amk puolella ja yliopiston puolella on samoja koulutusohjelmia. olen tässä miettinyt, että kannattaako hakea yliopistoon vai amk:hon. miten työt eroavat toisistaan? minkälainen on palkkaero?
kun amk:ssa ja ammattikoulussakin on samoja koulutusohjelmia ja monet tekevät samalla palkalla samaa työtä. niin kannattaako edes hakea yliopistoon jos pääsee amk:ssa helpommalla?
kun amk:ssa ja ammattikoulussakin on samoja koulutusohjelmia ja monet tekevät samalla palkalla samaa työtä. niin kannattaako edes hakea yliopistoon jos pääsee amk:ssa helpommalla?
Vastaukset 18
Vanhimmat
AMK on turvallisempi vaihtoehto, koska sieltä valmistuu varmmein. Mutta DI on arvostetumpi tutkinto. Ja se mahdollistaa jatko-opinnot paremmin, jos niitä haluaa. Di:ksi lukeminen on
huomattavasti työläämpää. Eli, jos tuntuu epävarmalta, niin AMK on vaihtoehto.
Toisaalta Dippa-inssien työllisyystilanne on parempi.
Noin 2 prosenttia dippa-insseistä on työttömänä, amk-insseistä noin 5 prossaa.
AMK-inssinä myös duunarin hommiin "joutuminen" on huomattavasti suurempi uhka. Eikä tämä ole mikään AMK-inssien mollausviesti, vaan on valitettava fakta, että inssejä on monissa firmoissa ihan pintakäsittelijästä laitosmieheen.
Jos käy AMK:n yli 4:n keskiarvolla ja on kesäisin alan töissä niin liki varmasti se työpaikka irtoaa.
Duunareiksi tuskin kukaan AMK-inssi joutuu, mutta mihinkään johtotehtäviin tuskin pääsee. Dippa-Inssit toimivat siellä kaikista korkealla, kun AMK-inssit taas jakautuvat sitten eri "kerroksiin". Voi päästä korkealle jos on osaava, tai sitten voi joutua teknikon korvaajaksi eli toimihenkilöiksi. Niitäkin on sitten ylempia ja alempia. Tietääkseeni valtaosa AMK-insseistä toimii ylempinä toimihenkilöinä.
AMK-inssit eivät voi missään nimessä olla duunareita, kun koulutus ei juuri mitenkään valmista niihin hommiin. Ei ole pätevyyttä toimia duunarina, kuten ei olisi Dippa-Inssilläkään, eri hommiin eri koulutus.
AMK:sta on ihan hyvät jatkokoulutusmahikset. AMK:sta voi mennä jatkamaan opintojaan yliopistoon jos haluaa(tai pääsee). 2 vuodessa voi saada Dippa-Inssin paperit jos on sitä ennen käynyt ammattikorkeakoulun.
"Duunareiksi tuskin kukaan AMK-inssi joutuu, mutta mihinkään johtotehtäviin tuskin pääsee"
No väitteeni kyllä perustan siihen, että tunnen pari duunarin hommissa olevaa AMK-inssiä, toinen opiskeli tietotekniikkaa ja tällä hetkellä sattuu ihan läjäämään piirejä, toinen opiskeli puupuolta ja on tällä hetkellä pintakäsittelijänä....eiväitkä varmasti ole suomen ainoat....
Edelliseen työpaikkaan palkattiin kolme vuotta sitten valmistunut suunnittelija samoihin hommiin kuin minä ja kaveri oli ollut Koff:n lähettämössä valmistuttuaan inssiksi. Omalta luokalta porukkaa pääty kunnossapitomiehiksi eri tehtaisiin mutta yhteyksiä en ole pitänyt kaikkiin niin en tiedä missä ovat nyt.
AMK-inssin koulutus ei suoraan anna duunarin pätevyyttä mutta valitettavan moni niihin joutuu ainakin aluksi. Monilla on alemmuuskompleksi ja haluavatkin duunarihommiin oppiakseen tietämään mitä ne ovat. Tosin tiedän myös DI:tä jotka ovat ns. duunarin hommissa.
"Dippa-Inssit toimivat siellä kaikista korkealla, kun AMK-inssit taas jakautuvat sitten eri "kerroksiin". Voi päästä korkealle jos on osaava, tai sitten voi joutua teknikon korvaajaksi eli toimihenkilöiksi."
Tuo ei ole selitettävissä kuin mutu-fiiliksellä! Ylin johto muodostuu monessa paikassa ekonomeista, valtiotieteilijöistä ja insinööreistä. Ensimmäinen työpaikka on useasti suorittavan tason asiantuntija eli ylempi toimihenkilö joka on toimistoduunari. Olen sellainen itsekin vaikka käyntikortissa onkin hieno titteli. Pelimies on erimies, hanki hyvät verkostot, mainetta järjestöissä ja yhdistyksissä ja voit huomata olevasi pörssiyhtiön johtoryhmässä.
Operaattoreita öljynjalostamolla, perusmetallintuotannossa ja -muokkauksessa. Taksikuskeja, varastotyöntekijöitä, jakeluautonkuljettajia, kännykänkokoajia (taisivat saada lopputilin/uuden työn).
Jos kouluttautuu ensin AMK insinööriksi, niin onko miten helppoa jälkeenpäin jatkaa DI:ksi?
Kyllä se ainakin muuntokoulutuksen kautta onnistuu, jos AMK:sta
on hyvät paperit.
Mutta jos jo nyt tietää että haluaa jatkaa DI:ksi, niin miksi
ihmeessä kannattaisi edes hakea ammattikorkeaan?
Jos käy ensin AMK:n, niin silloinhan se AMK-osuus on ollut
koulutusta AMK-inssin hommia varten, kun taas DI-opiskelijat
ovat opiskelleet koko tutkintonsa DI:n hommia varten.
Voi voi teitä. Ettäkö ei työtä pelkäämätön insinööri osaa alansa ns. duunarihommia tehdä, jos siihen mahdollisuus ja sopiva perehtymisjakso annetaan? Ei se osaamisesta niinkään kiinni ole vaan siitä, miten keskellä kämmentä se pekaulo onkaan? Kääntäen tosin joka duunarista ei insinööriä saa, kuten ei edellä mainitsemistani syistä joka insinööristä saa duunaria (lukekaa tuo "duunari" tuntien arvostusta siitä, että olette ammattilaisia - insinöörihommissa ei monikaan tunnu ikinä osaavan hommiaan tarpeeksi hyvin)
Onko niitä semmosiakin? Eiköhän se työpaikoilla katsota tapauskohtasesti, eikä siinä tutkinnolla ole kovin suurta painoarvoa enää.
No kyllähän AMK-inssin koulutus tähtää erilaisiin tehtäviin
kuin DI:n koulutus. Mitä järkeä muuten olisi pitää kahta erilaista
koulutusta, jos molemmista olisi tarkoitus valmistua samoihin
hommiin? Eikös silloin voitaisi yhdistää molemmat samaksi
koulutukseksi?
Kyllähän monet tekevät samoja hommia koulutuksesta riippumatta,
mutta kyllä ko. koulutusten tarkoitus on valmentaa erilaisiin
työtehtäviin.
...sanomalehdessä kerrotaan. Ei se ole koulutuksesta kiinni, duunariksi pääsee tai joutuu kuka vaan jos suostuu. Vaikka tohtori.
Se millainen työura on riippuu tietysti lopulta paljon
muustakin kuin koulutuksesta, mutta kyllä DI:n paperit ovat
työelämässä arvostetummat. Samalla DI:n tutkinto tietysti
antaa mahdollisuuden jatkaa joskus lisensiaatiksi tai tekniikan
tohtoriksi, kun AMK-puolella on tarjolla vain ylempi AMK-tutkinto.
DI:n ja insinöörin koulutuksissa on eroja, vaikka ne olisivatkin
saman alan tutkintoja. DI:n koulutuksessa keskitytään enemmän
suuriin kokonaisuuksiin ja esim. projektien johtamiseen ja
suunnitteluun, kun AMK-inssin koulutus on lähempänä
käytännön puurtamista.
Tilastojen mukaan DI:n keskipalkka on n. 1000€ korkeampi.
Huomioi kuitenkin, että tuossa tilastossa on mukana kaikki
DI:t, eli sen vastavalmistuneen DI:n palkka tuskin on
1000€ vastaavaa inssiä korkeampi.
Viimeiseen lauseeseesi voisin vastata että jos toisessa
pääsee helpommalla kuin toisessa, niin kumpaa mahdetaan
arvostaa enemmän ja kummassa oppii enemmän?
Jos sinulla on matematiikka hallussa, niin suosittelen
ennemmin DI-opintoja. Jos ei ole, niin jo ensimmäisen
vuoden matematiikan kurssit voivat alkaa masentamaan.
Huomenta sullekin!
Niin, DI vai AMK? Oma ehdotus on että kerrot ensin mitä alaa haluat opiskella. Kemiantekniikka on ala jossa DI on varmin tapa päästä toimistohommiin pois linjalta. Esim. melkein kaikki uuden ydinvoimalan operaattorit ovat insinööriAMK:n suorittaneita, eikä kyse ole vaativasta laitosoperoinnista. Samoin uuden biodieselin operaattorit porvoossa.
Kone- ja sähköala on melkein aivan sama kun valmistuttua työllistäjät ovat samanlaisia. Uraputki ja kehitysmahdollisuudet eivät ole yksiselitteisesti parempia DI:llä vaan enemmän vaikuttaa mihin tehtäviin hakeutuu/joutuu/pääsee.
Varmin tapa saada kunnon hommia on yrittää TKK:lle tuotantotaloutta ja AMK:ssa sama suuntautuminen taas tuo varmimmin muita kuin niitä toivottuja hommia.
olen ajatellut että voisin lähteä jotakin kemiaan liittyvää opiskelemaan. minkälaiset työnäkymät on jos pääsen tuolle kemiantekniikan linjalle? entä muut kemiaan liittyvät koulutusohjelmat?
Käy katsomassa mol:n sivuja ja toteat että kemiantekniikalla on paljon vähemmän avoimia työpaikkoja kuin esim. konepuolella. Lisäksi suurinosa kemian aloista on tarkoitettu DI tai FM tai korkeammin koulutetuille. Tosin nämä ovat vasta julkisessa haussa olevat mutta antaa esikuvaa alasta. Kemiantekniikassa kehoitan ehdottomasti hakeutumaan DI-puolella. Töitä on mutta insinööri AMK ei ole hyvä ratkaisu. Kemian DI:n on useasti rivisuunnittelija.
entä muut kemiaan liittyvät alat?
Operaattoriksi pääsee työllisyyskurssillakin. Laboranttiksi inssi on ylikoulutettu. Yksinkertaisesti: perinteinen ja konservatiivinen kemianteollisuus suosii suurissa yksiköissä DI-tutkintoja. Myyntihommia teollisuudelle voi löytyä.