Millainen leijona äitinä

Itselläni 3 poikaa ja aika riiviöitä.Ovat vielä aika pieniä joten vipinää riittää.Tulee karjuttua välillä liikaakin ja murehdittua asioita.Toivon että osaisin kasvattaa lapseni niin että heillä olisi hyvä itsetunto,sitkeyttä ja oikeudenmukaisuutta.Koska oma lapsuuteni oli vaikea ,päätin että minun lasteni ei tarvitse ikinä pelätä omassa kodissa ja heitä kannustetaan ja rohkaistaan.Haluan että saavat tuntea itsensä rakastetuksi ja olonsa turvalliseksi.Kyllä pitää löytyä myös huumoria ja hulluttelua niin kasvatuksessa kuin elämässäkin että jaksaa.

jellona-70 kirjoitti:

Itselläni 3 poikaa ja aika riiviöitä.Ovat vielä aika pieniä joten vipinää riittää.Tulee karjuttua välillä liikaakin ja murehdittua asioita.Toivon että osaisin kasvattaa lapseni niin että heillä olisi hyvä itsetunto,sitkeyttä ja oikeudenmukaisuutta.Koska oma lapsuuteni oli vaikea ,päätin että minun lasteni ei tarvitse ikinä pelätä omassa kodissa ja heitä kannustetaan ja rohkaistaan.Haluan että saavat tuntea itsensä rakastetuksi ja olonsa turvalliseksi.Kyllä pitää löytyä myös huumoria ja hulluttelua niin kasvatuksessa kuin elämässäkin että jaksaa.

Lue lisää

Ihan samat periaatteet minullakin on ollut. Tyttö ja poika ovat jo nuoria aikuisia. Nyt on se vaihe kun he ovat lähdössä kotoa ja voin sanoa että vaikeaa on. Pelkään että huolehdin liikaa ja pidättelen heitä kotona itsekkäästi. Yritän antaa heille vapauden päättää omista asioistaan. Olen mielestäni onnistunut kasvatuksessa koska lapseni ovat järkeviä, tuntevia, huumorintajuisia ja keskustelutaitoisia nuoria. Usein tekisi mieli pukata heihin vauhtia joidenkin asioiden hoidossa kun itse en siedä vitkastelua ja vanuttelua. Olen onnellinen lapsistani mutta sitten kun he eivät enää ole kotona kuolen varmaan huolesta. Maailma on niin vaarallinen paikka! Kun lapset olivat pieniä pidin normaalin kurin. Tyttö oli helpompi kasvattaa kun ei tarvinut niin paljon komentaa. Pojalle piti olla kovempi kuri mutta asiat myös puhuttiin selviksi ja lopuksi itkettiin yhdessä ja halattiin. Poika halaa vieläkin ja tulee kylkeen kyhnäämään joskus. Nykyäänkin keskustelemme kaikista asioista.Opetin lapseni pienestä asti siisteiksi koska mielestäni ei ollut kamalampaa näkyä kuin lapsi likaisissa vaatteissa ja nenä vuotaen. Koti pidetään myös siistinä ja tavarat järjestyksessä. Pienenä saatu oppi säilyy aikuiseksi asti. Kymmenen vuotta olen ollut yh. enkä kadu ratkaisuani koska ainoastaan eroamalla sain turvattua lapsilleni rauhallisen kodin. Isään heillä on aina silti ollut hyvät välit. Rakastan lapsiani enemmän kuin mitään muuta maailmassa ja olen heistä joka päivä kiitollinen :)