Uusi...

Tähän lisänä asiaa koskevat laisäännökset eli vähimmäispalkkaa ja päivärahaan oikeuttan työssäoloehdon kertymistä koskevat kohdat:

Vähimmäispalkan määrä:

Vuonna 2006 voimassa ollut säännös

Palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun palkka on työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on vastattava vähintään peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa.

1.1.2007 voimaan tuleva säännös:

Palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun palkka on työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 940 euroa kuukaudessa.

Noiden säännösten ero ei ole kovin suuri. Ainoastaan se, että tuo 940 e alkanee nousta nopeammassa tahdissa kuin mitä se on noussut, kun se on määritelty niin, että se on 40*peruspäiväraha.

Päivärahaan oikeuttavan työssäoloehdon kertyminen:

V 2006 voimassa ollut säännös:

Palkansaajan työssäoloehtoon luettava työ

Palkansaajan työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina henkilö on ollut vakuutuksenalaisessa työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttävässä työssä. Kukin kalenteriviikko luetaan työssäoloehtoon vain kerran.

Työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun henkilön työaika yhdessä tai useammassa työssä on yhteensä vähintään 18 tuntia tai kun jaksotyössä työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana keskimäärin yhteensä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa.

Lainmuutos 1.1.2007 alkaen:

Edellä 3, 9 ja 10 §:ssä tarkoitettu työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.

Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 423. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen.

Edellä 3 ja 10 §:ssä tarkoitettua työssäoloaikaa laskettaessa työhön rinnastettavana aikana otetaan lisäksi huomioon sellainen täysi kalenterikuukausi:

1) jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa;
2) jonka henkilö on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla taikka suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta; ja
3) jona henkilö on ollut työkyvytön saaden työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien perusteella eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä.
Työssäoloajasta enintään neljännes voi olla

3 momentissa tarkoitettua työhön rinnastettavaa aikaa.

Nuo työssäoloaikaa koskevat säännökset antavat mahdollisuuden monenlaiseen. Se, miten uutta lainsäännöstä aletaan tulkita, näkyy vasta sitten, kun niitä käytännössä aletaan soveltaa.

Epätasa-arvoa työttömien parissa ne lisäävät rankasti. Pääseehän hyväpalkkainen hyvin lyhyellä työssäoloajalla päivärahan piiriin, kun taas heikompipalkkainen joutuu työskentelemään pidempään.

Yksi ongelma tulee tuossa aloitusviestissä esiin. Kuinka paljon lisää ongelmia on tulossa, niin sitä voi vain arvailla.

Joka tapauksessa: yhä hankalammin ennakoitaviissa ja vaikeammin käsitettäväksi työttömyysturvalaki on muuttumassa. Tarkoituksellako??? Eikö tavoite pitäisi olla päinvastainen.