Alkoholiongelma

Minun alkoholiongelmani on sellainen, että avovaimoni ei pidä alkoholista eikä sen käytöstä. Tämä ei sinällään ole minulle mikään ongelma, koska minusta on ihan hienoa, että avovaimoni ei ole mikään juoppo, mutta kun se ei jää ihan tuohon.

Siinä vaiheessa siitä tulee minulle ongelma, kun hänelle ei maistu alkoholi eikä minunkaan saisi tehdä mieli ottaa paria kaljaa. Yhden näemmä saisin saunan kanssa ottaa, mutta sen jälkeen pitäisi tulla toppi. Hän, kun ei pidä humaltumisesta, niin minäkään en saisi pitää.

Viimeisin sota syttyi siitä, kun olin työkavereitteni kanssa sopinut, että kävisimme yhdessä jääkiekko-ottelussa, jonka jälkeen lähtisimme käymään olutravintolassa ottamassa parit ja puhumassa paskaa.

No sepäs ei kotona käynytkään, vaan minun pitäisi tullla ottelun jälkeen suoraan kotiin eikä mennä baariin. No huh huh!

Onhan se totta, että nyt joulun aikaan on ollut pikkujouluja ja sen vuoksi on tullut käytyä normaalia enemmän viihteellä, mutta mutta.

Koska emme muutenkaan käy yhdessä missään viihteellä, niin soisin itselleni edes sen, että voisin käydä työkavereitteni kanssa parilla tuopposella.

Onko tuo jonkinsortin omistushalua? Vituttaa tällainen elämä, kun aikuista miestä pidetään narussa.
101011
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Oletteko koskaan jutelleet, että miksi alkoholi on niin arka/vaikea asia vaimollesi? Ehkä hänellä on menneisyydessään taakka alkoholiongelmaisesta kodista tai entisestä suhteesta tmv.?

Ehkä hän pelkää, että jos otat enemmän kuin yhden oluen, jotain pahaa tapahtuu tai että sulla menee juominen överiksi (jos hänellä siis on tällaisia kokemuksia menneisyydestään, syy ei siis ole sinussa).

En usko, että hän itsekkyyttään sinua kieltää tai haluaa aiheuttaa sinulle paskan olon, kyseessä voi olla pelkoa tai epävarmuutta. Nosta asia rohkeasti puheeksi "Hei, kulta voitaisiinko jutella tästä asiasta, sillä se painaa minun mieltäni ja toivoisin, että voisimme keksiä siihen hyvän ratkaisun, johon molemmat olisimme tyytyväisiä..."

Rakkautta teille ja hyvää uutta vuotta! :)

Äänestä
  • Ensinnäkin. Kiitos viestistä ja oikein hyvää uutta vuotta myös sinulle.

    Olemme todella jutelleet, muttemme ole löytäneet molempia tyydyttävää ratkaisua. Vaikuttaa vain siltä, ettemme sovi toisillemme. Ihan amerikkalaisten aikuisten oikeesti...

    Äänestä

voi kahlita. Parisuhteen ei pitäisi olla vankila. Muitakin ihmisiä ja ystäviä pitää saada olla. Ja tuo alkoholin otto silloin tällöin ei pitäisi olla ongelma. Ehkä hänen pitäisi valita absolutisti itselleen parikseen. Itse oon nainen ja sallin kyllä kaverini alkoholin oton, koska se ei ainakaan meillä ole koskaan muodostunut ongelmaksi. Toki toisen juomattomuuttakin pitää kunniottaa, kun siihen kerran pystyy. Jotenkin tuli tunne, ettette sovi toisellenne.

Äänestä

Kertokaas neuvoja miten tuollaisesta neuroosista pääsee irti? Itse olen juuri tuollainen kuin avokkisi ja minua ainakin itseäni häiritsee oma käyttäytymiseni ja haluaisin päästä irti mutten tiedä miten.Olen yrittänyt suggestoida itseäni hokemalla että liioittelen asioita ja päättänyt itselleni monta kertaa että lopetan tuon jankutuksen enkä välitä, mutta aina kun tilanne tulee päälle pääsee helvetti irti, tahtomattani.

Äänestä
  • Miksi täytyisi päästä irti siitä, ettei kyene alkoholin käyttöä hyväksymään? On täysin mahdollista elää sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät alkoa käytä.

    Itselläni on menneisyydestä sellaisia kokemuksia viinasta, että en kuuna päivänä kykene (vaikka haluaisinkin) olemaan samassa tilassa humalaisten kanssa, siis todella kännissä olevien ihmisten kanssa, pikku hiprakka ei haittaa.

    Minä otan ehkä pari pulloa viinia vuodessa, mies ehkä tuplat tuon määrän. Ja näin on hyvä.

    Äänestä

  • Hmm, muista että alitajunta ei ymmärrä mitään negaatioita; jos yrität hokea että "minua ei haittaa alkoholinkäyttö", viesti jonka aivot kuulevat on "minua haittaa alkoholin käyttö".

    Äänestä

etkö saa kiskaistua itseäsi irti?

Äänestä

nyt kyllä naurattaa. Ei tilanteesi vaan se kuinka tutulta tuo kuulostaa. Varsinkin tämä "Vituttaa tällainen elämä, kun aikuista miestä pidetään narussa." lause. Ihan kuin mieheni suusta.
Itse en ole naimisissa vaan asun avoliitossa herran kanssa jolla on alkoholiongelma. Minua vituttaa kun lupaukset eivät pidä juuri sen takia että pitää sadda muutama joka päivä. Hohoijaa.
En tiedä miten teillä on, oletko ehkä pettänyt lupauksia tai onko jotain peruuntunut alkoholikäytön takia? kenties on joku syys josatin ajasta ennen sinua miksi veimosi ei pidä alkoholista. Oletko puhunut asiasta hänen kanssaan?
Meillä kyllä käyn itsekin ulkona etten siinä mielessä kyllä ole alkoholivastainen, mutta en halua mieheni haisevan joka päivä kaljalle.

Kaikkea hyvää teille, toivottavsti saatte asian selvitettyä!

Äänestä
  • Niinpä, hyvän pointin toit esille!
    Mies tässä tilanteessa ei halua tuoda esille menneiden aikojen loukkaamisia, muistamatta jättämisiä, lupausten "unohtamisia" jne.
    Hän haluaa hakea oikeutusta päätökselleen mennä baariin ryyppäämään, ja asia esitetään juuri niin kuin vastausten halutaan olevan.
    "Uik uik, en saa lähteä, kauhea nainen - apua!"

    Jos parisuhteessa ollaan, silloin keskustellaan asioista yhdessä. Naisesi pelot ovat oikeutettuja, ja sinun puolisona tulee niitä ymmärtää. Jos tosiaan ihmiset tänä päivänä luokittelevat yhteen sopimattomuuden baareissa juoksemisen perusteella, niin voi hyvänen aika...
    Ei ihme, että eroja on niin paljon!

    Äänestä

> Onko tuo jonkinsortin omistushalua?

Sitäpä juuri. Kenenkään ei pitäisi alistua sietämään moista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ihalloppu kirjoitti:

Minun alkoholiongelmani on sellainen, että avovaimoni ei pidä alkoholista eikä sen käytöstä. Tämä ei sinällään ole minulle mikään ongelma, koska minusta on ihan hienoa, että avovaimoni ei ole mikään juoppo, mutta kun se ei jää ihan tuohon.

Siinä vaiheessa siitä tulee minulle ongelma, kun hänelle ei maistu alkoholi eikä minunkaan saisi tehdä mieli ottaa paria kaljaa. Yhden näemmä saisin saunan kanssa ottaa, mutta sen jälkeen pitäisi tulla toppi. Hän, kun ei pidä humaltumisesta, niin minäkään en saisi pitää.

Viimeisin sota syttyi siitä, kun olin työkavereitteni kanssa sopinut, että kävisimme yhdessä jääkiekko-ottelussa, jonka jälkeen lähtisimme käymään olutravintolassa ottamassa parit ja puhumassa paskaa.

No sepäs ei kotona käynytkään, vaan minun pitäisi tullla ottelun jälkeen suoraan kotiin eikä mennä baariin. No huh huh!

Onhan se totta, että nyt joulun aikaan on ollut pikkujouluja ja sen vuoksi on tullut käytyä normaalia enemmän viihteellä, mutta mutta.

Koska emme muutenkaan käy yhdessä missään viihteellä, niin soisin itselleni edes sen, että voisin käydä työkavereitteni kanssa parilla tuopposella.

Onko tuo jonkinsortin omistushalua? Vituttaa tällainen elämä, kun aikuista miestä pidetään narussa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu