vieroitusoireet/totta?tarua?

Olen syönyt Cipramilia/Sepramia vuodesta 1993, 20-60 mg annoksella vaihdellen tilanteen mukaan. Viime vuosina vaikea depressio on hiipunut kaamosmasennukseksi, joten suunnilleen huhtikuusta syyskuuhun selviän ilman lääkkeitä ellei mitään odottamatonta tapahdu.

Ei niistä mitään vierotusoireita tule, jätän vain lääkkeen ottamatta ja sillä selvä.

puoli vuotta mennyt ja edelleen sähköiskuja,pään vapinaa,rauhattomuutta,levottomat jalat ym.neuvo älä syö niitä.

Minä jos kuka, olen syönyt rauhoittavia lääkkeitä jo kymmeniä vuosia.

Ensimmäisenä sain oxepamia ja lääkäri sanoi ettei se aiheuta jatkuvuutta.
Se on vaihdettu oxamiiniin (sama lääke), mutta eroon en pääse. Lääkäri neuvoi että pitäisi aloittaa vähentämällä ½ taplettia viikoittain. Pääsin melkein loppuun sillä tavoin, mutta sitten oli "pakko" aloittaa taas alusta.
Olen syönyt sitä 30 vuotta.
Lisää olen saanut monenlaista mielialalääkettä sekä toisia elimillisiin sairauksiin.

Tuo mainitsemanne lääke on minulle aivan outo, niin etten osaa siihen sanoa mitään.

Tähän asti en ole epäillyt mitään sivuvaikutuksia saaneeni, mutta nykyisin on alkanut tulla pienelaisia muistihäiriöitä.
Tiedä mistä johtuvat, lääkkeistä vai vanhudesta.

Käytin Efexoria ja vähentämis-/lopettamisvaiheessa tuli kyllä pahat vieroitusoireet! Annosta piti vähentää pikkuhiljaa, ja vielä pienimmästäkin mahdollisesta pilleristä ottaa 1/4-pilleri ja sitten vasta lopettaa. Ja silti teki kipeää! Eli hermosähköiskuja päässä, käsissä ym, huimausta, levottomuutta, sekoamisen tunne...
Kyllä tarkkaan kannattaa miettiä mitä alkaa säännöllisesti käyttää!
Nyt en käytä lääkkeitä ja olo ok.

tulisi käyttää vähintään kaksinkertainen aika lääkkeettömän masennuksen kestoon nähden. Usein voi tietysti olla vaikea arvioida, koska masennus on alkanut, mutta jonkinlaisen arvion varmasti moni pystyy tekemään. Alle puolen vuoden käyttöajasta ei ole kuin haittaa - ensin alkuoireet ja sitten vieroitusoireet.

Vieroitusoireita tulee, jos lopettaa lääkkeen käytön kuin seinään. Hyvä tapa on lopettaa pikkuhiljaa vähentämällä esim. 5mg/kk kerrallaan. Aivan kuten lääkkeen käyttö aloitetaankin, pikkuhiljaa.

Itse käytin ensin Mirtazapin 30 mg kuukauden, vähän toista. Auttoi uneen ja mieliala parani, mutta loppuvaiheessa pää tuntui tukkoiselta, eikä oikein jaksanut tehdä keskittymistä vaativaa työtä niiden kanssa.

Vaihdettiin Efexor Depot 75 mg. Vaihdon yhteydessä tuli monenlaisia sivuoireita, mahakipuja outoja käsien nykimisiä jne. Efexor sitten puolestaan vei yöunet. Siihen sitten rinnalle erilaisia unta parantavia lääkkeitä. Seksihalut ja mahdollisesti kyvytkin olivat kadonneet, tosin joskus saattoi sitten taas vaikka töissä palaverissa odottamatta housut kastua ilman mitään syytä. Kaiken kaikkiaan se Efexor ainakin minulla tasasi mielialaa molemmista päistä niin, että mikään ei ollut erityisen masentavaa, mutta ei mikään ollut myöskään enää kivaakaan.

Lopettelin sitten sen Efexorin kahden viikon siirtymäajalla siten, että sen aikana otin yhden kapselin joka toinen päivä. Sen kahden viikon jälkeen tuli sellainen vaihe, jossa päässä tuli sellaisia aika kamalantuntuisia sähköiskuja tai verenkiertohäiriöitä päivällä. Niitä oli myös illalla, joka haittasi uneen pääsyä merkittävästi, eli taas oli otettava muita mömmöjä uneen pääsemiseksi.

Vielä kestänee pari viikkoa, ennenkuin noiden lääkkeiden vaikutus olisi ohi. Sitten vasta tietää, tapahtuiko lopetus liian aikaisin.

Kyllä ainakin minun kokemukseni näistä lääkkeistä on paljon huonompi, kuin mitä vielä 1990-luvun alussa käytettiin. Niiden aikaisempien vaikutus alkoi hitaasti, mutta olo oli sitten todella hyvä vaikutuksen alettua. Näitä nykyisiä mömmöjä en kyllä parhaalla tahdollakaan voi sanoa miksikään 'onnellisuuspillereiksi'.

Toivottavasti pärjään ilman jatkossa.