ikuna ikänä löydä sitä elämäsi naista itsellesi? Tämä oli sekä sinkkumiehille että varatuille osoitettu kysymys, jotka elävät yksin taikka epätyydyttävässä suhteessa.
Pelkäätkö, että joudut tyytymään johonkin alempiarvoiseen tai ettet saa edes sellaista?
Jos, niin mitä aiot tilanteellesi tehdä?
Pelkäätkö, että joudut tyytymään johonkin alempiarvoiseen tai ettet saa edes sellaista?
Jos, niin mitä aiot tilanteellesi tehdä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tahdon kauniin ja fiksun naisen mutta pelkään kyllä ja tiedän etten koskaan uskalla tehdä aloitetta sellaiseen. En ole uskaltanut vastata edes hymyihin joita olen joskus saanut muutamilta kohtalaisen kauniilta naisilta. Hölmönä vain vilkaissut takaisin ja miettinyt että mitä tässä nyt tekisi.
En ole ikinä varsinaista seurustelua saati seksiä harrastanut koska mitään kaveripiiriäkään minulla ei ole. Mitään ei näytä olevan tehtävissä joten tälle tielle sitten myös jäädään.
vain lakkasi kiinostamasta kaikkien niiden ohareitten jälkeen
En pelkää vaan luulen, etten kohtaa sitä oikeaa. Titteleiden ja nimikkeiden perään en ole, joten arvolla ei väliä, (oli yli tai ali). Aion odotella josko se oikea tulla tupsahtaisi joskus eteen.
villitys se on jakaa ihmiset ylempi ja alempiarvoisiksi?
millä perusteella jako tapahtuu?
onko ulkonäkö ja tulot ainoa kriteeri?
toivottavasti kerrot lapsillesi totuuden miten äiti ja isi kohtasivat.
*äiti ja isihuomasivat olevansa yhtä arvokkaita ja siinä sitten pääteltiin että tämä on rakkautta*
pitänyt laittaa tuo alempiarvoinen lainausmerkkeihin tai sitten keksiä jokin parempi ilmaus: omia kriteereitä vastaamaton.
Kunhan kyselin. Sitäpaitsi kriteerit menee roskakoriin siinä vaiheessa kun ihastuu oikein kunnolla.
"pelkäätkö
mies, ettet ikuna ikänä löydä sitä elämäsi naista itsellesi?"
Mitäs pekoa tuollainen aiheuttaisi? Lähinnä kylmä tosiasia lienee moinen. Toki, jos päinvastaiseksi osoitautuu, niin iloitsen suuresti.
"Pelkäätkö, että joudut tyytymään johonkin alempiarvoiseen tai ettet saa edes sellaista?"
Kehenkään en _tyydy_ sen vuoksi, että "parempaakaan ei ole saatavilla"- ihmisillä ei tule leikkiä mielestäni. Toki saisi jos jonkinmoisen "alempiarvoisen" jakorasian tai pirinistin, mutta se kiinnostus on sitten toinen juttu. Tavan vuoksi seurustelu ei kiinnosta.
Heh, ei kyse nyt sentään niin isosta asiasta ole, että antaisi aihetta pelkäämiseen. Enemmän pelottaa esim. se, ettei enää olisi varaa matkustaa Thaikkulaan.
Minulla taas on ollut mahdollisuuksia monia kertoja, mutta sabotoin ne itse.
Siis suurinpiirtein silloin, kun tajuan mihin tämä voi johtaa. Keksin aina ihan älyttömiä syitä, miksi joku juttu ei toimisi.
Miksi näin? Vaikea sanoa.
Ehkäpä minulla on jonkin asteen sitoutumiskammo tai sitten olen vain ylivarovainen(Pahoja kokemuksia).
Tuo "tyytyminen" on aika ikävästi sanottu, samoiten "aliarvoiseen". En usko että on oikein olla jonkun kanssa, vain sen olemisen takia.
Mitäkö asialle aion tehdä, se olisikin kiva tietää.
En pelkää... Tiedän. Todennäköisesti en koskaan tule seurustelemaan.
Silloin kun sen voi myöntää itselleen niin paine laskee päässä ja pystyy asennoitumaan omiin tavotteisiinsa aivan eri tavalla.
en pelkää, ei kiinnosta typerät lutkat pätkääkään.
huorissa käyn saa mitä haluaa sillon ku haluaa ja ei pelko tyhmistä jälkeläisistä. En mitään olen tyytyväinen elämääni tällaisenaa.