En tiedä miten yleistä huumorintajuttomuus on miesten kesken mutta naisia en koskaan opi ymmärtämään. Otetaan esimerkiksi siskoni. Kävin kerran siskoni luona kylässä kun hän asui vuokralla jossakin huonokuntoisessa vuokramurjussa. Sanoin vain ohimennen että tästä saisi siistin asunnon jos nuo seinät tasoittaisi kunnolla ja maalaisi uudelleen. Tuo oli ainoa mitä sanoin ja sen seurauksena siskoni rupesi huutamaan mulle tyyliin "Mitä sä tänne tulet arvostelemaan asuntoani, painu vittuun täältä kun et osaa olla kunnolla!" Tuota kesti puoli tuntia mutta en kuitenkaan lähtenyt vielä tuolloin. Illan päätteeksi kun sitten lähdin siskoni vielä kehtasi huomauttaa että "toivottavasti käyttäydyt kunnolla jos vielä joskus tulet tänne".
Toisen kerran kun olin vanhempini luona syömässä siskoni kanssa kysyin siskoltani että "kai sä nyt otat tuota ruokaa kun sitä kerran on pöytään kannettu". No, tästä seurauksena oli myös raivoamista. Itse istuin tyyneenä kun en halunnut että vanhempani turhaan hermostuvat mutta sisko veti taas pultit jostain syystä ja rupesi sättimään tyyliin "Onko sinun aina oltava samanlainen? Aina pitää olla huomauttamassa asioista!"
Siskoni on kusipää, en muuta selitystä tuolle kiukuttelulle keksi. Tai sitten olen itse kusipää sovinistisika niin kuin miehet yleensä. Vai onko tämä tyypillistä käytöstä naisilta? Muitakin tapauksia on ollut mutta kaikkia niitä en edes muista. En enää kyllä aio puhua siskolleni kun kommunikointi aina menee kiukkuilun puolelle ja jos siskoni muuten saa ongelmia hoitakoot ne itsekseen! En aio auttaa!
Toisen kerran kun olin vanhempini luona syömässä siskoni kanssa kysyin siskoltani että "kai sä nyt otat tuota ruokaa kun sitä kerran on pöytään kannettu". No, tästä seurauksena oli myös raivoamista. Itse istuin tyyneenä kun en halunnut että vanhempani turhaan hermostuvat mutta sisko veti taas pultit jostain syystä ja rupesi sättimään tyyliin "Onko sinun aina oltava samanlainen? Aina pitää olla huomauttamassa asioista!"
Siskoni on kusipää, en muuta selitystä tuolle kiukuttelulle keksi. Tai sitten olen itse kusipää sovinistisika niin kuin miehet yleensä. Vai onko tämä tyypillistä käytöstä naisilta? Muitakin tapauksia on ollut mutta kaikkia niitä en edes muista. En enää kyllä aio puhua siskolleni kun kommunikointi aina menee kiukkuilun puolelle ja jos siskoni muuten saa ongelmia hoitakoot ne itsekseen! En aio auttaa!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Oletko koko ikäsi pikkupiikitellyt siskoasi asiasta jos toisestakin? Se voi olla syynä siihen, että siskosi ei jaksa puolta sanaakaan, jos kuvittelee ? sinun olevan kriittinen häntä kohtaan. Luultavasti et tee tuota tahallasi siskoasi ärsyttääksesi, mutta tuollainen jatkuva puuttuminen ja ohjaaminen ottaisi ketä tahansa hermoille.
Oliko siskosi vanhempiesi lempilapsi? Oletko salaa kateellinen hänelle?
Joo, kyse on pikkusiskosta. Mutta en kyllä mitenkään ole ohjannut tai puuttunut siskoni asioihin, pikemminkin päinvastoin. En käsitä miten semmoisesta voi raivostua jos sanoo ohimennen että millä tavalla asunnosta saisi siistin kun kyse ei edes ollut mistään henkilökohtaisesta asiasta eikä vuokra-asuntoa edes saa remontoida luvatta.
ja käytöstäsi sekä niiden takana olevia motiiveja realistisessa valossa. Nyt ois sitten itsetutkiskelun paikka teikäläisellä.
Kokeilepa sellaista, ettet edes sivulauseessa 'viattomasti' kritisoi, etsi vikoja joita voisi parannella, kehota, neuvo, ohjaa jne. pikkusiskoasi lainkaan. Luultavasti suhteenne saa aivan uuden käänteen.
pakko huomautella asioista, vaikka olisitkin jotain mieltä niistä? Anna siskosi elää rauhassa ja tehdä ihan itse päätöksensä.
Kyllä muakin ärsyttäs, jos joku koko ajan huomauttelisi jostakin.
Mutta kun kyse oli nimenomaan siitä etten ole huomautellut mistään asioista! Onko se nyt vaikea tajuta? Vaikea tietää mistä voi puhua ja mistä ei jos toinen raivostuu ties mistä asiasta.
vaikuttaa asiaan äänensävy, asenne ja muu sellainen.
Kyllä tuo selkeästi on huomauttelua tuo mitä harrastat, varsinkin se jälkimmäinen esimerkkisi.
Jos ohjeistat häntä, millaisena _hänen_ sauntonsa olisi parempi, miten ja mitä ruokaa _hänen_ olisi syötävä ja niin edelleen? Käytkö vessassakin tarkistamassa pyyhkiikö hän perseensä oikein sinun haluamallasi tavalla?
Jospa kokeilet ihan muuttaa omaa käytöstäsi, niin varmasti suhteenne muuttuu. Etenkin, jos olet tuota sivulauseessa "huomaamattomasti" huomauttelua harrastanut hänen lapsuudestaan asti, niin ei ihme, että käämit tytöllä palaa. Olet he***tin ärsyttävä, meinaan. Joka kerta, kun jotain huomauttamista tulee mielee, niin nielaise alas ja kysy katottaisko leffa, miten päivä meni, lähetkö kyydillä johonkin, ompa taivas sininen ja niin edelleen.
Toinen oli muuttanut uuteen asuntoon ja tehnyt mieleisekseen ja omasta mielestään ehkä jopa hienoksi sisustamalla yms. Ainoa minkä näit oli rähjäiset seinät josta oli pakko ääneen sanoa. Kyllä minäkin siitä loukkaantuisin. Etkö sä urpo osaa sanoa mitään postiiivista edes aluksi ennen arvostelua?
Loukkaantuisin taatusti myös siitä jos joku (olipa sitten veljeni tai joku muu) tulisi minule ruokapöydässä kertomaan mitä minun tulisi syödä.
Sähän olet ihan täydellinen ÄÄLIÖ joka tölvii toisia minkä ehtii eikä edes tajua sitä. Jos käyttäydyt samoin muidenkin seurassa et ilmeiseti ole se joka seuraan varsinaisesti hakeudutaan? Muut eivät vaan kohteliaisuuttaan näytä loukkaantumistaan.
Suosittelisin, että katsoisit peiliin ja miettisit vähän omaa käytöstäsi. Ottaa vaan kun on pöytään kannettu???
..kuinka paljon sitten olet tajuamattasi huomautellut, mutta "ottaa kun on pöytään kannettu" on mun mielestä toisen älynlahjojen ja käytöstapojen mollaamista. Alentavaa.
Vain itselle tärkeät asiat herättävät tunteita ja silloin tunne syntyy reaktiona henkilökohtaisiin merkityksiin, joita sillä asialla on. Ei ole mikään ihme, että muut näyttävät hermostuvan/ilostuvan/tulevan surulliseksi itselle kummallisilta näyttäviltä asioilta.
Aika paljastava on muuten tuo "--mutta sisko veti taas pultit jostain syystä ja rupesi sättimään tyyliin "Onko sinun aina oltava samanlainen? Aina pitää olla huomauttamassa asioista!"" Tämä asettaa ekan esimerkkisi ihan uuteen valoon.
Siskostasi nyt vain tuntuu tältä ja siihen on syynsä. Millä perusteella yrität mitätöidä sitä miten hän tuntee? Mielestäni yksi suurin ongelma kaikissa ihmissuhteissa on, ettei kaikilla ole kykyä tai halua ymmärtää toisen sielun maailmaa, niitä merkitysrakenteita joiden perusteella toiset reagoivat asioihin. Näillä nettipalstoilla ongelma näkyy selkeämmin kuin missään muualla!
Jos haluat olla teistä se suurempi ihminen, niin jätä itse kiukuttelu sikseen ja vie kommunikointinne uudelle tasolle. Ota selvää miksi siskosi on noin herkkänä. Ja kuuntele mitä hän sanoo.
Uskon, että siskosi vuorostaan ajattelee sinun olevan kusipää tai ei vain muuten pidä sinusta ihmisenä. Mulle ainakin tuosta tuli mieleen, että te vain olette jotenkin erilaisia ja nuo kommenttisi yhdistettynä sinuun ovat jotenkin "vastenmielisiä" hänelle vaikka et muuten vastenmielinen olekaan - vain hänestä. Sovinismi tuskin asiaan liittyy..
semmoisista asioista, joita toiset eivät näe minään, eikä oikein voi sanoa kumpi on enemmän oikeassa.
Tuossa kämppäesimerkissä siskosi ilmeisesti tulkitsi kommentin vittuiluksi tyyliin "tätä kämppääkään et ole saanut asuttavan näköiseksi, näin sun pitäisi tehdä ja olisit tehnytkin jos yhtään tajuaisit ja saisit aikaan".
Vähennä ohjeistusta, vaikket itse kokisikaan tekeväsi mitään väärin. Ei se niitä ohjeita kumminkaan koe muuksi kuin moitteiksi, joten anna olla. Parempi vaan olla hiljaa tai sanoa "ihan kiva", et häviä mitään ja sekin on tyytyväinen.
"Toisen kerran kun olin vanhempini luona syömässä siskoni kanssa kysyin siskoltani että "kai sä nyt otat tuota ruokaa kun sitä kerran on pöytään kannettu". No, tästä seurauksena oli myös raivoamista."
Tuo kuulosti siltä kuin puhuisit jollekin kaksivuotiaalle lapselle.