Tässä tämmöinen kysymys oletko ajatellut koskaan luopua lävistyksestäsi kokonaan tai lävistykstäsi?
Vai oletko ajatellut pitää ne koko loppu elämän kehossasi?
Itsellä on kulmalävistys mutta en ehkä pidä tätä kulmassa ikuisuuksia,koska koskaan ei voi tietää kasvaako ulos yms...muutenkin ehkä töitten takia...
Mutta voihan lävistyksiä aina kokeilla vaikka jäävätkin jäljet...
Vai oletko ajatellut pitää ne koko loppu elämän kehossasi?
Itsellä on kulmalävistys mutta en ehkä pidä tätä kulmassa ikuisuuksia,koska koskaan ei voi tietää kasvaako ulos yms...muutenkin ehkä töitten takia...
Mutta voihan lävistyksiä aina kokeilla vaikka jäävätkin jäljet...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaikea kysymys, mutta en usko että ainakaan ihan äkkiä tuota huulikorua otan pois. Korvan lävistykset (kolme tavallista reikää kummallakin puolella ja lisäksi helix oikealla) mulla on taas ollut niin kauan, etten usko että osaisin olla niitä ilman.
Ikinä ei tietysti saa sanoa ei ikinä x)
Kävin sillon jo ennen tuon huulilävistyksen ottamista kaikki mahdolliset skenaariot läpi mielessä. Päädyin muun muassa siksi juuri tähän lävistykseen ja koruvalintaan (rengas). Arpi ei ole kovin näkyvä jos korun haluaa jostain syystä ottaa pois ja korun vaihtamisella saa helposti vaihtelua.
Jos lävistys on ollut vuosia, niin tuskin se umpeutuukaan.
Itselläni on tällä hetkellä mm. septum (viidettä vuotta, laajennettu 3.2 milliin) joka ei mene umpeen vaikka olisin seuraavat 20 vuotta ilman korua. Ja hyvä niin. Olen ollut joskus viikkoja ilman korua kun olen kyllästynyt siihen, joten on kiva että korun saa takaisin ilman uusia tuskia ja paranteluja.
Itellä on kyllä päätös siitä, et otan korut pois sit ku kyllästyn niihin, eli aikaa voi mennä helposti 30 vuottakin siihen =) mut kumminkin, luulen että sit kun otan korvaplugit (nyt 18mm) pois niin miulla on jo muitakin murheita kuin roikkuvat korvat ja arvet naamassa..
Olen luopunut kaikista neljästä nännikorusta (kyllästyin vain varomaan niitä, kun ne tarttuivat usein kiinni hiuksiin yms.) ja toisesta huulikorusta (kolisi hampaisiin aina väliin.) En tiedä ketä joku pieni arpi haittaa, eihän se edes näy ellei katso ihan läheltä. Mulla on ainakin sen verran arpia muutenkin, että pari pienenpientä sinne tai tänne, ei todellakaan maailmaa kaada. :D
Todennäköisesti joudun jossain vaiheessa luopumaan lopuista kasvoissa olevista lävistyksistä ja se saattaa olla aika iso juttu.. Noi on kuitenkin olleet niin kauan ja jotenkin "kuuluvat" naamaani. Vähän kuin ottaisi yhtäkkiä nenän pois. Olen kuitenkin varautunut siihen, että joudun ne joskus pois ottamaan. En aio antaa unelmaduunin mennä ohi parin korun takia, ei ne nyt niin tärkeitä ole. Kielikorut toivon voivani pitää, mulla kun ne eivät yleensä näy edes puhuessani. Tietty jonkun terveydellisen syyn vuoksi voin nekin ottaa pois.
Lävistykset ovat olleet mulle aina vähän "väliaikaisia" koristuksia.
Kuten jo ainakin rivien välistä totesit, lävistyskoruista luopumisesta jää lähes jokaiselle elinikäiset jäljet. Jotkut arvet voivat kehittyä hyvinkin häiritseviksi, varsinkin kasvoissa. Tämä pitää tunnustaa ja ymmärtää jo ennen ensimmäistäkään lävistystä. Hyvin monille, mahdollisesti jopa joka toiselle, tulee lisäksi elinikäinen metalliyliherkkyys. Pahimmillaan se voi pilata elämän lähes täydellisesti.
Olen kanssasi samaa mieltä siinä asiassa, että jokaisen tulee ennen lävistyksen ottamista ymmärtää se, että siitä jää arpi. Eri asia on sitten se, miten arpeen suhtautuu. Itselläni on ties mitä arpia jäljellä kasvoissa ja muualla mm. lapsuuden toilauksista, eivätkä ne minua häiritse.
Muuten haluaisin todella lisätietoa tuosta metalliyliherkkyydestä, sillä väitteesi kuulostaa täysin käsittämättömältä. Esimerkiksi Suomessa on suurimmalla osalla naisista korvakorut, ja en usko että joka toiselta löytyy mainitsemaasi yliherkkyyttä.
Katso vaikkapa sivulta 12 (pdf dokumentissa sivu 14)
http://www.hel2.fi/YMK/julkaisut/julkaisut2003/julkaisu12_03.pdf
Nikkelille herkistyminen tapahtuu viipeellä. Allergia voi puhjeta vasta vuosia sen jälkeen kun lävistyskorut on poistettu. Oikeasti nikkelittömiä lävistyskoruja on hyvin vaikea saada. Nikkelittöminä saa myydä ja markkinoida sellaisiakin joissa on allergian puhkeamisen kannalta paljon nikkeliä. EU teki melkoisen karhunpalveluksen kun salli taas korkean nikkelipitoisuuden omaavien korujen myynnin nikkelivapaina. Lävistyskoruista liukenee aina jonkin verran metallia elimistöön ja sen poistuminen voi kestää elämän.
Nikkeliyliherkkyyden voi tietysti saada muustakin kuin lävistyskoruista. Ne lienevät kuitenkin merkittävin lähde. Herkistyneille oireita tulee pahimmillaan jopa tavallisista ruoka-aineista.
En ymmärtänyt, että tarkoitit metalliyliherkkyydellä nikkeliallergiaa, ehkäpä siksi etten ole pitänyt nikkeliallergiaa "elämänpilaajana".
Linkittämäsi tutkimus oli kyllä melkoisen negatiivinen ja alentuva sävyltään, jonka lisäksi sen tutkima otos lävistyskoruista oli naurettavan pieni. Myönnän kuitenkin sen tosiasian, että lävistysten lisääntyminen on lisännyt nikkeliallergiaa.
Minua kummastuttaa kuitenkin se, että kyseiset tutkijat ja sinä tunnutte syyttävän kaikkia lävistettyjä ihmisiä siitä, että joissain helsinkiläisissä lävistysliikkeissä on vuonna 1998-2003 myyty joitakin huonolaatuisia koruja.
Luulisin että esimerkiksi rihkamakorvakoruilla on moninkertainen vaikutus nikkeliallergian lisääntymiseen muihin lävistyskoruihin verrattuna. Lävistyksiin pätee se vanha totuus, että rahalla saa laatua, joten kannattaa satsata enemmän taloudellisesti lävistyskoruihin. Muutenkin tiedon hankkiminen kannattaa.
Olen kyllä tutkimuksen kanssa samaa mieltä siitä, että lävistysliikkeitä tulisi valvoa tarkemmin.
Totuuden selkeä sanominen ei voi olla sävyltään alentavaa. Kannattaisiko riisua vääristävät ennakkoasenteet pois mielestä ja käsitellä asiaa objektiivisesti? Eu teetti riskeistä kartoisuksen, mikä löytyy vaikka sivulta
http://ec.europa.eu/consumers/cons_safe/news/eis_tattoo_risk_052003_en.pdf
Onkohan tämäkin alentavasti ja vääristellen tehty?
Olen lukenut sen verran paljon eri alojen tieteellisiä tutkimuksia opiskelujeni aikana, että luulisin osaavani sanoa, mikä on objektiivinen tutkimus. Luitko edes linkittämäsi katsauksen, vai valitsitko sen koska sen otsikossa mainittiin sanat ‘lävistys’ ja ’riski’? Tekstihän käsitteli pääasiassa tatuointeja, mutta seuraavassa oma vastaukseni lävistyksiä koskeviin asioihin.
“Viral transmission (hepatitis B, hepatitis C, hepatitis delta, HIV) is another risk considered
by the French study group, which reports that a few cases of fatal fulminant hepatitis have
been described immediately after piercing.” (PDF s.10)
Few? Siis muutama kaikista maailman lävistyksistä?
“The study recommends avoiding nipple piercing in men with chest implants.” (PDF s.13)
En usko, että tähän ryhmään kuuluu kovin moni lävistetyistä.
”The infection resolved in all patients after removal of the ornaments and use of antimicrobial drug treatment.” (PDF s.14)
Asianmukainen hoito minimoi riskit, ja hygienian laiminlyöminen on vaikeuksien kerjäämistä, tämän luulisi olevan kaikille selvää.
“Piercing has also been correlated with endocarditis. The case of a 24-year-old man in
whom coarctation of the aorta had been corrected 15 years earlier has been reported.
Two months after piercing his left nipple without antibiotic prophylaxis, he developed a
local mastitis, followed by bacterial endocarditis that required replacement of the aortic
valve. Another case study of a 25 years old man with congenital heart disease suggests
that H. aphrophilus endocarditis was possibly caused by tongue piercing.” (PDF s.14)
En ole asiantuntija lääketieteessä, mutta jos kahdelle ennestään sydänongelmaiselle miehelle kaikista maailman lävistetyistä tulee sydämen sisäkalvon tulehdus lävistyksen takia, en pidä sitä suurena lävistysten aiheuttamana riskinä.
“Comparing girls with and without pierced ears, the prevalence of nickel sensitisation was significantly higher in girls with ears pierced before, but not after 1992. The study concluded that implementation of the nickelexposure regulation in 1992 in Denmark protected the female population from becoming allergic to nickel.” (PDF s.17)
Eli oikeanlaisten korujen käyttäminen minimoi sen riskin, että lävistykset aiheuttaisivat nikkeliallergiaa.
“This review on health impacts and risks associated with tattooing and piercing as reported
casually in the medical literature shows that a systematic observation and registration of
health impacts is widely missing.” (PDF s.29)
Toden totta.
Lopuksi haluan sanoa tämän: lävistyksissä on todella riskinsä, mutta ne ovat hyvin harvinaisia.
"Tottakai ties mitä kauhuskenaarioita on olemassa, mutta niitä on yksi sadassatuhannessa lävistyksessä ja nekin ovat yleensä huonoissa olosuhteissa idioottien idiooteille tekemiä." (Lähde: http://www.wormz.org/riskit.html )
Sain kyllä hyvät naurut ku aloin miettiin et miten joku lävistysten vastustaja yrittäis nuihin vastata =)
Voihan olla että joksus vanhana mummona luovun lävistyksistä. Minulla on lävistykset navassa, alahuulessa, nenässä ja kielessä. Saattaahan tuo olla hassun näköistä jos vanhana mummona navassani olisi koru vaikka ehkäpä silloin lävistykset ovat vanhoillakin ihmisillä yleisempiä.
Sitä olen miettinyt että jos raskaaksi tulen niin ehkä silloinhan napakoru on otettava pois...Tuskinpa enää sen jälkeen laitatan korua takaisin sillä menihän sen paranemisessakin oma aikansa.
Lävistysten arpia en mieti. Itselläni näkyvimmäthän ovat alahuuli ja nenä. Alahuulen lävistys oli taannoin vuoden poissa eikä se arpi juurikaan haitannut. Eiköhän jokaisessa ole jos jonkinlaista pientä "kauneusvirhettä"