Mitenkä tämän nyt aloittaisi. Tuntuu että minun parisuhde on umpikujassa. Meillä ei ole enää seksiä. Toinen vain sivuttaa sen nopeasti, ja menee jotenkin lukkoon eikä suostu keskustelemaan asiasta ollenkaan. Ja eihän mikään suhde parane sillä ettei asioista keskustella.
Ehkä tämän turhauttamana menin sitten ihastumaan työkaveriini. Joka taas on ilmeisesti tahattomasti antanut ymmärtää asioita joite ei oikeasti ole olemassakaan. Hommaa on nyt niin että olisin valmis vaihtamaan parisuhdetta lennosta, jos se olisi mahdollista. Mutta kun se ei ole. Toisaalta olisin valmis hoitamaan nykyistä parisuhdetta, mutta kun se on yksin aika mahdotonta. Ja näin ollen mä olen tavallaan umpikujassa. Eli mitä tässä voi tehdä.
Ehkä tämän turhauttamana menin sitten ihastumaan työkaveriini. Joka taas on ilmeisesti tahattomasti antanut ymmärtää asioita joite ei oikeasti ole olemassakaan. Hommaa on nyt niin että olisin valmis vaihtamaan parisuhdetta lennosta, jos se olisi mahdollista. Mutta kun se ei ole. Toisaalta olisin valmis hoitamaan nykyistä parisuhdetta, mutta kun se on yksin aika mahdotonta. Ja näin ollen mä olen tavallaan umpikujassa. Eli mitä tässä voi tehdä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos ei vaimosi suostu puhumaan, niin ehdota vaikka menemistä perheneuvottelukeskukseen. Voit mennä sinne myös ensin yksin. Saat sieltä apua ja neuvoja.
Onko mahdollista, että vaimollasi on toinen mies? Usein silloin käyttäydytään torjuvasti omaa puolisoa kohtaan?
Mieti myös sitä, että kun olet ihastunut työkaveriisi, niin olet silloin myös unohtanut vaimosi. Nyt kun työkaverisi ei sinua huolinutkaan, oletkin jo valmis "hoitamaan parisuhdettasi" mutta samalla olisit "valmis lennosta lähtemään sen toisen mukaan".
Huh-huh!!! Taidat olla todellakin itse kaikkien ongelmien syy. Kannattaisi aloittaa ihan itsestään noiden asioiden penkominen..
Ei ole puolisolla toista miestä eikä toista naista. Itseasiassa ongelmat ovat terveyteen liittyviä. Se jos mikä on tässä vaiheessa selvää. Ja tuli mieleen että kun omassa suhteessa menee huonosti niin on altis kaikenlaisille ulkopuolisille signaaleille.
Ei työkaverikaan ole valmis pistämään suhdetta poikki. Pelaa liian hyvin huolto kotona, ainakin puheista päätellen. Taitaa hän vain olla narsistinen ihminen joka nauttii saamastaan huomiosta.
Noin se todellakin saattaa olla. Haet lohtua sieltä mistä vaan saat. Mitäpä jos kohtaisit tosiasiat, ja yrittäisit sitten selvitä eteenpäin yhdessä kumppanisi kanssa. Terveydelliset ongelmat tietenkin vaikuttavat parisuhteessa, mutta yleensä aina on toivoa terveyden palautumisesta.
Ehkä näin on. Olen kyllä yrittänyt puhua asiasta, mutta seurauksena on huutamista, mykkäkoulua ja yleensä se olen minä, joka saa kuulla että ovi tuolla jos ei meno miellytä. Ja kyllä, totta on että terveydelliset ongelmat vaikuttaa, mutta miten pitkään pitää vain olla hiljaa ja odotella parempaa? Kyllähän minä toista rakastan, mutta seksin puute tekee siitä rakastamisesta todella vaikeaa.
Varmaan kannattaa unohtaa kummatkin muijat. Toinen on sairas ja toinen huomionkipeä narsisti. Mitä tykkäät tästä omasta muijastasi noin muuten? Pelkän seksinkö takia sä olet sen valmis jättämään? Ehkäpä se kaipaa romantiikkaa ja hellyyttä, eikä sinunlaista röyhtäilevää kaljamahaa ähkimään päällä pari minsaa. Mieti siis, millainen itse olet ja miltä näytät. Sun vaan pakko saada naises avautumaan siitä asiasta, uhkaat sitten vaikka sillä eroamisella. Kysyt mitä se haluaisi ja miksi se on tuollainen.
Muuten on oikeinkin ihana tyyppi, mutta tämä sairauden mukanaan tuoma no sex linja on saattanut suhteen melko kuralle, ja kun tuntuu että toinen ei edes tiedosta tilannetta. Eikä suostu puhumaan asiasta. Ja kyllä on kokeiltu kakut, kukat ja shamppanjat. Ei tehoa. Se on niin jästipää että antaa meikäläisen mennä, kuin että keskustelisi rakentavasti asiasta.
Ja tämä toinen tämä narsisti. Pitäköön tunkkinsa. Kyllä mä tiedän että se vähän aikaan korpeaa, mutta kai se menee ohi. Osaanpahan kiertää vastaanvanlaiset tulevaisuudessa kaukaa.
Sä olet jotenkin hyvin lutunen tyyppi kaikessa karuudessasi:-). Jätä vaan kuule ne vieraat tunkit, ja puhu vaimon kanssa asiat halki. Vähän vaikeaa on nyt antaa neuvojakaan, kun ei tiedä mitä tautia se sun vaimo sairastaa. Kokemuksesta voin sanoa, että pitkäaikaiset sairaudet vievät todellakin halut. sitten kun tauti hellittää, niin kyllä se siitä taas lähtee sujumaan. Voihan se sun vaimo vaikka kuinka miettiä synkkiä ajatuksia mielessään, eikä silloin seksi huvita. Minusta on vaikeampina aikoina kivaa, kun kumppani on vaan lähellä ja silittää hellästi..Sitten taas parempina aikoina otetaan ilo ilti niin että jouset paukkuu:-))
Kaikkea hyvää sinulle. Kannattaa käydä puhumassa asiantuntijoiden kanssa. Voit käydä myös täällä netissä ns. vertaistukiryhmissä, jossa ko. sairautta sairastavat itse kertovat kokemuksistaan esim. seksin alueella.
Joo ehkä se on näin tehtävä. Mut eihän jos tilanne ei muutu, niin pitääkö tässä maailman tappiin ymmärtää ja sopetua? Mutta katotaan nyt, ehkä mä en ihan heti lyö hanskoja naulaan.
Juu, sinulla on huono olla parisuhteessasi...sun kumppanilla on myös huono olla...Juu, ei tarvii kärsiä, odotella, hohhailla, kaipailla muualle...ei!!!
No toinen ei suostu juttelemaan, rakentamaan, tekemään...huono homma...muttei mahdoton...
KUn on paha olla, se ei yleensä tule päivässä tai kahdessa..eihän!? Tai siis, joo tulee kyllä , mutta sen asteinen paha olla ei tule lyhyessä aikaa,,,että saa tänne kirjoittamaan...Yleensää sitä hakee jonkinlaista apua palstoilta tms. kun on jo mennyt pidempään heikosti...kun jo TODELLAKIN vaivaa nää asiat...
Yleensä sitä voi jo ihastua siihen työkaveriinkin, kun oma elämän sisältö tuntuu ihan tyhjältä..arvottomalta...
Siis, sulla on paha olo...se riittää siihen, että sä voit tehdä asialle jotain..ei tarvii ootella...Sun on heti oikeus hakea parempaa oloa..Nyt vaan pitäis ratkaista se miten, mistä...Ehkä se seksistä keskustelu ei ole nyt oikea aloitus.
Suostuisiko se sun puoliso puhumaan jostain muusta..kuitenkin teistä? Vai keittääkö sitä nää vatvomiset puhumalla...Haluaako se vaan olla ja elää ja antaa sössötysten olla..?
Jos hän suostuu siihen, että otatte omaa aikaa, vaikka lasit limpparia ja rauhallista musiikkia taustalle...juttelette jotain tulevaisuuden haaveista(uusi sohvakalusto, talon rakentaminen, nurmikon istuttaminen, uusi parvekelasitus, kesällä tehtävä vaellus, uudenvuoden ilotulitteiden osto...ihan mitä vaan, mitä yhdessä odotatte)
Eli juttelisitte jotain, mikä on teille yhdessä tärkeää. Sitten kun keskustelu on avattu, voisit kertoa miten pidät häntä tärkeänä ja tykkäät olla lähellä. Haluat käpertyä kainaloon. Että se on sinulle todella tärkeä asia ja siinä hänen lähellään on se autuain paikka maailmassa ja siinä koko elämä pysähtyy ja tuntuu, ettei mitään ongelmia olekaan...jotain tällaista..kuvailet sitä mikä sinusta on tässä elämässä tärkeintä...se seksi..ainakin toisinaan...(se nimittäin on melkein elinehto..sillä se parisuhde oikeasti pelaa hyvin pitkälti, vaikka kaikki muu olis umpikujassa)
Ehkä se sana seksi ja vaikka sana rakastelu ei ole aina niin kiihottavaa..
Käytä sitä kuvailua, että se lähellä oleminen, pitely ym. Kerro, että ne on tärkeitä ja tykkäät siitä.
Monesti pareilla toinen on jo ihan täydessä valmiudessa, kun toinen ei vielä ymmärrä koko asiasta mitään...siinä yleensä se "hitaampi" sulkeutuu ja vetäytyy...pelkää,että menee vaan "perässä pysymiseksi"...anna toisen lämmetä rauhassa...
Juttele...älä edes ilmaise, että olet jo valmiina tai odotat jotain...kerro vaan, että tykkäät ja kerro mitä toivot...Ehkä jotain aukeaa..
Mulla on nyt pieni matka edessä, joten saan aikaa miettiä asiaa, ja sieltä palattuani ehkä tiedän mitä haluan. En ota nyt asiaa esille ennen matkaa, ettei suoraan riidoissa erota.
...on siirtyä eteenpäin; jos naista ei seksi kiinnosta niin et sinä kyllä saa häntä siitä uudelleen kiinnostumaan (siis sinun kanssasi). Ihan sama mitä teet sen työkaverisi suhteen.
Kehottaisin muutenkin vähän miettimään tuota suhdepakkoa jonka perusteella toteat olevasi umpikujassa. Jos et todellakaan pysty olemaan edes sen aikaa sinkkuna että tapaat muitakin naisia kuin nämä "ainoat vaihtoehtosi" niin sinulla on päässäsi pahasti jotain vialla.
Ehkä niin mutta kävi vaan mielessä että teki mitä tahansa niin olet rotta. Käyt pettämässä niin olet petturisika. Jätät toisen niin heti on pahat kielet selän takana puhumassa että kun on vähän sairautta niin heti hylätään ja ollaan pinnallinen paska. Ja ketään ei kiinnosta tietää kuinka mä voin. Onko mulla paha olla. Helpommalla pääsisin kun olisin vain sinkku.
Eikä mun ole pakko olla suhteessa. Mutta jos tulis mahdollisuus hypätä niin tässä tilanteessa hyppäisin varmaan.
Mutta kuten sanoin ... mietin nyt asioita sen matkan aikana ja teen sitten päätökseni.
Et näyttänyt mainitsevan alkup. viestissä mitään mistään sairaudesta, se voisi tietty muuttaa asian; mutta sanoisin silti että jos et pysty olemaan onnellinen niin siirry vaan reilusti eteenpäin äläkä jää miettimään mitä joku ääliö susta ajattelee, ei niillä ole mitään sanomista asiaan elleivät ole itse kokeneet samaa. Se on silti parempi kuin pettäminen.
Oikeastaan ratkaiseva tekijä on siinä, miten todennäköistä (ja millä aikataululla) naisesi paranee sairaudestaan. Oliko hän intohimoinen villikissa ennen sairauden alkua, jos näin niin sitten ongelma varmaankin korjaantuu kun hän paranee. Jos homma oli jo ennen sairautta niin ja näin, sanoisin että hän käyttää sitä vain tekosyynä (tietty riippuen miten vakavaa se on, jos hän on koomassa tms. niin se on eri asia).