). Tai mieti millaisiin paikkoihin haluaisit töihin, ja ota niihin yhteyttä vaikka koulutusta ei olisikaan?
Mutta ajattelin myös, että oppisopimuskoulutus voisi olla hyvä vaihtoehto, jos onnistuisit löytämään sellaisen työpaikan, joka alkaa samalla kouluttamaan. Koulutuksen puute ei olisi este, koska opiskelisit työn ohessa. Jos toiveammattiasi ei voi opiskella oppisopimuksella, niin sitten jotain mahdollisimman sitä läheltä liippaavaa (tai ylipäänsä "jotain" että saa työpaikan ja ammatin).
Itse olen aikalailla samassa tilanteessa ja tähän asti olen tehnyt lähinnä siivoushommia. Nyt olen TODELLA kyllästynyt näihin pas*ahommiin ja olenkin päättänyt siirtyä kassalle. Enää työpaikka puuttuu. :( Pakko kyllä nyt myöntää, että juuri muuta ei ole kouluttamattomalla tarjolla, ja näitäkin hommia hyvin rajoitetusti. Paras olisi ehdottomasti jatkaa opiskeluja (vaikka sitten amikseen), mutta itselläni on tällä hetkellä niin tiukka tilanne rahallisesti, että opiskeleminen ei tule kuuloonkaan!!
Jos pystyy elämään työttömyyspäivärahalla (perus-, tai ansiosidonnaisella) pidempään, niin eräs varteenotettava vaihtoehto on kouluttautua työvoimapoliittisilla kursseilla.
Kursseilla saattaa olla syystäkin huono maine, mutta kun hakeutuu hyvämaineiselle koululle, jolla on takanaan jo hieman pidempi historia, niin todennäköisyys, että saa kunnollista opetusta parenee huomattavasti. Ammattikouluista poiketen kursseilla on yleensä vanhempaa väkeä, joka kouluttautuu kokonaan uudelle alalle, tai jatkokouluttautuu entisellä alalla. Ei tarvitse tuntea olevansa kuin jokin sukupuuttoon kuollut dinosaurus nuorten joukossa.
http://www.mol.fi/toimistot/vaasa/tyovoimakoulutus.html
Omakohtaisesti kouluttauduin tuollaisen kurssin kautta kokonaan uudelle alalle, ja töitäkin onnistuin saamaan muutaman kuukauden päästä valmistumisen jälkeen. Alle puolessatuosta vuodessa sain uuden ammatin tutkintopaperit, joilla oli sitten hyvä lähteä hakemaan töitä vapailta markkinoilta. Ja ainakaan omalla kohdalla tuo kurssi ei ollut rasite, koska jo heti ensinmäinen hakemus johti työhaastatteluun.
Eräs järjestelmän etuuksia on verottomat ylläpitokorvaukset, jotka olivat opiskellessani 8e lähiopiskelupäivä, ja koska kävin opiskelemassa oman työssäkäyntialueeni ulkopuolella sain saman suuruista korotettua ylläpitokorvausta. 16e opiskelupäivästä asuin jo helposti toisessa kaupungissa viikot, ja viikonloput olin "oikeassa" kodissani.Lisäksi tuli vielä normaali työttömyyskorvaus.
Asiasta kannattaa kysellä työvoimatoimistosta tarkemmin, siellä osataan antaa paremmin tietoa tämän päivän tilanteesta. Ainakin aiemmin opintojen alkaminen painottui enemmän vuoden alkuun, kun työvoimapiirit saivat loppuvuodesta tiedon seuraavan vuoden määrärahoista ja pääsivät kilpailuttamaan koulutuksia ja järjestäjiä.
Tuskin noille työvoimapoliittisille kursseille pääsee 22-vuotias henkilö ilman ammatillista koulutusta.Työvoimatoimisto kehottaa todennäköisesti vain hakemaan yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen.
Miksi työvoimavirkailija suuntasi hakujan yhteishaun piiriin, jos hakee ammatilliseen tutkintoon päätyvään koulutukseen, joskin työvoimapoliittisenakoulutuksena.
Toisaalta vastaustani ei oltu suunnattu varsinaisesti alkuperäiselle kysyjälle, vaan ennemminkin yleisenä kommenttina kaikille vastaavassa tilanteessaoleville. Tämä siksi, että ainakaan omien kokemusten mukaan työvoimatoimistossa ei välttämättä olla noita koulutuksia tyrkyttämässä saatikka kerrottaisi, ellei itse osaa asioista kysyä ja tiedustella. Aivan kuten vaikkapa työllistämistöistä, joita ainakin ennen piti osata erikseen kysyä, ennenkuin sai ajan oikealle henkilölle, joka hoiti asioita.
En oikein saanut selvää oliko tuo kysymys vai ei, mutta alle 25-vuotiaiden työttömien, joilla ei ole ammatillista koulutusta, on haettava jatkuvasti yhteishauissa ammatti- ja/tai ammattikorkeakouluihin, jos haluavat säilyttää työmarkkinatukensa.
Työvoimakoulutukseenkin saa ja tietysti kannattaa hakea, mutta se ei kuitenkaan poista osallistumispakkoa yhteishakuihin. Jotkut työvoimakoulutukset ovat suunnattu esim. juuri nuorille työnhakijoille, eli siinä edellinen vastaaja oli tavallaan väärässä etteikö kurssille voitaisi valita.
Minä olen itse lukion jälkeen opiskellut vain vähän yliopistokursseja siis en ole valmistunut ja menin sitten töihin. Ensin tein satunnaisia vuoroja osa-aikaisena, sitten sain toistaiseksi työsopimuksen ja nyt osastovastaavana. Haen koko ajan myymäläpäällikön paikkoja ja olen saanut kannustusta. En tiedä millä muilla aloilla pärjäisi ilman koulutusta. Tunnen itseoppineita kirvesmiehiä ja karaokejuontajia/tiskijukkia... Kahviloihin voi myös päästä töihin ilman koulutusta jos vaikka ensin tekee töitä esim huoltoaseman kahvilassa! Jos palveluammattiin haluat niin kannattaa tehdä ainakin vähän aikaa töitä niin että ei oliskaan täyspäiväsenä että saa jonkin todistuksen sopivuudestaan ammattiin. paarhaassa tapauksessa pomo voi suositella sinua jonnekin.
Heippa,
Ymmärrän huolesi ja halusin ottaa kantaa keskusteluun omalta osaltani. Itse olen täyttämässä 25 vuotta ja kiinni työelämässä olen ollut pyöreät 10 vuotta. Yo-pohja ja vähittäiskaupan puolelta hankittu oppisopimus/ammattitutkinto, joka tosin ei anna kauheasti painoarvoa nykyiseen toimenkuvaan. Sen voin sanoa että myyntiala on yksi niistä harvoista jossa pärjää ihan tuolla Yo/merkonomi pohjalla jos on kokemusta ja tarmoa tehdä pitkäjänteistä työtä. Itse olen parisen vuotta toiminut nyt edustushommissa ja kehittymällä siinä minulle tarjottiin isosta talosta hyvä työpaikka johon sitouduin. Niin sanotusti tuntuu että "kohtalo" on vienyt tähän pisteeseen. Sitä en sano, etteikö opiskelu olisi tärkeää, mutta itselle työ on ollut niin kauan iso osa päivärytmiä etten ole halunnut uhrata sitä opiskelulle a)tulomenetysten takia b)en ole täysin keksinyt mitä opiskelisi, mutta voi olla että myöhemmin työnpuolesta pääsee kouluttautumaan. Tästäkin voidaan olla montaa mieltä ja kritisoida haluttomuuttani opiskella enemmän, mutta toistaiseksi olen ollut todella tyytyväinen ammatinvalintaani ja siihen että pitkäjänteisellä työllä saavutin nyt sen mitä harvoin vastaan tulee, eli hyvä työtarjous. Toivon että tässä oli edes hieman kannustusta siihen, että sellaisiakin löytyy jotka menestyy ilman korkeakoulututkintoakin.
Taitaa olla ihan yksilöstä kiinni kuinka käy. Iste kulutin aikaa 25 vuotiaaksi aikaa aloitellen ja lopetellen milloin mitäkin koulua. Sitten pamahdin perustaloushallinto hommiin osa-aika orjaksi - siitäpä se pallo lähti rullaamaan ja nyt 7 v myöhemmin olen isossa konsernissa kohtalaisella liksalla (3KEUR ) kehitystehtävissä ja siis ihan ilman mitään tutkintoa. Kohtuu helposti on myös työpaikan vaihtamiset onnistuneet.
Ilman alan tutkintoa joutuu tekemään paaaljon enemmän hommia kuin tutkinnon kanssa jos mielii päästä kunnon hommiin. Joten jos vaan energiaa riittää niin ehdottomasti opiskelemaan tavalla tai toisellla - se on kuitenkin aika harva joka peruskoulupohjalta paskahommia parempiin pääsee.