vallankin nykynaiset haluavat oikein prinsessahäät ja se aika, mikä pitäisi käyttää
kumppaniinsa tutustumiseen, käydään kaikenmaailman häämessuilla ja sitten kun lapsi on pieni vauva, niin ero vireille.
Häihin on kuitenkin kutsuttu kaikenmaailman pikkuserkkujan kummin kaimat etc.
Kuka tästä jotain nyt hyötyy.
Me pidettiin pienet häät vuosikymmeniä sitten ja tärkein pointti oli rakkaus toisiimme ja läheisyys eikä elvistely, vaikka ei rahasta ollut kiinni. Niin on vain avioliitto hyvin kestänyt.
kumppaniinsa tutustumiseen, käydään kaikenmaailman häämessuilla ja sitten kun lapsi on pieni vauva, niin ero vireille.
Häihin on kuitenkin kutsuttu kaikenmaailman pikkuserkkujan kummin kaimat etc.
Kuka tästä jotain nyt hyötyy.
Me pidettiin pienet häät vuosikymmeniä sitten ja tärkein pointti oli rakkaus toisiimme ja läheisyys eikä elvistely, vaikka ei rahasta ollut kiinni. Niin on vain avioliitto hyvin kestänyt.
Vastaukset 12
Vanhimmat
nyt ihan suoraan verrannollinen häiden kokoon ole. Mutta joo, useasti hätiköiden mennään nykyään naimisiin ja yhtä hätiköiden lyödään hanskat tiskiin ensimmäisen kriisin saatuessa.
Me mentiin naimisiin kahden todistajan läsnäollessa ja siinä se. Ensin oli tutustuttu toisiimme vuosien ajan. Lapset saimme pitkän odottelun jälkeen. Avioliittoa nyt takana yli 20 vuotta, lapset pieniä ja mies löysi "elämänsä rakkauden" ja se on liittomme loppu. Rakkaus kuulemma minua ja lapsia kohtaan vain kuulemma loppui.
Naimisiin kahden todistajan läsnäollessa 8 vuoden 'tutustumisen' jälkeen, lapsia siitä sitten neljän vuoden päästä. Ja sitten, heipä hei.
Tämä alkuperäinen kirjoittaja on tällä palstalla kirjoitellut nyt muutamia provoja, enkä voi ymmärtää, mitä ihmettä hän täällä avioeropalstalla oikein tekee? Tuntuu, että kyseessä on erityisen ilkeä ihminen, koska on pakko käydä 'kehuskelemassa' omalla erittäin onnistuneella avioliitollaan. Mahtaa mies kuitenkin olla eri mieltä, vai miten oikeasti noin ilkeästä ihmisestä voi pitää, jos tuntisi kunnolla? Ehkäpä on ongelmansa sielläkin, kun pitää täällä olla pahaa oloaan purkamassa.
tuntemani ihminen ei ole sanonut minua muuta kuin erittäin sympaattiseksi ihmiseksi.
Se, että veistelen sanan säilällä on aivan eri asia, mutta kun te haluatte kaiken pirstaloituvan ja ette ajattele lapsianne vaan sitä omaa napakoruanne, niin en voi asialle mitään.
Olen sellainen ihminen, että minuun jopa koskee täysin vieraiden ihmisten lasten kohtalot ja jätetyn, siis täysin syyttä. ihmisen kohtalo.
Uskon kuitenkin, että molemmissa osapuolissa on syynsä.
Jos katsotte, että seksillä aloittelu suhteessa on erikoisen hyvä, niin minä ole eri mieltä ja ihmettelen, mitä pahaa siinä on, jos sanoo oman mielipiteensä ja tietää todella mistä puhuu.
Mutta koska kaiketi olette itse niin ilkeitä, kai sen nyt itse otettu avioero ja ilkeily miehelle todistaa ja minun syyttämiseni, joka en ole eronnut, koska mielestäni avioliiton eteen tehdään töitä myös vaikeina aikoina, siis ei ole mitään linnunlaulupuistikoita, vaan todellista
raakaakin elämää, niin ihmettelen, eikö teitä ole kukaan kasvattanut ottamaan toista ihmistä huomioon.
Tuskin teihin mikään auttaa, mutta parhaani olen tehnyt.
Siitä on hyvä mieli itselläni.
Miehet kunniaan eikä eteismatoiksi.
Lisäksi täysyy tehdä oikeita valintoja.
Minä en ole ollut koskaan ilkeä vaan todella halunnut tehdä kaikki perheeni eteen ja
lisäksi tuollaisten henkilöiden ei kannata puhua
mitään, koska nostavat sossusta meidän rahojamme sellaisia summia että..........
Ole onnellinen siitä, että liittosi on kestänyt. Ei kuitenkaan kannata arvioida paljon muiden liittoja sillä ei koskaan tiedä koska se oma juttu ajaa karille. Ei kaikki vaan ole aina itsestä kiinni :-)
Olen samaa mieltä kanssasi Vailet. Asia on juuri niin.
toisiaan vaikeuksienkin kohdatessa vuosikymmenet ja suhde vain lujittuu ja lopulta muuttuu tietynlaiseksi toinen toisensa "auttamissuhteeksi",
niin eiköhän se ole silloin jo ihan vuorenvarmaa ja koska halutaan ehdottomasti pitää koti aikuisille lapsillekin todellisena kotina ja kumpikaan ei ole toisia katsellut eikä katsele.
Meillä nyt on käynyt niin, että vanhempi tytär sai prinsessahäät hevospeleineen ja nyt on eroprosessi vireillä, surullisia olemme lastenlasten vuoksi.
Toinen tytär halusi kirkkohäät ja en ole kyllä ollut sellaisessa tilanteessa, isossa kirkossa oli pappi, kanttori ja me vanhemmat. Tyttären ja vävyn mielestä se oli paras vaihtoehto vieläkin.
No me järjestimme pienen yllätyksen ja paljon halvemman kuin sukulaisten syöttämisen orkestereineen. Tilasimme etelänmatkan ja nuorellaparilla oli kaksi tuntia aikaa pakata.
Me kaikki vanhukset lähdimme mukaan ja eri hotelliin. Sitä matkaa muistellaan vieläkin ja ainakin tuntuu, että rakkautta riittää tässä liitossa vaikka arki on tullutkin.
En usko, että häiden suurudella on mitään tekemistä siinä arjen pyörittämisessä, mutta rakkaudella on.
Sitten kun poikasi menevät naimisiin, joudut isoihin häihin. Tottahan toki he kaikki sijoitusasiantuntijatuttavansa kutsuvat. Vai järjestetäänkö ne häät Thaimaassa?
omien sijoituksiensa takana.
En puhu thaimaasta enkä mistään muustakaan teidän kanssanne enää.
Jos joskus häät tulevat, jota epäilen ekokatastofin ja ilmaston totaalisen lämpenemisen pelon vuoksi, niin ne ovat todella pienet, kuten vanhemmillaankin. Se siitä ja sipulinvarsi.
Mitä komeammat häät, sen lyhyempi liitto.
Keinotekoista, rihkamaa kaikkinensa.
Olen täysin samaa mieltä.