Kiusaajan väkivalta erilaisia ihmisiä kohtaan perustuu hänen syvään vihaansa sitä kohtaan, että hän näkee muiden olevan erilaisia. Erilaisuus on tahattomanakin suora hyökkäys kiusaajan kipeisiin haavoihin, ja vaikkakaan hän ei yritä saada muita toimimaan sääntöjen mukaan, hän yrittää saada heidät musertumaan. Kiusaaja pyrkii luomaan erilaisista ihmisistä omille silmilleen surkeita ja onnettomia, koska se kuva on hänelle itselleen siedettävämpi kuin kuva ihmisestä, joka on erilainen kuin hän itse. Erilaisuus on suhteellinen käsite, jota voi esiintyä vain suhteessa vertailukohtaan.
Tämä ongelma liittyy Siegmund Freudin psykoanalyysiin itsenäistymättömästä minästä, joka ei ole vapautunut itse lapsuudessa luomastaan yliminästä, jonka ihmisen psyyken minä luo toimimaan puskurina merkityksellisten toisten ristiriitaisille palautteille. Teorian mukaan mitä vahvemmin minä oppii tekemään omia valintoja huolimatta muiden vaikutuksen alaisena olevasta yliminästä, sitä itsenäisempi yksilöstä tulee. Jos minä on yliminän alainen, yksilö ei osaa toimia itsenäisesti vaan odottaa edelleen muiden palautetta. Tämä riippuvuus johtaa siihen, että minän tarpeet jäävät huonosti tyydytetyiksi. Merkitykselliset toiset eivät voi korvata yksilön tahtoa. Huono tilanne ilmenee kiusaajan vihana ja pelkona erilaisuutta kohtaan toisissa, koska se heikentää hänen psyykensä tilaa. Sitä kiusaaja yrittää purkaa rankaisemalla muita erilaisuudesta, vaikka toiset ihmiset ovat tietystä näkökulmasta katsoen tavallisia.
Freudin epäitsenäistä persoonallisuutta kutsutaan joskus autoritaariseksi, koska hänen mielestään kaiken pitää perustua toisten odotuksiin, eikä kenenkään itsenäisiin odotuksiin.
Sitä kutsutaan jossain yhteyksissä myös ennakkoluuloiseksi persoonallisuudeksi, koska hän järjestäen asettaa mielessään toiset ihmiset epäilyn alaisiksi. Toiset ihmiset edustavat kiusaajalle aina erilaisuutena ilmenevää uhkaa, joka haittaa sitä miten kiusaaja elää. Kiusaaja pärjää vain tyypillisten ihmisen kanssa, jotka hän on jo luokitellut, ja jos joku on uudella tavalla poikkeava, kiusaajan päässä alkavat hälytyskellot soimaan ja hän lähtee sotapolulle tyypin neutralisoimiseksi. Kiusaaja on ennakkoluuloinen siis siten, että hän arvioi toisia ihmisiä omien luokkiensa perusteella, eikä koskaan vastaanota palautetta tai uusia ideoita.
Suomessa on kolme luokkaa, suositut, hännystelijät ja ulkopuoliset. Suositut ovat hyviä yhteisön arvojen noudattamisessa ja siksi nauttivat hyväksyntää. Suositut ovat useimmiten ilkeitä ulkopuolisille, ja yllättäisivät kaikki jos kaveeraisivat "outojen kanssa". Hännystelijät ovat keskivertoihmisiä, jotka yrittävät matkia suosittua ja voittaa hänen hyväksyntänsä kohtelemalla suositun uhreja ilkeästi.
Ulkopuoliset ovat hyviä muussa kuin yhteisön arvojen toteuttamisessa ja heidät torjutaan sosiaalisen elämän ulkopuolelle.
Suomalainen yhteiskunta on siis epätasa-arvoinen kilpailuyhteiskunta, jossa on tapana menestyä muiden kustannuksella. Se tarkoittaa myös sitä, että arvot muodostuvat niiden mukaan, jotka pystyvät hallitsemaan ulkopuolisia, ja ulkopuolisten edustamien arvojen kustannuksella.
Suomalaisten auktoriteettien mielestä kiusaamiseen puuttuminen olisi väärin, koska kaikki haluavat olla kuten suositut. Kiusaajat edustavat niitä arvoja, joita jokainen tarvitsee pärjätäkseen kilpailussa muita vastaan. Kilpailussa tärkein arvo on voima, jolla voi pakottaa muita. Siksi ennakkoluuloiset ihmiset pääsevät tässä yhteiskunnassa useimmin suosituiksi. Koska yhteiskunta on perinteisesti epätasa-arvoinen, ulkopuolisten kohtalolla ei ole väliä suosituille ja hännystelijöille. Heidän mielestään ulkopuoliset eivät ole riittävän hyviä pärjätäkseen. Auktoteeteille kiusaaminen on sivuasia, jonka systeemissä pärjänneet tekevät muille. Sillä ei ole väliä niille, jotka ovat suosittuja. Auktoriteetit toimivat itse samoin kuin suositut ja odottavat samaa kaikilta. Heidän näkökulmastaan kiusattu voi auttaa vain itseään. Kiusaaminen ei ole systeemissämme kiusatun vika, mutta se on, ettei sitä saa loppumaan. Kiusatulta siis odotetaan vastatoimenpiteitä kiusaajiaan kohtaan, kuten kaikki muutkin kilpailuyhteiskunnassa tekevät. Tätä ajattelua voisi mielestäni oikaista sillä tiedolla, että millaisia ennakkoluuloiset persoonallisuudet ovat.
Erilaiset ihmiset eivät ole pahoja tai huonoja vaan itsenäisiä ihmisiä, jotka ovat kokemuksiensa summa ja pyrkivät elämässään aina parhaaseen mahdolliseen olotilaan. Kilpailussa pärjäävät ihmiset eivät tiedä sitä, että on olemassa muiden ihmisten muita kokemuksia, hänen oman päänsä ulkopuolella. Erilaisuus johtuu näistä erilaisista kokemuksista, eikä suositun käsityksillä luokkiinsa sopivista ihmisistä ole mitään kosketuspintaa niihin.
Syrjinnän kohteeksi joutuvat voivat estää ulkopuoliseksi joutumisen muutenkin kuin olemalla hännystelijöitä. Jos luit ylläolevan tekstin, näet ehkä sen, että sinun pitää rikkoa epätasa-arvoisuuden kaava, jossa kilpailussa pärjäävät kohtelevat sinua huonosti. Jos sanot vastaan, enkä puhu heidän tasolleen alentumisesta, et enää ole häntä alemmassa sosiaalisessa asemassa. Silloin epätasa-arvo muuttuu tasa-arvoksi, jonka suositut ja hännystelijät yrittävät tietenkin korjata rankaisemmalla sinua voimansa uhmaamisesta. Otat näin itsellesi samat oikeudet kuin suosituilla on. Et voi olla ilkeä etkä ole yhtä voimakas kuin suositut. Mitä siis teet? Sinulla kuitenkin on sinun tahtosi omista tarpeistasi. Älä siis anna järjestelmän tehdä sinusta hylkiötä sen omien arvojen perusteella, vaan osoita sille että sinullakin on etuja. Sano se ääneen.
Tämä ongelma liittyy Siegmund Freudin psykoanalyysiin itsenäistymättömästä minästä, joka ei ole vapautunut itse lapsuudessa luomastaan yliminästä, jonka ihmisen psyyken minä luo toimimaan puskurina merkityksellisten toisten ristiriitaisille palautteille. Teorian mukaan mitä vahvemmin minä oppii tekemään omia valintoja huolimatta muiden vaikutuksen alaisena olevasta yliminästä, sitä itsenäisempi yksilöstä tulee. Jos minä on yliminän alainen, yksilö ei osaa toimia itsenäisesti vaan odottaa edelleen muiden palautetta. Tämä riippuvuus johtaa siihen, että minän tarpeet jäävät huonosti tyydytetyiksi. Merkitykselliset toiset eivät voi korvata yksilön tahtoa. Huono tilanne ilmenee kiusaajan vihana ja pelkona erilaisuutta kohtaan toisissa, koska se heikentää hänen psyykensä tilaa. Sitä kiusaaja yrittää purkaa rankaisemalla muita erilaisuudesta, vaikka toiset ihmiset ovat tietystä näkökulmasta katsoen tavallisia.
Freudin epäitsenäistä persoonallisuutta kutsutaan joskus autoritaariseksi, koska hänen mielestään kaiken pitää perustua toisten odotuksiin, eikä kenenkään itsenäisiin odotuksiin.
Sitä kutsutaan jossain yhteyksissä myös ennakkoluuloiseksi persoonallisuudeksi, koska hän järjestäen asettaa mielessään toiset ihmiset epäilyn alaisiksi. Toiset ihmiset edustavat kiusaajalle aina erilaisuutena ilmenevää uhkaa, joka haittaa sitä miten kiusaaja elää. Kiusaaja pärjää vain tyypillisten ihmisen kanssa, jotka hän on jo luokitellut, ja jos joku on uudella tavalla poikkeava, kiusaajan päässä alkavat hälytyskellot soimaan ja hän lähtee sotapolulle tyypin neutralisoimiseksi. Kiusaaja on ennakkoluuloinen siis siten, että hän arvioi toisia ihmisiä omien luokkiensa perusteella, eikä koskaan vastaanota palautetta tai uusia ideoita.
Suomessa on kolme luokkaa, suositut, hännystelijät ja ulkopuoliset. Suositut ovat hyviä yhteisön arvojen noudattamisessa ja siksi nauttivat hyväksyntää. Suositut ovat useimmiten ilkeitä ulkopuolisille, ja yllättäisivät kaikki jos kaveeraisivat "outojen kanssa". Hännystelijät ovat keskivertoihmisiä, jotka yrittävät matkia suosittua ja voittaa hänen hyväksyntänsä kohtelemalla suositun uhreja ilkeästi.
Ulkopuoliset ovat hyviä muussa kuin yhteisön arvojen toteuttamisessa ja heidät torjutaan sosiaalisen elämän ulkopuolelle.
Suomalainen yhteiskunta on siis epätasa-arvoinen kilpailuyhteiskunta, jossa on tapana menestyä muiden kustannuksella. Se tarkoittaa myös sitä, että arvot muodostuvat niiden mukaan, jotka pystyvät hallitsemaan ulkopuolisia, ja ulkopuolisten edustamien arvojen kustannuksella.
Suomalaisten auktoriteettien mielestä kiusaamiseen puuttuminen olisi väärin, koska kaikki haluavat olla kuten suositut. Kiusaajat edustavat niitä arvoja, joita jokainen tarvitsee pärjätäkseen kilpailussa muita vastaan. Kilpailussa tärkein arvo on voima, jolla voi pakottaa muita. Siksi ennakkoluuloiset ihmiset pääsevät tässä yhteiskunnassa useimmin suosituiksi. Koska yhteiskunta on perinteisesti epätasa-arvoinen, ulkopuolisten kohtalolla ei ole väliä suosituille ja hännystelijöille. Heidän mielestään ulkopuoliset eivät ole riittävän hyviä pärjätäkseen. Auktoteeteille kiusaaminen on sivuasia, jonka systeemissä pärjänneet tekevät muille. Sillä ei ole väliä niille, jotka ovat suosittuja. Auktoriteetit toimivat itse samoin kuin suositut ja odottavat samaa kaikilta. Heidän näkökulmastaan kiusattu voi auttaa vain itseään. Kiusaaminen ei ole systeemissämme kiusatun vika, mutta se on, ettei sitä saa loppumaan. Kiusatulta siis odotetaan vastatoimenpiteitä kiusaajiaan kohtaan, kuten kaikki muutkin kilpailuyhteiskunnassa tekevät. Tätä ajattelua voisi mielestäni oikaista sillä tiedolla, että millaisia ennakkoluuloiset persoonallisuudet ovat.
Erilaiset ihmiset eivät ole pahoja tai huonoja vaan itsenäisiä ihmisiä, jotka ovat kokemuksiensa summa ja pyrkivät elämässään aina parhaaseen mahdolliseen olotilaan. Kilpailussa pärjäävät ihmiset eivät tiedä sitä, että on olemassa muiden ihmisten muita kokemuksia, hänen oman päänsä ulkopuolella. Erilaisuus johtuu näistä erilaisista kokemuksista, eikä suositun käsityksillä luokkiinsa sopivista ihmisistä ole mitään kosketuspintaa niihin.
Syrjinnän kohteeksi joutuvat voivat estää ulkopuoliseksi joutumisen muutenkin kuin olemalla hännystelijöitä. Jos luit ylläolevan tekstin, näet ehkä sen, että sinun pitää rikkoa epätasa-arvoisuuden kaava, jossa kilpailussa pärjäävät kohtelevat sinua huonosti. Jos sanot vastaan, enkä puhu heidän tasolleen alentumisesta, et enää ole häntä alemmassa sosiaalisessa asemassa. Silloin epätasa-arvo muuttuu tasa-arvoksi, jonka suositut ja hännystelijät yrittävät tietenkin korjata rankaisemmalla sinua voimansa uhmaamisesta. Otat näin itsellesi samat oikeudet kuin suosituilla on. Et voi olla ilkeä etkä ole yhtä voimakas kuin suositut. Mitä siis teet? Sinulla kuitenkin on sinun tahtosi omista tarpeistasi. Älä siis anna järjestelmän tehdä sinusta hylkiötä sen omien arvojen perusteella, vaan osoita sille että sinullakin on etuja. Sano se ääneen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onhan tuossa paljon asiaa. Kiusaamisesta on tosiaan saatavissa paljon tietoa. Kiusaamisesta kirjoittavat netissä ne jotka itse ovat joutuneet kiusatuksi. Nyt en puhu tutkijoiden ja asiantuntijoiden kirjoituksista. Kiusaajat eivät juuri näkemyksiään levittele. Kaikenlaisia ihmisiähän saatetaan kiusata. Tai ehkei nyt sentää. Kiitollisia kohteita ovat kiusaamiselle ovat sovinnaisesti käyttäytyvät tytöt ja pojat. Hieman minua mietityttää, että miksi kiusaajien pitää tuota sovinnaisuutta kokeilla. Onhan sovinnaisuus toisaalta sellaista, jota lapsilta odotetaan. Mutta kai kiusaamisestakin palkitaan, kun sitä niin kovasti harjoitetaan.
Onhan liikenteessäkin tilanteita jossa kaikki ajavat ylinopeutta. On yksinkertaisesti pakko ajaa, ettei ole tien tukkona. Arimmat ja kokemattomat kokevat tämän jonkin sorttiseksi painostukseksi. On pakko ajaa lujempaa, mihin taidot riittävät.