Vuosisadan rakkaustarina, oltiin aina yhdessä. oltiin aina vaan me ja meen tulevaisuus. muut ihmiset ei hyväksyny meen suhdetta ja käytiin läpi kaikki mahdolliset alamäet. Poikaystäväni joutui nuoriskotiin ja laitokseen eron jälkeen ja mullakaan ei ollu helppoa,mut oli pakko pistää poikki koska olin liian rikki ja muutin toiselle puolella maailmaa. Erosta nyt puoli vuotta ja sen jälkeen molemmilla yhdenillan juttuja ja seurustelusuhteita. Kultani on koittanut saada mua takasin, mutta olen kaukana poissa ja kk sitten loppu puhelut,tekstarit,viestit kaikki loppu melkein kokonaan..sillon tällon jotain viestejä et miten menee mut siin kaikki...Nyt sillä on kai uus. Se vanno rakkauttaan ja vaikka eron jälkeiset seurustelusuhteet ei olekkaan kestäneet niin luulen et tää niiden suhde on erilainen. En halua itkeä perään,mut on helvetin vaikea ymmärtää et me ollaan vaan historiaa kun ollaan aina oltu erottomattomat ja yhdessa. Aina, ihan aina.
Miten pääsen tästä yli...en näe jatkoa vaikka oon tosi nuori. Kaverit pääsee niin helpontuntuisesti yli. Niillä kestää pari kuukautta... Mä en ole päässyt yli 7:ssä kuukaudessa eikä poikaystäväni..tai ehkä nyt on.
En saa mielenrauhaa....asun toisella puolella maailmaa ja silti rakastetaan toisiamme mut koitetaan päästä eteenpäin..kai..
Mitä sillä toisella on enemmän??
Ainoa syy miksi tunsin itseni koskaan rakastetuksi oli tuo jätkä ja nyt oon taas ihan yksin rikkinäisessä elämässäni
Miten pääsen tästä yli...en näe jatkoa vaikka oon tosi nuori. Kaverit pääsee niin helpontuntuisesti yli. Niillä kestää pari kuukautta... Mä en ole päässyt yli 7:ssä kuukaudessa eikä poikaystäväni..tai ehkä nyt on.
En saa mielenrauhaa....asun toisella puolella maailmaa ja silti rakastetaan toisiamme mut koitetaan päästä eteenpäin..kai..
Mitä sillä toisella on enemmän??
Ainoa syy miksi tunsin itseni koskaan rakastetuksi oli tuo jätkä ja nyt oon taas ihan yksin rikkinäisessä elämässäni
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiedän tunteen. Omasta erostani on nyt kulunut vuosi ja 5 kk. Nyt alkaa vasta helpottamaan. Välillä on ollut yhtä helvettiä mutta pikku hiljaa aurinko on alkanut paistamaan. Kävin todella alhaalla mutta sitten jokin voima sai minut päättämään etten enää rämmi suossa. Päätin aktiivisesti lähteä selvittämään itselleni ja saamaan itseni kokoon. Vielä on vähän selvitettävää. Yksin ei ole ollut aina helppo olla mutta tämä on, kaikesta huolimatta ollut minulle uusi mahdollisuus kasvaa ihmisenä ja oppia elämään itsenäisenä, nuorena naisena.
Tiedän että on opeteltava olemaan yksinkin ennenkuin voi olla toisen kanssa. On osattava rakastaa itseään ja opittava antamaan anteeksi itselleen. On osattava ajatella että ikävätkin asiat ovat niitä jotka kasvattavat ja muokkaavat ihmistä kylmää maailmaa vastaan.
Sinusta tuntuu varmasti kurjalta ja yksinäiseltä. Anna silti itsellesi aikaa. Ei haittaa vaikka rakastaisitkin yhä exääsi. Sinun ei tarvitse sitä lopettakaan. Elätte vain nyt omillanne. Voi olla että kohtalo joskus teidät vielä liittää yhteen ja jatkatte siitä mihin jäitte. Voi olla myös niin että ette palaa mutta löydät jonkun uuden ihmisen. Tärkeintä on nyt olla rehellinen itselleen ja tunteilleen. Ole yksin. Rakasta. Anna aikaa. Tutkiskele suhdettanne ja opi siitä.
Paljon hyvää sinulle ja voimia eteenpäin. Sinun on vain selvittävä yksin nyt. Selviät varmasti ja olet hieno ihminen kaikesta huolimatta!
Hyvää kevään jatkoa! :)
en pysty istumaan kotona ja odottamaan :( pitäisi antaa ajan parantaa,mut en usko, et aika parantaa. En pysty olemaan yksin.Alettiin ekaa kertaa seurustelemaan niin nuorena...Olin 13..täyttämässä 14. Oltiin yhdessa heti kun tavattiin ja siitä pitkälle,välillä jopa 2 kk tauko,ettei oltu yhdessä. Ikänä ei olla oltu erossa 7kuukautta kuten nyt. En ees osaa olla yksin,enkä kestä tätä tunnetta. Ehkä mä en halua,et me seurustellaan enää,koska mulla olisi ollut tuhat tilaisuutta sanoa, et mäkin rakastan sua,et otan sut takasin...mut oon liian kaukana,ja kultani päätti kai jatkaa eteenpäin. Mä en vaan pysty...Oon iha yksin ja se tappaa mua. Koko neljä vuotta mitä olen tuntenut kultani, oon ollut niin rakastunut. Mut kaikki typerät ihmiset rikko meen välit. Kuka vie tän tyhjyyden mun sisältänui. Mä en oikeesti kestä...
Erot ovat aina rankkoja. Toinen kuitenkin "kärsii" aina vähän enemmän.Yleensä se on ollut se, joka on rakastanut enemmän. Asiat pitäisi aina selvittää perin pohjin ja tehdä yhdessä eropäätös. Aina näin ei kuitenkaan onnistu. Joskus asioihin ei saada vastausta heti vain se tulee myöhemmin.
Tunteet eivät kuole nopeasti eivätkä ehkä koskaan. Et voi ruveta rakastamasta exääsi jos olet rakastanut häntä aidosti. Ei tarvitsekaan. Mutta sinun kannattaa miettiä tapahtuneita. Olit rikki kaikkeen. Se oli jo jokin merkki siitä etteivät asiat olleet niinkuin olisit toivonut ja tarvinnut niiden olevan. Toinen asia oli se, että exäsi otti niin pian uuden. Joko hän ei halua enää muistella sinua eikä rakastanut sinua aidosti tai sitten hän vain yrittää peittää tunteensa ja unohtaa. Jos hän rakastaa sinua aidosti, hän ei pysty olemaan jonkun toisen kanssa aidosti. Hän etsii sinut kyllä käsiinsä jos hän haluaa olla sinun kanssasi tai selvittää asiat.
Voit vain toivoa. Mutta sinun on nyt keskityttävä itseesi. Älä unohda itseäsi. Vaikka tuntuisi että kuolet siihen ahdistukseen, pelkoon ja tunteisiisi, älä luovuta. Päätä mennä eteenpäin. Tai päätä ainakin että selvität itsellesi ja hoidat itseäsi. Kirjoita, mietiskele. Älä pakoile ajatuksia ja tunteita. Älä yritä unohtaa sillä silloin vasta ajattelet häntä kovemmin. Juttele jollekin ja anna surun tulla.
Sä selviät siitä! Usko pois! Minäkin selvisin. Aikaa meni paaaaljon. Ainakin 1,5 vuotta. Mutta nyt näyttää elämä vähän valoisammalta. :) Olin pohjalla mutta pääsin sieltä ylös kun aloin etsimään vastauksia kysymyksiini.
Kirjoitin exälleni tämän 1,5 vuoden jälkeen kirjeen jossa kerroin kaiken minun näkökulmastani. En syyttänyt häntä mistään. Kerroin vain sen mitä olisin silloin eron hetkellä halunnut hänelle sanoa. Sanoin myös sen etten unohda häntä koskaan ja osa sydämestäni tulee aina kuulumaan hänelle mitä tahansa tapahtuikaan. Rakkaus ei kuole. Mutta joskus tällaiset erot ja vastoinkäymiset ovat vain uusi alku tulevaan.
Kaikella sinunkin elämässäsi tapahtuvilla asioilla on tarkoituksensa. Anna aikaa. Älä ota uutta tilalle. Ole parempi kuin exäsi ja kulje eteenpäin. Nauti elämästä sitten kun olet päässyt yli. Sinua odottaa vielä joku jossakin. Älä masennu vaan yritä lähteä etsimään omia polkujasi. Se ei aina ole helppoa mutta se on varmin tie elää aidosti omana itsenään ja onnellisena. Sinulle on varmasti joku tarkoitettu ja hän ilmestyy elämääsi ja kulkemaan rinnallesi silloin kun uskallat elää ihan itseksesikin.