Nimittäin itsellä oli 100A Datsun vm 73 niin kytkiremppa kesti sen kahvitauon kanssa 45 minuuttia.Levy maksoi jotain nykyrahassa 8€.
Miksi,oi miksi on tehty nykyajan autojen korjaus niin vaikeaksi.
Onko tarkoitus että huoltoliikkeille tulee euroja.
Muuten ei voi ymmärtää suuntausta jos ajovalo polttimon palamisen takia pitää viedä merkkikorjaamoon.
Sana on vapaa!
Miksi,oi miksi on tehty nykyajan autojen korjaus niin vaikeaksi.
Onko tarkoitus että huoltoliikkeille tulee euroja.
Muuten ei voi ymmärtää suuntausta jos ajovalo polttimon palamisen takia pitää viedä merkkikorjaamoon.
Sana on vapaa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
100A tatsunin kytkin kesti max.50tkm ja nykyauton kytkin kestää min.300tkm....ja nykyautossa on valot kun 100A:ssa oli tuikut.
kelpaako...ja elämme vuotta 2007 toisella vuosituhannella jo joten raha on niin vanha keksintö että sitä pitäis olla jo kaikilla!
Ja todella vähillä osakuluilla pääsi asiaan eli pisteestä A-B,hen jota varten nämä kulkimet todennäköisesti valmistetaan edelleen.
Vara-osa ja huoltokuluilla katetaan sen auton tuotto myyjälle eihän muuten voi selittää että kattoluukun pelkkä sähkökatkaisija maksaa 750erkkiä työt.
Raha on todella fiksu ja vanha keksintö mutta sen käyttö tarvitsee muutakin kuin rahaa.
tehtiin ennen. Ei toki kaikki parempia olleet, mutta joukossa oli todella hyviäkin nykyisiin elektroniikalla pilattuihin malmikasaviritelmiin verrattuna.
Ei olisi vaikeata tehdä todella laadukkaita autoja, mutta jostain syystä ei vain tehdä. Jo hyviksi havaitut ratkaisut heitetään romukoppaan ja korvataan kelvottomilla. Merkistä riippumatta.
Kyllähän se Datsunin kytkinlevy kesti aika pitkän matkan.
187502 km oli mittarissa kun ensimäinen levy meni.
Eikös nykyajan autoissa näissä kilometreissä mene automaatilaatikot rikki?
Toiseksi Suomessa ei ole kaikki euro miljönäärejä.
Vähävaraisia ihmisiä on joukossamme ,sairauden ,työttömyyden tai jonkin muu seikan takia jääneet varattomaksi.
Varmaakin Pelastusarmeijan joulupadat voidaa lopettaa,jos menee niin hyvin porukoilla.
kytkin enemmän.
Datsun oli aikansa kestävimpiä pikkuautoja.
Elämme muuten kolmatta vuosituhatta ajanlaskun alkamisen jälkeen.
Takatyöntöisiä autoja uitetaan Afrikkaan ja sinnekkin ihan käyttöön eikä museoitavaksi.
Johtuu varmaankin siitä näille voit tehdä jotain rikkoutumisen jälkeen kun sitä merkkikorjaamoa ei ole välttämättä koko maassa.
Volvoissa on rajapyykki n. -97, sen jälkeen sieltä tulee pelkkää nintendopaskaa! Sitä ennen ne isot mallit ovat autoja. Ikivanhat Amazon ja 140-sarja olivat umpirautaa. Amerikkalaiset ennen 70-luvun puoliväliä olivat kunnon autoja, sen jälkeen tuli laadutonta paskaa. Mersun 123-sarjalaiset ovat ikiliikkujia. Ongelmana noissa on vaan korin lahoaminen suolakylvyissä, pitäisi vaan muistaa pestä, vahata ja alustapestä usein. Tekniikkaa ei saa oikein ajamalla rikki, kori vaan tuppaa rapistumaan hoidon puutteessa. Ranskalaiset olivat aina rapeita, jos sattuu hönkäsemään sinnepäin kostean huokauksen..
Samaa ihmettelen. Miksi ei ole perus purtiloa, joka on yksinkertainen, halpa, ja helppo. Perheen kakkosauto olisi tuollainen. Nyt niissäkin saa jännätä milloin ovet menee itsestään lukkoon, milloin automaatti hajoaa, milloin ajotietokone jäätyy, milloin joku niistä 90:nestä anturista hajoaa jne. Koska kakkosautolla pitäisi vain päästä paikasta A, paikkaan B, ei muuta.
Toki "ykkösautolta" haluan näitä ajonvakautuksia ja ajotietokoneita, mutta ei noita "pommeja" viittis montaa omistaa.