kohta armeijaan.. :l

...

Uus Vuos tuli ja meni.itese olin kotona ja meillä oli myös isoveljeni kavereita. alkuillasta olin hyvällä tuulella,mutta vuoden vaihtuessa kuulin isoveljeni kaverin puhuvan hänelle että "me ei kai sitte nähäkkään enää vähään aikaan,kun sä lähdet armeijaan". Tajusin että isoveljeni lähtee jo viikon päästä armeijaan enkä näkisi sitä kolmeen viikkoon..En oo koskaan ollu niin pitkää aikaa veljestä erossa,mutta on mulla kyllä toinenkin isoveli joka ei ole vielä armeijassa. Mutta tämä veli on ollut minulle "voimalähde",vaikka hän ei sitä tiedäkkään..Hän saa aina minut hyvälle tuulelle ja osaa piristää,vaikka ei tätä varmaankaan itse tiedä. tiedään ettei veljeni kuole sinne armeijaan,mutta silti tulee sitä ikävä.. en vaan tiiä miten mulla alkaa menee koulussa kun veljeni ei ole piristämässä minua yms.

Jooh.. tää oli tämmönen avautuminen..

6

1592

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ikävöijä

      Ymmärrän hyvin mitä tunnet koska itselläni on aivan sama kohtalo, paitsi että armeijaan menija on avopuolisoni. Jään aivan yksinäni asuntoomme pitkiksi ajoiksi. Toisaalta se on ihan hyvä että saa pidettyä vähän "lomaa" toisesta. Jos vaikka siten oppisi rakastamaan ja arvostamaan yhteistä aikaa vielä enemmän. Kun jotain on menettämässä niin sitä jotenkin alkaa arvostamaan erilailla. Ikävä varmasti tulee olemaan kova mutta eiköhän me selvitä. Tulee ne pojat sieltä vielä takaisin. Itse olen suunnitellut halailevani mieheni hajusteella varustettua nallea kun tulee kova ikävä iltaisin. :) Hyvät jatkot sinulle ja voimia ^^

      • armeija poika..

        Itse lähen tuossa ens viikolla armeijaan ja kotiin jää pikkusisko ja -veli. Tottakai minullekkin tulee noita kahta ikävä, mutta armeija kun on pakollinen niin sille ei voi mitään. Olen jutellut paljon enemmän nyt siskoni kanssa kuin ennen ja iltaisin hän on istunut sylissäni kun olen puhellut hänelle rauhallisesti. Veljeni on vielä niin pieni (1,5v) ettei hän vielä paljon näistä ymmärrä.
        Onneksi tuolta sitten kun hoitaa hommat hyvin niin pääsee v-lopuiksi käymään kotona.
        Kaikille kenen läheinen/rakas lähtee armeijaan toivotan paljon jaksamista.
        Ja sen sanon, että kyllä meilläkin teitä kotiinjääviä ikävä tulee.


      • lillasyster
        armeija poika.. kirjoitti:

        Itse lähen tuossa ens viikolla armeijaan ja kotiin jää pikkusisko ja -veli. Tottakai minullekkin tulee noita kahta ikävä, mutta armeija kun on pakollinen niin sille ei voi mitään. Olen jutellut paljon enemmän nyt siskoni kanssa kuin ennen ja iltaisin hän on istunut sylissäni kun olen puhellut hänelle rauhallisesti. Veljeni on vielä niin pieni (1,5v) ettei hän vielä paljon näistä ymmärrä.
        Onneksi tuolta sitten kun hoitaa hommat hyvin niin pääsee v-lopuiksi käymään kotona.
        Kaikille kenen läheinen/rakas lähtee armeijaan toivotan paljon jaksamista.
        Ja sen sanon, että kyllä meilläkin teitä kotiinjääviä ikävä tulee.

        Minunki isoveljeni lähtee vuoden päästä armeijaan,surettaa jo nyt kun ajatteleekin.Vitsi kun mulle sisarukset ovat ne elämänilo tässä kotiyhteissössä,yksi veljeni on jo kuollut ja 2 veljeä on jäljellä.Tuntuu kuin menettäisin tämänkin veljeni kun olen tottunut että olemme aina koulunkin jälkeen kotona yhdessä.Olen muutenkin liian ylihuolehtivainen veljestäni joten ehkä se armeija kuitenkin saattaa vähän hillitä sitä että tajuan hänen olevan jo aikuinen:) Mutta ikävä tulee silti...


    • konna

      Mun veljet on molemmat käyneet intin. Vanhempi kun oli, olin sen verran pieni ettei se hirveesti kohahduttanut, ei oltu sillon kovinkaan läheisiä.
      Nyt toinen veli pääsi just perjantaina pois, oli vuoden. Se oli mulle aika vaikee paikka, kun veli sinne lähti. Mutta kyllä vuoden aikana lähenty välit ja sillonkun nähtiin niin puhuttiinkin aika paljon merkityksellisempiä asioita kun ennen. Ja minkäs sille voi,inttiin se menee haluut tai et. Mutta voithan sä mennä sinne sitä katsomaan, jos se on lähellä. Ja ainakin mun veli oli aika paljon lomilla ja iltavapailla, tosin sillon meillä pyöri paljon sen kavereitakin.

      Kyl sä siitä selviät, älä murehdi!

      • ...

        Juu siis kiitti kaikille jotka tänne on jaksaillu kertoa omia kokemuksiaan. Kyllä se kai tästä.. :) viikonloppu on mennyt hauskan pidossa ja veli on tällä hetkellä bilettämässä. Itse olisin voinut vielä jäädä sinne,mutta pakko oli tulla kotiin koska alkoi sen verran mietityttämään se maanantai että oisin voinut alkaa itkemään han koska vaan. Ja niinhän siinä sitten kävi että kotiin päästyäni itkin.. Mutta nyt taas on vähän parempi fiilis. :)

        Kaikille teille voimia jonka läheinen lähtee inttiin.


    • piiikkuinensisko

      Munkin veli meni just inttiin. Oisin halunnu "hyvästelä" sen ennen ku se sinne lähti.. mutta ku tulin koulusta kotiin äiti sano että joku veljen kaveri oli jo vieny sen sinne. Harmitti ehkä vähän. Mut en tiedä olisko mulla ollu pokkaa sanoo sille mitään "hyvästejä" kun ei me muutenkaa puhuta koskaan. Ja se on tosi surullista koska tiiän et mun veli on tosi hyvä tyyppi. Kerran ku veli piti meillä pippalot (mä sain myös olla niissä pippaloissa)..me tietysti oltiin molemmat vähän humalassa ja pikkuhiljaa alettiin juttelee asioista. Puhuttiin kaikkee henkevää ja mä olin niin onnellinen et aloin itkee ihan kauheesti ONNESTA ja välillä mä nauroin. Musta tuntuu et se oli yks mun onnellisimmist päivistä :). Veljen kanssa sitte siinä naureskeltiin että ei olla yhteensä kymmeneen vuoteen puhuttu niin paljoa . Mä toivoin et jatkossa ois sitte helpompi jutella veljen kanssa..mut ei se niin oo. Ollaan molemmat kauheen hiljasia ja ujoja ettei koskaan aloteta mitään juttua. Muutaman kerran kun ollaan oltu humalassa ollaan puhuttu muutamii juttuja. Välitän veljestä ja tiiän että veli välittää ainakin vähän vaikkei me sitä suoraan näytetäkkään. Toivottavasti veljen intti ei tee meistä vieläki kaukasempii..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      88
      1224
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1026
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      56
      742
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      720
    5. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      688
    6. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      287
      685
    7. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      684
    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      36
      618
    9. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      614
    10. Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut

      kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip
      Ikävä
      57
      612
    Aihe