Ohessa on pieni avautuminen nyky-yhteiskunnasta kokemusteni ja havaintojeni perusteella.
Olen 30 -kymppinen, käynyt lukiot ja korkeakoulut sekä omistan oman asunnon...
Muutama kokemus ja ajatus nykyajan työelämästä ja yhteiskunnasta:
Kaikki on muuttunut ja varsinkin työelämä on menossa ihan päin p... pitää tehdä rahaa aina vain enemmän ja se revitään tekijöiden selkänahasta (pörssi, globalisaatio, ...)jne. nykyajan avaintermit. Ja voin kertoa, että tämä suuntaus on vasta alkua.
Itsekin olen ollut työelämässä jo 2 eri yt-neuvotteluissa mukana ja varmasti tulen vielä kokemaan työurani aikana monet neuvottelut.
Kummankaan yrityksen talous ei ole ollut kuralla, mutta tulosta täytyy tehdä vain aina enemmän (ed. vuoden liikevaihto 20% yms.)..
Tästähän seuraa se, että ei jaksa sitoutua töihin kun ei ole molemminpuolista rehellistä arvostusta ja kunnioitusta. Mutta ei siitä sen enempää.
Yhteiskunnassa on muutenkin menossa selkeä myllerrys. Keskiluokka tulee pienenemään ja tilalle tulee ylä- ja alaluokka. Optio -keisarit ja vuokratyöläiset. Lisääntyvä globalisaatio seurannaisvaikutuksineen ajaa suomalaisia työntekijöitä entistä ahtaammalle ja sille ei voi kukaan mitään.
Päättäjät eivät asioita taida nähdä tai eivät halua, kun oman edun tavoittelu ajaa etusijalle. Lisäksi poliittisen puoluejärjestelmän budjetit, vaalibudjetit yms. ja rahoittajat pitävät huolen siitä, että ehdokkaat ajavat heidän etuaan ja intressejään, vaikka näin "julkisesti sanottuna ei saisi olla", mutta käytännössä on.
Jatkuva epävarmuus on myöskin raastavaa ja näkyy yhteiskunnan ongelmina. Ongelmat esiintyvät kun helpotetaan pahaaoloa viinalla ja sen jälkeen nyrkillä? Kustannustehokasta pitkällä aikavälillä?
Ei jaksa enempää kirjoittaa...
Mutta siinäpä muutama ajatus luettavaksi, ketä kiinnostaa...
Olen 30 -kymppinen, käynyt lukiot ja korkeakoulut sekä omistan oman asunnon...
Muutama kokemus ja ajatus nykyajan työelämästä ja yhteiskunnasta:
Kaikki on muuttunut ja varsinkin työelämä on menossa ihan päin p... pitää tehdä rahaa aina vain enemmän ja se revitään tekijöiden selkänahasta (pörssi, globalisaatio, ...)jne. nykyajan avaintermit. Ja voin kertoa, että tämä suuntaus on vasta alkua.
Itsekin olen ollut työelämässä jo 2 eri yt-neuvotteluissa mukana ja varmasti tulen vielä kokemaan työurani aikana monet neuvottelut.
Kummankaan yrityksen talous ei ole ollut kuralla, mutta tulosta täytyy tehdä vain aina enemmän (ed. vuoden liikevaihto 20% yms.)..
Tästähän seuraa se, että ei jaksa sitoutua töihin kun ei ole molemminpuolista rehellistä arvostusta ja kunnioitusta. Mutta ei siitä sen enempää.
Yhteiskunnassa on muutenkin menossa selkeä myllerrys. Keskiluokka tulee pienenemään ja tilalle tulee ylä- ja alaluokka. Optio -keisarit ja vuokratyöläiset. Lisääntyvä globalisaatio seurannaisvaikutuksineen ajaa suomalaisia työntekijöitä entistä ahtaammalle ja sille ei voi kukaan mitään.
Päättäjät eivät asioita taida nähdä tai eivät halua, kun oman edun tavoittelu ajaa etusijalle. Lisäksi poliittisen puoluejärjestelmän budjetit, vaalibudjetit yms. ja rahoittajat pitävät huolen siitä, että ehdokkaat ajavat heidän etuaan ja intressejään, vaikka näin "julkisesti sanottuna ei saisi olla", mutta käytännössä on.
Jatkuva epävarmuus on myöskin raastavaa ja näkyy yhteiskunnan ongelmina. Ongelmat esiintyvät kun helpotetaan pahaaoloa viinalla ja sen jälkeen nyrkillä? Kustannustehokasta pitkällä aikavälillä?
Ei jaksa enempää kirjoittaa...
Mutta siinäpä muutama ajatus luettavaksi, ketä kiinnostaa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse olen ollut YT:issä kerran kolmessa vuodessa. Liekö siitä tää "Ylempi Toimihenkilö" termi tulee. Jos pää ei kestä, niin on parempi vaihtaa alaa. En kylläkään voi sanoa, etteikö ko. tilane aina stressaisi...
Vielä parempi vaihtoehto on, jos ala edelleen kiinnostaa, on lähteä ulkomaille. Paremman elintason perään. EU:n alueella ylempien toimihenkilöiden elintaso on muistaakseni toiseksi huonoin (Portugalin ja Kreikan välissä).
ammatinvalintakysymys.
Suuri osa nykyisistä työpaikoista on jatkuvan muutoksen alaisena.
Ihan riippumatta yrityksen alasta tai hyvyydestä.
Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan.
Jos sitä muutosvauhtia ei kestä tai se ei itselle sovi, on paras hakea mahdollisimman vakaa - vaikka sitten pienempipalkkainenkin - työ.
Niitä vain ei enää ole kovinkaan helppo löytää. Éi edes valtion tai kunnan hommista.
Muutokset kun vaikuttaa sielläkin.
Onko joku luvannut tai pystyykö lupaamaan koskaan ja missään jatkuvan, hyväpalkkaisen, muuttumattoman työpaikan?
Toisaalta ei pidä vaatia samaa palkkaa mitä saa henkilö joka hallitsee muutokset ja pystyy tekemään tulosta muuttuvissakin olosuhteissa.
Sitähän kehittyminen ja johtaminen on.
Oma ammattitaito ja valmius kehittymiseen on paras tae työn jatkuvuudesta.
Muuten, liikevaihdon kasvu ei ole suoraan verrannollinen firman menestymiseen.
Mistä on tullut se luulo, että jonkun pitää taata jatkuva työpaikka?
Tottakai on pyrittävä vakaisiin työsuhteisiin, mutta eihän kukaan voi tietää tulevaisuutta kovin pitkälle.
Nyky-Euroopassa yritysten etu tuntuu menevän kaikkien muiden etujen edelle. Vapaan kilpailun nimissä on kaadettu aikki raja-aidat. Esimerkki: osta tuotemerkki Suomesta (tyyliin Leaf), laita tehtaat nurin ja perusta tehdas Ukrainaan. Sen jälkeen voit tuoda sitä Ukrainassa valmistettua paskaa tänne vanhalla merkillä ilman mitään tulleja ja muita rajoituksia, eikä valmistusmaata tarvitse enää merkitä tuotteeseen.
Kuka ostaisi Ukrainassa valmistetun suklaarasian vaikka lapsenlapselleen jos tietäisi?
Yritykset ovat kyllä kärkkymässä kaikenlaisia tukia, etuisuuksia ja erivapauksia, mutta yhteyskuntanvastuu on unohdettu täysin. Nyt pitää tehdä yli 20% liikevaihdosta tulosta, jotta joku saatanan kartanonherra saa vaihdettua perheen autot joka vuosi uusiin mersuihin.
Ihan hyvä kirjoitus!
Kaikenlisäksi pitää paikkansa hyvin monessa yrityksessä nyky Suomessa!
Samanlaista se on täälläkin "kioskissa" olla töissä
Olen hyvin pitkälle samaa mieltä kanssasi.
Ja samanlaista se on tässäkin "kiosissa" työskentely!!!