johon olin tutustunut täällä netissä. Kirjoiteltiin noin kuukauden verran sähköpostissa ja tutustuttiin hiljalleen. Vaikutti oikein lupaavalta ja oltiin samoilla aaltopituuksilla.
Treffit meni oikein mukavasti, juttua riitti ja ois varmaan riittäny monta tuntia, mutta se kuuluisa kipinä puuttui.. Ei se ruma mies ollut, mutta ei vaan tuntunut kaveria kummemmalta. Ihmetyttää vaan, että millaisen adoniksen sitten haluan, kun ei tavallinen suomalainen mies kelpaakaan.. Toisaalta hävettää, mutta toisaalta, miksi tyytyä johonkin "kakkoslaatuun"..
Treffit meni oikein mukavasti, juttua riitti ja ois varmaan riittäny monta tuntia, mutta se kuuluisa kipinä puuttui.. Ei se ruma mies ollut, mutta ei vaan tuntunut kaveria kummemmalta. Ihmetyttää vaan, että millaisen adoniksen sitten haluan, kun ei tavallinen suomalainen mies kelpaakaan.. Toisaalta hävettää, mutta toisaalta, miksi tyytyä johonkin "kakkoslaatuun"..
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eihän se kipinä välttämättä synny heti ensi tapaamisella. Jos mies oli kiva ja viihdyit hänen seurassaa niin kannattaisi ehdottomasti tavata hänet muutaman kerran ja katsoa miltä sitten tuntuu :).Jos ei tunteet muutu, niin saatathan saada hyvän ystävän :)
Sama virsi jokaisella, kun ei sitä "kemiaa" ollut. Winkwonk, ei sitä kemiaa tule olemaan niiden muidenkaan kohdalla. Johonkin on vedettävä raja, jos haluaa saada asioita eteenpäin. Muuten uhkaa paskahalvaus, ja jäät junnaamaan nettiin ikuisiksi ajoiksi...
Oon kyllä joskus tuntenut sen kipinän ja tiedän mitä se voi parhaimmillaan olla..
minullakin on välillä kipinää jonkun naisen kanssa, kyllä sen tuntee, itse oikein tärisee ja on hyvä olla toisen lähellä. Mutta miksi se menee ohi melko nopeasti, onko muilla tietoa tai kokemuksia vastaavasta?
kun joku tulis ja korjais ne raadot!
Ei tosiaankaan kannata tyytyä "kakkoslaatuun".
Ongelmasi on tuttu myös meille miehille. Sekundanaisia tulee treffeillä jatkuvasti vastaan, ja niistä on vaikea päästä tyylikkäästi eroon... Jotkut ovat niin viallisia, että ei niitä voi luokitella edes sekundaksi. Mitä lie, rikkinäisiä maanantaikappaleita...
Priimatuotteen tunnistaa kyllä heti, kun sellaisen tapaa. Kauneus ja seksikkyys tekee vaikutuksen alle minuutissa. Jos ei ensimmäisen minuutin aikana tule kipinää ja kemiaa ja värinää, niin se sitten (taas) sekundaa :-(
Jos olitte kirjoittelussa samalla aaltopituudella niin kyllä kemiaakin tulee löytymään. Jännitit varmaan niin paljon tapaamista ekan kerran että olit yhtä outo kuin hänkin. Nuku ja palaa asiaan virkistyneenä. Kokemusta on.
Se kuuluisa kipinä, mitähän se mahtais olla? Olisko se niin että kun on oikeen mahtisonni, niin alkaa pikkuhousut kostua? Jos jaetaan miehet kolmeen luokkaan: 1) pikkuhousut kastuu, 2) ei-sytytä, 3) vastenmieliset, niin paljonko on prosenteissa koko mies katraasta noissa luokissa? Anna kun veikkaan: 1) max 10%, 2) 55%, 3) 35% - seuraavaksi mieti mihin luokkaan itse kuulut?
Monikaan nainen ei tunnu tajuavan että näitä A-luokan miehiä on vain se 10% ja niitä haluaa kaikki naiset ja nämä A-luokan miehet panevat minkä kerkiävät, mutta eivät pysty tyydyttämään kaikkia. On selvää että pitkiin suhteisiin näitä A-luokan miehiä ei riitä kaikille halukkaille ja suuri naisten enemmistön tulee tyytyä kakkoslaatuun jos meinaa parisuhteessa elellä.
On täysin eri asia tulla pannuksi A-luokan miehen toimista kuin elää pysyvästi sellaisen kanssa. A-luokan miehen ei nimttäin tarvitse tyytyä B-luokan naiseen vaikka välillä voi kyllä sellaista polkaista. Tässä on se suuri harha nettinaisten päissä. Rima on korkealla ja pysyy, kunnes tulee se lopullinen valinta eteen että haluaako parisuhteen vai ei. Netissä ja rafloissa kaikki tuntuu olevan mahdollista, mutta todellisessa elämässä kaikki ihmiset eivät elä rikkaina, terveinä, onnellisina, A-luokan miehen puolisona. Mietippäs sitä.
ei ne kaikki miehet saa niitä A-luokan naisia, joten oliskohan syytä kattoo peiliin ja miettii mihin luokkaan mies kuulut? ja sitten miettii haluutko parisuhteen ollenkaan (naisen kans) ni ei tarvi täällä netissä ikuisesti pyörii...
Anteeksi, mutta puhuinko sulle mitään? Puhuinko itsestäni jotain? Miksi koet tarvetta muuttaa keskustelun aihetta johonkin muuhun kuin se oli?
Tuolla oli hyvä kommentti. Mikäs sua harmittaa? Sanoi vaan saman toisinpäin, niinkuin olisi hyvä tajuta. Asia voi olla todellisuudessa niin että hyviä on paljonkin, kaikille joku hyvä. Vakka kantensa löytää. Tai voihan olla ilmankin, kamalaa väärän kanssa.
Nyt puhutaan helvetin asiaa.
Norminaiset kuvittelevat itsestään nykyään hieman liikaa ja baarin pelimiehet(panomiehet) ruokkii helposti tätä käsitystä ja pönkittää samalla omaa itsetuntoaan. (usein nämä kaverit vielä seurustelevat yhden kanssa mutta se onkin sitten jo ihan eri juttu....)
mutta varmaan tämä pätee myös toisinpäin väittäisin kyllä, että paljon pienemmässä mittakaavassa.
Ehkä se kipinä tulee sitten myöhemmin? Kai käsität etteivät kaikki "syty" heti? En ole itsekään mikään semmoinen joka syttyy heti, vaan vasta kun toisen tuntee paremmin ja tietää mitä toinen haluaa. Enkä ole edes mitään "kakkoslaatua", vaan parasta A-luokkaa!
tästä samaisesta miehestä. Törmättiin sattumalta eilen kaupungilla, oltiin molemmat katselemassa uuden vuoden raketteja. Moikattiin ja juteltiin ja lähdettiin sen jälkeen yhteisporukassa lähikuppilaan istumaan.
Aikamme olimme kuppilassa ja pidimme hauskaa porukalla. Minä oli jo aika väsynyt ja halusin lähteä kotiin ennen muita. Mies lähti saatille, kun epäili, että saattaisi kaupungilla olla rauhatonta väkeä liikkeellä.
Hän saattoi minut kotikatuni päähän, sanoi, että oli mukava nähdä. Hän halasi minua uuden vuoden kunniaksi, kun erottiin, sisään en häntä ottanut, vaikka hän olisi mieluusti tullutkin. Joku pieni sisäinen vaisto sanoo, ettei minusta ja hänestä tule ikinä paria, jokin puuttuu.
Pelkkä ystävyys ja henkinen kemia ei riitä. Miehen täytyy olla jotenkin "sykähdyttävä".. Parisuhteessa kun intohimokin on tärkeä osa. Mutta tää ei tarkota, että olisin jotain alfaurosta etsimässä. Kauneusihanteet kun on ihan katsojan silmissä.