25.12.2006.joulupäivä.minun 10v. koirani,joka on ollut koko elämänsä ajan terve,kuoli käsiini.makasin sängyllä mieheni ja koirani kanssa kun yhtäkkiä nalle alkoi jäykistyä ja sen silmät lasittuivat.se laski allensa.kohtausta kesti n.5min.ajattelimme että sillä on alkanut epilepsia.annoimme sille diatsepaamia.käytin sen ulkona ja se teki tarpeensa.se oli aivan normaali.puolen tunnin päästä olin koneella etsimssä tietoa epilepsiasta.se tuli viereeni kuin hakien apua.nousin ylös ja huusin miehelleni että auta,taas se sai kohtauksen.pian sen jalat lähti alta ja lyhistyi lattialle.sain siirrettyä sen kylkiasentoon.se jäykistyi ja kuiskasin sen korvaan että nalle ei ole hätää,äiti on tässä ja rakastan sinua kulta.se katsoi miestäni silmiin rauhallisesti kuin sanoen että hyvästi isi.sitten se menetti tajuntansa ja sen silmät lasittuivat.pian se lopetti hengityksen.mieheni aloitti elvytyksen.hän paineli sitä kyljestä ja se hengitti ainostaan elvytyksen avulla.hän elvytti sitä 10min.sitten minä n. puoli tuntia.mieheni soitti pieneläinklinikalle.jatkoin hysteerisenä elvytystä vaikka se oli jo poissa.sen peräaukon sulkijalihas oli löystynyt ja kakat oli tullut alle.se on kuulema merkki että on kuollut.sydän ei enään sykkinyt.itkin ja tärisin tuskasta.koko elämäni ilo on kuollut.miten jatkan elämääni eteenpäin.olen kuollut sisältä.hyvästi oma rakkaani.lepää rauhassa,nasse kulta....
koirani kuolema
nallle
113033
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ettekai omin päin menneet antamaan diatsepaamia? Perheemme koira on nyt jo 15,5 vuotta, sekarotuinen joten toivottavasti elää vielä pitkään:)
Jaksamista teille:)
kiitos viestistäsi.annoimme nallelle diatsepaamia 2,5mg sillä puhuimme samaan aikaan pieneläinklinikan lääkärin kanssa ja mieheni on yleislääkäri.myöhemmin eläinlääkäri totesi että se vähensi koiran ahdistusta kuoleman hetkellä.toivon pitkää ikää koirallenne ja nauttikaa todella niistä hetkistä mitä teillä on hänen kanssaan.hyvää jatkoa.t nallen äippä.
mutta kommentoin hieman vastaustasi. Koirien elämäntaival on aina ennalta arvaamaton, kuten ihmisenkin. Toinen kuolee vuoden ikäisenä, toisinaan koiratkin voivat elää liki 20vuotta.Harvoin näin, mutta ystäväni sekarotuinen koira eli 18 vuotta. Olet ollut onnekas kun olet saanut pitää eläinystäväsi niinkin pitkään kuin 15,5 vuotta.
Toivotan lisää terveitä vuosia karvaiselle perheenjäsenellenne.
Annettii tossa muuten viimeviikolla buranaa meijän koiralle,niin mentiin suon ohitse niin koira täräytti paskat vääntää suohon....Nytte se on teholla...Ei saa kuulemma buranaa antaa niille..
ellei muuta oo kipuihin.
Marraskuun 5. päivä menetin minäkin oman koirani. Oikeastaan vanhempieni koira se oli, itse olen jo muuttanut omilleni, mutta rakastin sitä niinkuin omaani..
Ero sinun tilanteeseesi oli siinä että se ei ollut täyttänyt vielä vuottakaan. Todella terve ja iloinen koira, mutta jäi auton alle. Vanhempani olivat sen kanssa lenkillä eli näkivät tilanteen..
Yhä on ikävä, mutta päiviämme ilostuttaa nyt uusi saman rotuinen ja vain muutaman kuukauden edellistä nuorempi koira. Se oli aika huonosti pidetty koira, nyt ollut n. kuukauden päivät meidän hoidossa. Saanut antibioottia ensin virtsatietulehdukseen, nyt hiivatulehdukseen. Tullessa pelkäsi kättä jne... Se että koiran kuolema pelastaa kenties toisen hengen, lohduttaa.. Koira sai meillä lyhyen, mutta onnellisen elämän ja ajattelen että hän jatkaa elämäänsä tässä uudessa.
Itkeä saa ja pitääkin, mutta koirasi eli hyvän elämän. Onneksi aina muistot jää.
Otan osaa! Tuliko se kohtaus aivan terveelle koiralle, vai oliko vanhuuden tai sairauden merkkejä havaittavissa jo aikaisemmin? Pelottavaa jos voi näin yhtäkkiä lemmikki kuolla, ilman mitään varoitusmerkkejä...
kiitos.siis nalle oli 9v. ja viikko ennen kohtausta se ei enään jaksanut kävellä pitkiä lenkkejä ja oli pari yötä rauhaton ennen kuolemaansa.eli jos olisin silloin tietänyt asian olisikohan pitänyt viedä sydänfilmiin tai jotain?liikaa kysymyksiä mitä olisin voinut tehdä toisin..mutta olen siitä onnellinen? että tiedän että annoin parhaan mahdollisen kodin sille ja sain sanoa ne viimeiset tärkeät sanat.eli oli väsymystä ja hengästymistä ja kun oikein mietin,tuntuu että se tiesi kuolevansa.eläimillähän on aistit herkemmät kuin ihmisillä.jos on tarkempaa kysyttävää kysele pois,jos sillä voin jeesata muita koiranomistajia...
kiitos.siis nalle oli 9v. ja viikko ennen kohtausta se ei enään jaksanut kävellä pitkiä lenkkejä ja oli pari yötä rauhaton ennen kuolemaansa.eli jos olisin silloin tietänyt asian olisikohan pitänyt viedä sydänfilmiin tai jotain?liikaa kysymyksiä mitä olisin voinut tehdä toisin..mutta olen siitä onnellinen? että tiedän että annoin parhaan mahdollisen kodin sille ja sain sanoa ne viimeiset tärkeät sanat.eli oli väsymystä ja hengästymistä ja kun oikein mietin,tuntuu että se tiesi kuolevansa.eläimillähän on aistit herkemmät kuin ihmisillä.jos on tarkempaa kysyttävää kysele pois,jos sillä voin jeesata muita koiranomistajia...
jouduttiin lopettamaan outojen oireiden takia. Osanottoni suureen suruunne :( 13.10.06 6,5 vuotias Viivi-kissamme kuoli osittain kasvaimen takia. Sandra-kisun piti tuoda iloa ja lohtua elämäämme, toisin kävi, hän ei oikein ehtinyt iloita vielä elämästään eikä me hänen. Kaksi suurta menetystä ovat murskanneet elämänhaluni tällä hetkellä täysin. Monet eivät ymmärrä lemmikin kuoleman aihettamaa tuskaa, mutta se on aivan sama kuin ihmisenkin menetys (isäni kuoli 2 vuotta sitten, kokemusta on).
Mulla edellinen koira sairasti kilpirauhasen vajaatoimintaa ja sai lääkityksen.Olisi voinut elää pitempään jos en olisi muuttanut.Ja itkin ja ikävöin pitkään , käyn haudalla ym.Mutta nyt tämä koira mikä nyt on jo 6 vuotta vanha ja monirotunen kans.Pelkään jo sitä tuskaa, vasta viime vuonna tuli sellainen ajatus.Mutta en anna sen liijemmin haitata, me elämme tässä ja nyt.Kyllä nuo monirotuset elää hyvän ja pitkän elämän hyvässä kodissa.