Olen siis nainen ja työpaikallani on eräs mies,jonka kanssa ollaan tultu ihan hyvin toimeen ja jopa voin sanoa viihtyväni hänen seurassaan. Pikkuisen ehkä tämä mies on jopa flirttailevakin,en sitten tiedä kuinka hän muiden kanssa käyttäytyy,mutta minun kanssani on juttua irronnut :)
Sattui niin,että tapasimme sattumalta samassa baarissa,eikä jäänyt arvailujen varaan onko tämä mies kiinostunut minusta,lähentelystä päätellen tosin alkoholilla oli osuuttaa asiaan. Tapahtuneen jälkeen olen kovasti miettinyt hänen tuntemuksiaan,molemmat olemme olleet ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eipä hän ainakaan ole kartellut minua...Joskus katseesta voi päätellä,ettei kaikki ole ihan selvää meidän välillä.
Itse mene aivan lukkoon,jos minulla on tunteita jotakin kohtaan,enää ei juttua lennä ei...
Kertokaa nyt hyvät miehet, onko miehet vaan niin karskeja,että voi jatkaa ilam ongelmia niinkuin ei mitään??? Tai miten miehet osoittavat kiinostustaan? Ei ole kokemusta näin työpaikalla ko. asiasta;)
Sattui niin,että tapasimme sattumalta samassa baarissa,eikä jäänyt arvailujen varaan onko tämä mies kiinostunut minusta,lähentelystä päätellen tosin alkoholilla oli osuuttaa asiaan. Tapahtuneen jälkeen olen kovasti miettinyt hänen tuntemuksiaan,molemmat olemme olleet ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eipä hän ainakaan ole kartellut minua...Joskus katseesta voi päätellä,ettei kaikki ole ihan selvää meidän välillä.
Itse mene aivan lukkoon,jos minulla on tunteita jotakin kohtaan,enää ei juttua lennä ei...
Kertokaa nyt hyvät miehet, onko miehet vaan niin karskeja,että voi jatkaa ilam ongelmia niinkuin ei mitään??? Tai miten miehet osoittavat kiinostustaan? Ei ole kokemusta näin työpaikalla ko. asiasta;)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sama juttu mulla. Enpä saa sanaa suustani. Tosin kannattaa pitää mielessä, että työpaikka harvoin on sellainen paikka, jossa voi ihastuksensa kanssa ihan täysin luonnollinen olla. Sitä miettii kaikenlaista, mitä jos muut saa tietää, että syön kuormasta ja muuta paskaa.
Välillä kyllä tulee sellainen fiilis, että nyt meen ihastukseni luo, rutistan lujaa ja suutelen suulle...mut heti kun sen näkee niin menee pasmat ihan sekaisin hyvä kun pystyy moi sanomaan ja sekin varmaan kuulostaa joltain örinältä.
Enpä usko, että sukupuolella on kauheesti tekemistä ton asian kanssa. Toisaalta vastapuoli (nainen), taas osaa olla just niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta pientä välttelyä olen huomaavinani.
Tuossa voi olla ainakin pari vaihtoehtoa.
On tahollaan varattu tai ei muuten voi ajatella lähestymisessä pitemmälle menemistä ja harmittelee nyt että mopo lähti silloin vähän käsistä.
On ujonpuoleinen tai vain muuten varovainen tai harkitseva tyyppi ja epäilee sinun olevan kiusaantunut tapahtuneesta, jos oli itse selvästi aktiivisempi osapuoli. Tai vaikka olisit itsekin ollut aktiivinen, niin jos olet nyt kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, niin se antaa herkästi vaikutelman, että haluat täysin unohtaa "kännimokailusi", eikä se siis ollut mitenkään mieleistä sinulle. Itse olen ainakin tulkinnut erään vastaavan tilanteen näin, ja kyllä harmitti. Älä turhaan säästele hymyä ja mystävällisiä tervehdyksiä, jos et halua antaa tällaista vaikutelmaa.
ei muutaku hymyö huuleen huomenna,jos vaikka tulis jo jokunen sanakin suusta..
on ja oon nainen. Ei työpaikalla kannata ihastua, ja nyt ei tarvitse sanoa, ettei tunteita voi estää...siitä ei tuu kun harmia.
Mikä ihmeen kontaktipaikka se työpaikka nykyään on? Töitähän siellä pitää tehdä.Jos miehet kännipäissään vapaalla sekoilee, huitastaan kintaalla, se on mun ohje!
...on varmaan vähän erilainen riippuen siitä, miten iso tai pieni työpaikka on kyseessä. Pienessä paikassa säpinä jää harvoin muilta huomaamatta ja saattaa alkaa käymään yleisen työilmapiirin päälle, jos yhdet liikaa kyhnäävät keskenään ja työnteko näyttää jäävän toissijaiseksi. Isossa monen sadan ihmisen työpaikassa kahden ihmisen tekemiset eivät nouse sillä lailla esille, mahdollisesti toisiaan nähdään vain ruokapaikassa tai silloin kun on sattumoisin asiaa toiseen rakennukseen. Eipä se paljon eroa siitä kuin sattuma saattaisi yksiin pari samassa lähikaupassa kohtaavaa sinkkua.
isossahan sitä vasta kytätäänkin. Ja riippuu henkilöistä, ollaanko esim. kateellisia, siitä saadaan hyvä piikittely aihe. Voidaan tarttua ja panetella. Ja kaikki huomataan...
Jos esim. pari kyhnää keskenään, niin huomiota ei jää jaettavaksi muille ihmisille niin paljon kuin aiemmin. Kaikki haluavat huomiota ja esim. miehen huomionosoitusten jakaminen ihastukselleen saa toiset naiset ärsyyntymään.
Toinen asia on se, mitä ihmiset omassa elämässään ajattelevat. Jos itse ei ole uskaltanut ottaa elämässään riskejä, niin helposti ajatellaan, että toinenkaan ei saa tulla onnelliseksi. Se on perisuomalaista kateutta.
Kolmas asia on se, että työpaikalla on kilpailutilanne. Jos herra A ihastuu neiti B:hen, niin herra B:n kanssa paremmasta asemasta kilpaileva neiti tai herra C käyttää tilanteen omaksi edukseen ja alkaa vihjailemaan, että herra A ja neiti B eivät ollenkaan hoida hommiaan.
Em. tilanteessa kilpaileva neiti C ajattelee vain, että miten hän itse hyötyy tästä tilanteesta.
aina hyöty mielessä.
Miksei muut ihmiset voi antaa toisten olla rauhassa? Mitä kelleen kuuluu toisten lähentymiset johonkin toiseen? Onko oma elämä niin kuivaa, että pitää vääntää vaikka mistä jutun juurta?
Itse olen ystävystynyt erään työkaverini kanssa ja todellakin viis veisaan mitä muut siitä sanoo. Tärkeämpää on se ihana ystävyytemme ja en ikinä hylkäisi häntä.
siitä, miten muilla ihmisillä menee. Romanssinpoikaset ym. ovat oikein herkkupaloja. Ja tähän asiaan perustuu esim. juorulehtien suosio. Ei ihmisillä niin hirveästi tapahdu asioita omassa elämässä. Suurin osa suomalaisista viettää todella tylsää peruselämää.
vaikka mulla ei oo mitään työromansseja vastaan, kantsii muistaa, että ollaan työpaikalla. Tilanteet voi muuttua ja ollaankin ikävässä asemassa. Jos ala on kilpailuhenkinen, suhteet voi olla "itsemurha".
Mutta jos se rakkaus leihahtaa, eihän sille mitään voi, silloin mennään kait tunteiden pohjalta.
Suhteet ovat täysin "itsemurha" kilpailuhenkisessä työpaikassa. Jos suhteita syntyy, niin kannattaa vaihtaa työpaikkaa. Silloin on pois pelistä eikä silloin tarvitse selittää mitään kenellekään.