Minulla oli kaksi parasta ystävää.Viimeisten neljän kuukauden aikana on alkanut tuntua etteivät he halua olla kanssani.Ja sain vähän aikaa sitten tietää että toinen heistä ei ainakaan enää pidä minua ystävänään.Ennen tätä olimme tiiviisti yhdessä ja tiesin olevani heidän paras kaveri,sitten kaikki muuttui.aloimme etääntyä.He eivät enään voineet olla vapaa-ajalla ja masennuin.Nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja yrittänyt saada ystäväni takaisin sillä olen sen verran ujo etten saa helposti uusia hyviä ystäviä toki kyllä koulukavereita.Voisiko joku neuvoa minua miten voisin syventää nykyisten ystävieni ja minun väliämme ja miten saisin uusia hyviä ystäviä?
ystävien kanssa ongelmia.
särkynyt
6869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hmm.. pahatohon mitään muuta ku kysy niilt frendeiltä et mikä homma? Itellä vähänsaman kaltanen juttu menos.. mut ei o viel pystyny...
En mä vaan jotenkin pysty mitään tommosta kysymään suoraan.Yritin kerran vihjailla toiselle ja se puhui niin kuin toivoinkin asioiden olevan.Tää tuntuu vaan niin pahalta ku oon tuntenu nää kaverit jo iät ajat ja en haluaisi menettää heitä.Menetin n.pari vuotta stten bestikseni jonka olin tuntenut koko ikäni.Se varmaankin horjutti aika paljon itsetuntoani ja siksi olen nyt joutunut tähän tilanteeseen.
jooh kyl kuulostaa tutult.. ei ole helppoa.. mut jännäjuttu et jos oot tuntenu nää kaverit jo parivuottakin ni eiks sellastenkanssa pystyis jubailee helposti =) väi mitä? Pelkäätkö et ne vastaa jotenki väärin... meitsi arvostaa suorapuheisuutta mut kadottanu sen näiden vuosienaikana jonnekin ja se hatuttaa... paljon. Luulin korjaavani asian vaikenemalla muutamaks vuodeks ja et aikakorjaa.. mutmut ei hyvä.. ny hermotriekaleina eikä pahemminmikään innosta...
Parasjuttu minkä ny oon huomannu viimein et oon polttanu sillat tod.hyvin... pointti oli et jubaile niille kavereille jos ne ei jostainsyystä pysty avautumaan niinku mä ny.. vois toimia..
Vit ku olis pystyny itekkin avautumaan sillonku se viel oli ajankohtasta...
Mä oon tuntenu nää kaverit jo monen monen vuoden ajan,mut sehän se siin on vaikeeta ku myö ei olla koskaan riidelty keskenää.Ei siis KOSKAAN.Ollaa ennemmin aina vaa vaijettu ja juteltu sille toiselle kaverille siint asiasta jne. Sen takii se tuntuu niin vaikeelta ja sitte jotenkii pelkään sitä vastausta.Ne saattaa ihan hyvin sanoo et ollaan myö viel kavereita ku ei haluu satuttaa minuu tmv. Mut kumminkii ne alkais sitte pikku hiljaa etääntymään. Ois sekin kyl aika pelottavaa jos puhuisin tästä niille ja ne sanois ettei enää haluu olla mun kanssa.Oon kumminkii tottunu siihen et mul on aina joku hyvä kaveri.
Ystäviä saa, jos vain todella haluaa.. pidät yhteyttä ja oot kiinnostunu heidänkin elämästään. Uusia ystäviä saa tutuista helposti jonkun yhteisen asian, vaikkapa harrastuksen, kautta.
Mä oon kovasti yrittäny pitää yhteyttä ja soitella voiko ne olla jne.Kyllä ne välillä on voinukkin olla,mutta on vaikea päästä taas mukaan heidän juttuihinsa,koska he eivät kerro salaisuuksiaan minulle vaan puhuvat niistä keskenään tai jonkun muun kanssa.Tää on vaan niin rasittavaa.Heti kun koulut alkavat yritän kovasti tutustua uusiin ihmisiin,mutta se ei ole niin helppoa kuin toivoisi.Mutta kiitos kumminkin.