Siitäkö, että toimintoja ulkomaille siirtäneissä jo siirtäneissä yrityksissä (2006-2009):
- parissa prosentissa tulee meno jatkumaan koko henkilöstöä koskien
- 45%:ssa jatketaan matalan koulutustason tehtävien siirtämistä ulkomaille
Siitäkö. että henkilöstön supistukset Suomessa jatkuvat(2006-2009):
- eteenkin metsäteollisuudessa (-40)
- myös elintarviketeollisuudessa ja kustannus- ja painoaloilla (-15)
Henkilöstön supistukset kääntyvät kasvuksi:
- eteenkin metallituotteiden valmistuksessa ( 50)
Henkilöstön kasvu jatkuu:
- ICT ja palvelusektoreilla
Kuitenkin niin, että matalan koulutustason työtehtävät tulevat vähentymään teollisuudessa (-15), kaupassa (-12), muttei palveluissa ( 5). Erityisesti opisto- ja amk-tutkinnon suorittaneille on kysyntää ( 41, 65, 49)(teol., kauppa, palv.), yliopistotutkinnon suorittaneille vähän vähemmän ( 41, 43, 31). Saldoluku tarkoittaa osuutta yrityksistä, jotka aikovat lisätä työntekijöitä.
Vai eikö Heinäluoma halua keskustella SEL ry:n kanssa elintarvikealan tulevaisuudesta? Tai Metalliliitto ry:n kanssa teknologiateollisuuden näkymistä. Tai Paperiliitto ry:n kanssa paperialan näkymistä? Ilmeisesti ei, sillä tämä "Fortumin mies" ei halua lisätä kilpailua tai tuotantoa Suomen energiamarkkinoilla. Tai alentaa ruuan ALV:tä. Tai alentaa työn verotusta. Kaikki edellä löytyvät globalisaatioraportista em. ryhmien ehdotuksina. Mutta Heinäluoma on niille sanonut tiukan ei. Joko omalla suullaan tai SDP:n suulla.
Lukekaa itse:
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j17-suomen-vastaus-globalisaation-haasteeseen/pdf/fi.pdf
- parissa prosentissa tulee meno jatkumaan koko henkilöstöä koskien
- 45%:ssa jatketaan matalan koulutustason tehtävien siirtämistä ulkomaille
Siitäkö. että henkilöstön supistukset Suomessa jatkuvat(2006-2009):
- eteenkin metsäteollisuudessa (-40)
- myös elintarviketeollisuudessa ja kustannus- ja painoaloilla (-15)
Henkilöstön supistukset kääntyvät kasvuksi:
- eteenkin metallituotteiden valmistuksessa ( 50)
Henkilöstön kasvu jatkuu:
- ICT ja palvelusektoreilla
Kuitenkin niin, että matalan koulutustason työtehtävät tulevat vähentymään teollisuudessa (-15), kaupassa (-12), muttei palveluissa ( 5). Erityisesti opisto- ja amk-tutkinnon suorittaneille on kysyntää ( 41, 65, 49)(teol., kauppa, palv.), yliopistotutkinnon suorittaneille vähän vähemmän ( 41, 43, 31). Saldoluku tarkoittaa osuutta yrityksistä, jotka aikovat lisätä työntekijöitä.
Vai eikö Heinäluoma halua keskustella SEL ry:n kanssa elintarvikealan tulevaisuudesta? Tai Metalliliitto ry:n kanssa teknologiateollisuuden näkymistä. Tai Paperiliitto ry:n kanssa paperialan näkymistä? Ilmeisesti ei, sillä tämä "Fortumin mies" ei halua lisätä kilpailua tai tuotantoa Suomen energiamarkkinoilla. Tai alentaa ruuan ALV:tä. Tai alentaa työn verotusta. Kaikki edellä löytyvät globalisaatioraportista em. ryhmien ehdotuksina. Mutta Heinäluoma on niille sanonut tiukan ei. Joko omalla suullaan tai SDP:n suulla.
Lukekaa itse:
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j17-suomen-vastaus-globalisaation-haasteeseen/pdf/fi.pdf
Vastaukset 14
Vanhimmat
ja maksoi EK.
Osasikohan "tutkijat" tehdä siitä sellaisen, kuin asiakas halusi?? Mitä arvelet??
Raportin tilasi ja maksoi valtioneuvosto, sen on laatinut valtionvarainministeriön alainen työryhmä. Ylipäätään raporttia ei voi tilata sillä kuka sen on tilannut tai maksanut tai siksi että kaikki sen toimenpidesuositukset eivät ole omaa sydäntä lähellä (kuten Heinäluoma), vaan koska kyseessä on ennen kaikkea ASIANTUNTIJASELVITYS, sitä on kritisoitava asiaperustein.
löytynyt? Heinäluoma ei ilmeisesti kunnioita kolmikantaa, kun ei halua keskustella tästä raportista. Raporttihan on tehty valtionvarainministeriön, tyonanaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa yhteistyössä. Siis kolmikantaisesti. Heinäluoman mukaan SDP:lle tällainen raportti ei kuitenkaan kelpaa minkäänlaiseksi kseskustelupohjaksi:
http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=100864
"SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma ehtikin jo MTV:n uutisille tyrmäämään tuoreeltaan talousneuvoston raportin johtopäätökset. Hänen mukaansa ne eivät kelpaa SDP:lle edes keskustelun pohjaksi." (löytyy myös uutisnauhalta)
haluaa. Markkinatalouden tilaustyö, minkä toivotaan auttavan yleiseen mielipiteeseen siitä, miten työoloja voi kurjistaa.
millaisia konkreettisia ehdotuksia työ-olojen kurjistamiseksi ko. raportissa esitetään.
Raportissa esitetään:
-irtisanomissuojan heikentämistä vaikka se on Suomessa jo muutenkin Länsi-Eurooppalaisittain huonolla tasolla.
-paikallisin sopimisen lisäämistä. Tämä kun yhdistetään aiempaan kohtaan, niin se tarkoittaa yhtä kuin työnantaja määrää ja työntekijät tottelevat.
-muiden joustojen lisäämistä. Jos on hiljaisempaa niin painu kotiin. Kun tulee tekemistä, niin tee 15 tuntista työpäivää.
Yleisesti ottaen raportti tähtää työehtosopimusjärjestelmän romuttamiseen. Ei ole enää mitään ehtoja, joiden mukaan maksetaan palkkoja tms. Eli voidaan tuoda laillisesti niitä ukrainalaisia siivoojia Suomeen ja maksaa niille mitä huvittaa.
Irtisanomsikynnyksen madaltamista ei suositella toteutettavan ilman muutosturvan lisäystä:
"Suomessakin olisi syytä harkita irtisanomissuojan lieventämistä osana laajempaa kokonaisuutta, jossa yksittäisten työntekijöiden ja työnantajien riskejä ja kollektiivista riskinkantoa kehitetään ns. muutosturvan hengessä."
"Tämän vuoksi joustavuuden lisäämiseen täytyy liittyä myös riskinjaon uudistaminen. Tanskan ”joustoturvamalli” tarjoaa hyvän esikuvan, vaikka sellaisenaan ei olekaan sovellettavissa Suomeen. Suomessa vuonna 2006 käyttöön otettu muutosturva-järjestely on askel tähän suuntaan. Ideaa voisi laajentaa soveltamalla uudenlaista oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa esimerkiksi kaikkiin tiettyä ikää nuorempiin työntekijöihin."
Työehtosopimusjärjestelmästä mainitaan lähinnä eri toimialojen vuoropuheluissa. Kemiantoimialan vuoropuhelussa (TU, YTN, Kemianliitto jne.) suulla ehkä radikaaleimmin:
"Suomalainen neuvottelujärjestelmä tuo työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta. Kemianalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevissa työehtosopimuksissa on mahdollisuuksia paikalliseen joustoon, mutta niitä ei käytetä täysimääräisesti hyväksi. Paikallisen sopimisen kulttuuria on kehitettävä niin, että paikallisiin olosuhteisiin ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin voidaan yrityksissä sopeutua ja näin mahdollisesti välttää ajautuminen pysyvämpiin vaikeuksiin."
Palkanmuodostukseen annetaan tällaista kritiikkiä:
"Suomalainen palkanmuodostusmalli on onnistunut hyvin tukemaan koko kansantalouden tasolla kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävää palkkakehitystä. Palkkarakenteet ovat kuitenkin varsin jäykkiä ja ovat osasyy työttömyyden poikkeuksellisen suureen painottumiseen heikosti koulutettuihin." (s. 18) Palkanmuodostuksesta enemän alkasen sivulta 92.
s. 96 (paikallinen sopiminen):
"Kolmas keskeinen haaste on palkanmuodostuksen sopeutuminen niin, että palkat määräytyvät enemmän työntekijä- ja työntekijäryhmäkohtaisten tuottavuuksien perusteella. Tämä edellyttää palkanmuodostuksen painopisteen siirtymistä yritystasolle paikallisesti sovittavaksi. Tämä olisi lisäksi kyettävä tekemään niin, ettei menetettäisi koko talouden tasolla tapahtuvan palkkakoordinaation etuja, joista Suomella on hyviä kokemuksia."
Eli demonisoit asioita aika reippaasti. Onko SAK:ssa yleisemminkin linjana se, että "en näe globalisaatiota, en kuule globalisaatiosta, en puhu globalisaatiossta - niinpä globalisaatiota ei ole." Helinäluoman globalisaatio-doktriini se ainakin tuntuu olevan. Ja Metalliliiton rahoillahan se eduskuntaan pääsi.
PS Työehtosopimusjärjestelmä pysyy yllä tasan niin kauan, kun merkittävä osuus tärkeimpien alojen työntekijöistä kuuluvat liittoon.
PPS ei Suomi ole mikään lasipulla, johon ulkopuoliset asiat eivät vaikuta. Lattiatason työpaikat tulevat vähentymään - eteenkin metsä- ja elintarviketeollisuudessa, kuten tuossa tutkimuksessa viitatussa gallubista/barometristä oli luettavissa.
Globalisaatioraportti ei esittele mitään sellaista, mikä saisi työpaikat pysymään oikeasti Suomessa. Joustavuus ja palkkajoustot eivät nimittäin voi koskaan mennä tässä maassa Kiinan tasolle, jossa työntekijöillä ei ole käytännössä mitään oikeuksia.
Raportin mukainen toiminta ainoastaan maksimoisi yritysten omistajien tulot. Hyvin harva työntekijä on sellaisessa asemassa, että pystyy oikeasti neuvottelemaan itselleen hyvän palkan. Käytännössä irtisanomisen helppous ja paikallinen sopiminen johtaa työolojen huomattavaan huononemiseen ja palkkatason romahtamiseen, oli yritysten taloudellinen tilanne hyvä tai huono.
Viron palkkatasosta. Etäisyys Kiinaan on sen verran pitkä, että ihan kaikkea sieltä ei kannata tuoda. Viro taas on 70 km päässä ja samalla tullialueella. Eli kilpailee tosissaan Suomen kanssa. Näin myös Venäjä. Ja Ruotsi.
Pakkoko sitä on ajatella ay-liikettäkään noin suppeasti? Palkkataulukot kehiin ja tietoa niille, jotka ovat siitä valmiita maksamaan. Työpaikkailmoituksessa pitäisi myös ilmoittaa palkkahaarukka Ison-Britannian tavoin.
---
Ei se globalisaatioraportti globalisaation haasteita poista. Vai mitä? Kannattaa siis alkaa toimimaan sen mukaisesti. Kiinan palkkatason selittää myös työntekijöiden tuottamattomuus. Tosin tällä hetkellä rembinin kurssi on Kiinan vientiteollisuudelle erittäin edullinen. Jonkun pitäisi oikeasti viedä rembinin dollarikurssi WTO:hon. Jenkit eivät sitä taida tehdä - Kiinalla on liikaa USA:n jokkolainakirjoja, joten Kiinalle pitää olla mieliksi.
Rembinin vapautumisen jälkeen sen dollari-kurssi on muuttunut vain 6,5%, vaikka arvioitu yliarvostuksen suuruus oli 30%:n luokkaa:
http://finance.yahoo.com/currency/convert?from=USD&to=CNY&amt=1&t=5y
Kiinalaisten suojaustoimet siis purevat. 25% devalvaatio on vahva ase maaimanmarkkinoilla.
Kaksikanta-malli: johon osallistuvat vain SDP ja SAK. Tällistahan SDP yritti ajaa Suomeen jo vuosia sitten. Ja melkein onnistui:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansanvaltuuskunta
markkinavoima markkinavoima
Kolme apinaa. Kuvittelee, että jos ei näe, kuule tai puhu globalisaatiraporttia, ei sitä myöskään ole olemassa. No ei olekaan, mutta valtionvarainministerillä on silloin uudet vaatteet.
perikatoon.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200701015546175_uu.shtml
Globalisaatiosta tulee keskustella
Halonen otti myös uudenvuodenpuheessaan esille globalisaation, jonka edut jakautuvat edelleen kovin epätasaisesti eri maiden välillä ja myös niiden sisällä. Hän kiitteli sitä, että suomalainen keskustelu globalisaatiostrategiasta on jatkunut. Väittelyä eikä edes erimielisyyttä pidä presidentin mukaan pelätä, kunhan mielessä pidetään yhteinen etu ja pystytään luomaan sen mukainen toimintalinja.
- Suomi ei voi olla maailman asioiden suhteen sivustaseuraaja. Oikeudenmukainen globaalitalous edellyttää yhteisiä arvoja, globaalia etiikkaa. Suomi on - ja sen pitää olla - omalta osaltaan rakentamassa oikeudenmukaisempaa maailmaa.
Puheensa lopussa Halonen palasi vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin käytiin presidentinvaalikampanjaa. Hän sanoi pyrkineensä ottamaan huomioon kansalaisten silloin antaman keskeisen viestin, jonka mukaan presidentin pitää osallistua aktiivisesti myös suomalaista yhteiskuntaa koskevien asioiden käsittelyyn.