mä oon suhun ihastunut...Vuoden oot ollut samassa työpaikassa kanssani. Enkä saa sua ajatuksistani vapaa-aikanakaan. Oon kyl monta kertaa yrittänyt, mut PERK.... se ei oo onnistunut. Uusi työpaikka?! Sen kun löytäisi!!
Voi ei!
Vieläkin
112617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
työpaikka vaan. Ei ole muita vaihtoehtoja. Kyllä se siitä. Se vaan hieman mietityttää, että mitä sanoo pomolle irtisanomisen syyksi...
jos saat uuden työpaikan? Sit tulee karmea ikävä ja suunnaton suru ja kaipaus sen kauniin tunteen tilalle. Kannattaa harkita työpaikan vaihtoa sittenkin, onko se ainut mahdollisuus..
kamala suru, mutta parempi surra jossakin muualla, missä ihmiset eivät tunne kuin se, että suree kaikkien tuttujen silmien alla joka päivä. Ihmiset ihmettelevät: "Mikä totakin vaivaa, kun se käyttäytyy niin kummallisesti?"
Tässä tilanteessa työpaikan vaihtaminen on ainut vaihtoehto. Eihän kukaan hullu jaksa itsekidutusta päivästä toiseen. Sitten kun on saanut uuden työn, niin voisi harkita muuttoa jonnekin toiselle paikkakunnalle ja unohtaa kaiken. Kylmästi vaan. Pakko ajatella omaa hengissäselviytymistään.
mutta ei ne tunteet mihinkään häviä..siellä ne pinnan alla koko ajan jyllää..Minäkin odotan sitä aikaa, jolloin alkaa helpottaa..kaks vuotta tätä on kestänyt, kun toinen vaihtoi työpaikkaa..
Eikö mikään auta unohtamiseen? Uskonto, jooga, nautintoaineet, taide, juokseminen, lentolupakirjan hankkiminen eli siis kaikki mahdollinen korviketoiminta - ei siis mikään auta? No ainakin aika parantaa haavat.
auttaa hetkellisesti, mutta unohtaa ei voi. En minä sentään niin heikko tunne- elämältäni ole, että olisin lakannut rakkauden tähden elämästä, vaikka koville kieltämättä on ottanut. Elämä jatkuu edelleen..mutta mikään ei ole enää entisensä henkisellä tasolla. Rakkauden kohtaaminen henkisellä tasolla on ollut uudelleen kasvamisen aikaa.
tunteita ja asioita. Sinulla on kokemusta siitä. Tiedät sen.
Omasta itsestäni tiedän sen, että minulla on voimakkaat tunteet, mutta ehkä olen kyvytön käsittelemään niitä oikein. Pitäisi osata ajatella järjellä ja niinhän minä tässä koko ajan yritän, mutta sisältä palan.
Sitä kuvittelee asioita ja totuus onkin toinen.
Ehkä tämä kaikki on vain matkaa omaan itseensä ja opin tämän kaiken kautta ymmärtämään itseäni paremmin. Ehkä ymmärrän sen, mikä on minulle hyväksi ja mistä oikeasti tulen onnelliseksi.
miksi niin kaunis asia kuin rakkaus tuottaa niin paljon tuskaa. Ja miksi rakkaus tulee kohdalle silloin kun siihen ei olisi tilaa ja mahdollisuutta???
Mutta kaikkea hyvää kaikille rakastuneille ja ennen kaikkea jaksamista rakkauden lumoissa.
miksi uusi työpaikka...? ja onko unohdettava? Vielä, ootko m?
en kestä olla hänen kanssaan samassa työpaikassa, koska olen niin ihastunut häneen. Olen n.
olla yleinen ilmiö :)