En tiedä kuuluko tämä tänne mutta mutta, asiaan:
Olemme pitäneet tyttöystävän kanssa yhteyttä netin kautta sekä puhuttu puhelimes, viime viikol tavattiin ja nyt ollaan yhes. Mutta välisämme on yksi este, hänen vanhemmat.
Hänen pitäisi kertoa vanhemmillee meist mutta ei tiedä miten, juuri siksi että ne ehkä ei hyväksy meitä. Moni on sanonu et meidän vain pitäisi yhdessä tavata heidät, mutta onko se sit hyvä idea? Itse olen 18v. ja hän 3 vuotta nuorempi, joka ei todellakaa pitäisi olla mikään este. Mutta jos teillä on mitään vihjeitä miten voisi kertoa heille ja että saisi niitten hyväksynnän niin olisin kiitollinen.
Olemme pitäneet tyttöystävän kanssa yhteyttä netin kautta sekä puhuttu puhelimes, viime viikol tavattiin ja nyt ollaan yhes. Mutta välisämme on yksi este, hänen vanhemmat.
Hänen pitäisi kertoa vanhemmillee meist mutta ei tiedä miten, juuri siksi että ne ehkä ei hyväksy meitä. Moni on sanonu et meidän vain pitäisi yhdessä tavata heidät, mutta onko se sit hyvä idea? Itse olen 18v. ja hän 3 vuotta nuorempi, joka ei todellakaa pitäisi olla mikään este. Mutta jos teillä on mitään vihjeitä miten voisi kertoa heille ja että saisi niitten hyväksynnän niin olisin kiitollinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
tuskinpa vanhemmat ilahtuvat. Alle 16-vuotiaan seksisuhde on laiton. Muista tämä. Hanki oman ikäistä seuraa.
Pidä erityisesti huolta, että todistajia ei ilmesty, jos harrastatte seksiä ja käyttäkää aina kondomia. 18-vuotias poika voi helposti saada syytteen alaikäiseen sekaantumisesta.
Pitäkää hauskaa, ihmisellä on vain yksi elämä.
Sinun pitäisi odottaa muutama vuosi.
Tytön pitäisi seurustella omanikäistensä kanssa.
Miksi sinä haluat seurustella alaikäisen lapsen kanssa?
Kunnes tyttö täyttää 16v.
16v. tyttö ja 19v. poika ei kuullosta enää niin pahalta.
Kaikkihan toki tietää että tytöt kehittyy henk.tasolla nopeammin, joten suht samallatasolla olette. Odottakaa kuitenkin kunnes tyttö on 16 täyttänyt.
Siis meillä ei oo mitään seksisuhdetta !
Tiedän että hän on alaikäinen, so what?
Siinä ei ole mitään laitonta et me seurustellaan.
Rakkaudella ei ole ikää..vai ? Meidän suhde perustuu rakkauteen eikä mihkää hemmetin seksiin. Jos haluaa pelkkää seksiä niin eikö huorat ole sitä varten.
Kai se seksi jossain vaiheessa tulee kuvioon en sitä kiellä, mutta jos suhteen rakentaa seksillä nii lykkyä tyköö vaa. Minä ja tyttöystäväni emme kuulu niihin.
Olet itsekin märkä korvantaustoistasi, juuri ja juuri aikuisen ikäinen. Älä viitsi puhua rakkaudesta, kun toinen osapuoli on alaikäinen lapsi. Mitä hän muka rakkaudeesta tietää? Kunhan on päättömän ihastunut vanhempaan mieheen. Kuvio on niin tuttu, että naurattaa.
Missään tapauksessa juttusi ei kuulu tälle palstalle vaan jollekin teinirakkaus- tai ehkä parisuhdepalstalle.
Minusta itse olet aika helvetin naurettava. Niinkuin nuorilla ei olisi rakkautta, kerropa sitten mitä !
"Älä viitsi puhua rakkaudesta, kun toinen osapuoli on alaikäinen lapsi.
Mitä hän muka rakkaudeesta tietää?"
- Perustuuko ikä siihen mitä rakkaudesta tietää, no, onhan seki yks näkökanta..!
- Mutta hyvä kun tunnet hänet nii helppoa se on sanoa..!
Jos ei teillä suhdessa ole muuta kuin seksi ym. nii ok, mutta kaikki eivät ole samanlaisia..!
Tuleepa sinulle karua vastausta...
Itse olen seurustellut 14-vuotiaana ikäisesi pojan kanssa. Ei meidänkään yli puoli vuotta kestäneeseen suhteeseen kuulunut seksi.
Uskon, ettei teilläkään jos kerran niin sanot.
Se ei todellakaan ole suhteen tärkein asia. Moni paljon sinuakin vanhempi voisi sen opetella uskomaan. Näistä vastauksistakin, joita sait, näkyy että liian moni hyppää tuntemattoman kanssa seksisuhteeseen.
Teillä on hyvä periaate, ensin seurustelua ja tutustumista, sitten vasta seksiä.
Toivon, että tyttöystäväsi vanhemmat ovat myös ensin seurustelleet niin sinun hyväksymisessä ei olisi ongelmia. Itse en näe asiassa mitään ongelmaa.
Kun tapaat tytön vanhemmat, niin ole oma itsesi koska tunnut fiksulta nuorelta mieheltä!
Hyvää jatkoa teille!
Ja kukaanhan ei ole seurustellut 15 (ehkä paria kuukautta vaille 16) vuotiaan kanssa 18 vuotiaana. Ystäväni taisi juuri 15 vuotiaana, 10 vuotta sitten, ryhtyä seurustelemaan tuolloin 18 vuotiaan miehensä kanssa. Ja hyvin on mennyt.
Se rakkaushömppä kuulu juuri tuon ikäisille, antaa heidän hömpötellä. Vuosien varrella sitten kaikki ankeutuu ja rakkauskin saa toisen merkityksen.
Ehdottomasti suosittelen tapaamista. Ainakaan se, että tytön vanhemmat eivät olisi sinua koskaan nähneetkään eivätkä tietäisi sinusta mitään, ei ainakaan luottamusta nosta.
Sait todellakin tyrmääviä vastauksia paitsi tuo edeltäjäni, joka vastasi kauniisti sinulle. Voisitko ajatella sellaista että soittaisit isän tai äidin numeroon (tai lankapuhelimeen)jos heillä sellainen vielä on ja esittelisit itsesi ja pyytäisit tavallaan lupaa viedä tytär esim. elokuviin tms. vanhanaikaista ja turvallisen tuntuista aloitusta. Kun vanhemmat ovat sinut tavanneet ensimmäisen kerran on jo paljon helpompi edetä. Toivottavasti saisit kutsun sunnuntaipäivälliselle/perheen kanssa ulos syömään tms.jossa voisitte jutustella mukavasti. He kyllä hyväksyvät sinut, olet reipas ja rehellinen sekä fiksu nuori. Oikein paljon onnea sinulle ja tyttöystävällesi.
Kiitän kaksi viimeistä viestiä, on hyvä et jotkut edes osaavat katsoa asiaa vähä avarammin eikä vain yhtä asiaa.
Sinä, joka olit minun ikäiseni kanssa 14 vuotiaana, miten vanhempasi silloin regoivat siihen, vai oliko asia ihan ok ?
Ei olisi niin tyhmä idea soittaa vanhemmille esim. mutta olemme tyttöystävän kanssa päättäneet että loppuviikost mennään yhdessä hänen luokse, ja vanhemmat saavat nähdä meidät ja samma tutustua minuun vähän. Toivotaan et kaikki menee nappiin..!
Hyvää uudenvuoden alkua teille kahdelle vastaneille..!
Vaikutat harvinaisen fiksulta nuorelta mieheltä. Olen ollut monesti samassa tilanteessa kuin sinä.Jonakin osapuolena.
Usko tai älä, ennenkin oli elämää. Yksi esiäitini meni kihloihin 15-vuotiaana ja naimisiin 16-vuotiaana. Eli ei maailma näiltä tykkäämisosilta mihinkään ole muuttunut.
Viimeisin koitokseni oli, kun 16-vuotias lapsenlapseni toi tyttöystävänsä ensin minun luokseni. Totesin ihan mukavaksi tytöksi, valmistelin pojan vanhempia, jotka seuraavaksi saivat tyttöystävän kotiinsa.
Avoimin kortein pelaaminen on aina helpoin tapa. Oma poika tutustutti meidät aikoinaan ensimmäiseen tyttöystäväänsä lukioikäisenä. Hän toi tytön ensin meille teelle, sitten nuoret lähtivät muistaakseni elokuviin.
Niin että rohkeasti esittäytymään tytön vanhemmille. Suorastaan keräät pisteet omaan koriin - mikäli sallit näin karkean kannanoton.
Kaltaisesi nuorimies kelpaisi edelleenkin minun kynnykselleni lastenlasteni kaverina. Aika näyttää, mihin suuntaan yhdessä kuljette. Kunnon seurustelu on ihanaa aikaa. Jotain sentään muistaa tällainen kuuskymppinen monen lapsen mummukin ; ))
Kaikki menee varmasti hienosti, älä turhaan jännitä.
Samoin sinulle hyvää uutta vuotta kaikin puolin!
Vanhempani olivat hiukan ihmeissään kun kuulivat vanhemmasta poikaystävästä. Ei heillä kuitenkaan ollut mitään sitä vastaan, olin itsekin ikäistäni vanhemman oloinen. Silloinen poikaystävänikin luuli, että olisimme olleet saman ikäisiä ennenkuin kuuli ikäni.
Onko tyttöystävälläsi vanhempia sisaruksia? Vanhemmat voivat olla suojelevampia esikoistaan kohtaan näissä seurustelu-asioissa. Minulla on kaksi vanhempaa siskoa, joten minulla oli tuokin "etu".
Kun menet tapaamaan tytön vanhempia niin muista olla heidänkin kanssaan tekemisissä. Itselläni on aikuinen tytär ja jokunen poikaystävä on ollut sellainen, ettei käy kuin sanomassa "moi" ja samassa jo katoaakin tytön huoneeseen. Ei anna 4-kymppiselle kovin hyvää kuvaa itsestään... Useimmiten vanhemmat kuitenkin haluavat hiukan tutustua vävy/miniä-ehdokkaisiin.
Ensivaikutelmaa kun ei voi antaa kuin kerran.
Joo yritän parhaani mukaan esittäytyä ym.
Ja niinkuin yksi teistä sano niin vähä olla niitten kans eikä vaa se "moi" ja sit huoneesee..mutta kyllä uskoisi että vanhemmat iteskkin haluvaat kysellä ja tutustua minuun.
Meidän ikäero ei myöskään pitäisi olla mikään este koska 3 vuotta ei ole paljon ainakaan omasta mielestäni..eikä myöskään tyttöystäväni.
Hänellä ei ole vanhempia sisaruksia, hän on kaikista vanhin..ehkä se sit tekee asian vaikeammaksi vanhemmille ?
Kiitoksia vain kaikille auttaa-haluaville viesteille, hyvä että on sellaisia ihmisiä vielä olemassa.
"Heipä hei taas"-kirjoituksen kirjoitin minä, joka seurustelin ikäisesi pojan kanssa 14-vuotiaana. Kyselit aiemmin, että kuinka vanhempani suhtautuivat enkä huomannut mainita "yhteyttä".
Juu, arvasin että sinä olit se kirjoittaja, että jotai "yhteyttä" oli :)
Toivotaan että myös hänen vanhemmat ottavat sen yhtä hyvin kuin sinun silloin..
No kävitkö tapaamassa tyttöystäväsi vanhempia?
Olisi kiva kuulla kuulumisia kuinka kävi.
Toivon, että kaikki meni hyvin!
Menkää puimaan teinirakkautta jollekin parisuhdepalstalle.
Kävin tapaamassa juu, muuten meni kait hyvi mutta hänen isänsä ei asiasta ilahtunut. Hän ei nimittäin tervehtinyt edes, mutta mutta, eiköhän se siitä viel iloksi muutu.
Ystävällisesti ilmoittaisin, ettei kaikkia kirjoituksia tarvitse lukea.
Varsinkaan silloin jos niistä kerää itselleen jotain paineita.
Mukava kuulla, että tapaaminen onnistui suht hyvin!
Aikas juntilta kuulosti tuo isä, tervehtiminen kuuluu kaikkein alkeellisimpiin käytöstapoihin.
Muista itse kuitenkin olla kohtelias hänelle niin eiköhän se fiksuus ala tarttua. ;o)
edellisen kanssa, että isä on vähän vaikeampi taivuteltava. Kyllä hänen olisi pitänyt tervehtiä, se kuuluu hyviin tapoihin. Älä ainakaan vielä lannistu, etene pikkuhiljaa. Onko tyttöystäväsi kertonut ikäsi isälleen? Ei pitäisi olla ongelma kuitenkaan, herkkää suloista nuorta rakkautta, pitäkää toisistanne huolta. Äidin kanssa ilmeisesti meni paremmin, äidit ovatkin monesti fiksumpia...! Menestystä suhteellenne. Kiva kun kerroit kuulumisia. Monet meistä äideistä elävät varmasti hengessä mukana. Ja kuten itse kirjoitit, kyllä se iloksi muuttuu.
...taas mutkia matkassa, nimittäin hänen äitinsä sanoi ei suhteelle alkuviikosta, mutta vähä toivoa vielä on ja yritetään saada heidät ymmärtämään että meidän ikä ym. ei ole mikään este. Toivotaan että tämä vielä iloksi muuttuu kumminkin.
saaneet vanhemmat vakuutettua?
Toivon näin!
Ei olla vielä..paras kai edetä hitaasti..
Hankalan tuntuiset vanhemmat, äiti tietenkin yrittää perheessä säilyttää sovun. Isähän ei edes tervehtinyt sinua, kun kävit heillä. Paras on sittenkin edetä hitaasti ja ilmoittaa vanhemmille, että olette kavereita, vai mitä! Olisi kiva tietää millainen oli tytön vanhempien seurustelun alku, minkä ikäisiä olivat, kun tapasivat! Totta on, että vanhemmat usein pelkäävät sitä pahinta...uskomatonta se on mutta näinhän on käynyt maailman sivu. Tyttärellä on suuri osuus asiassa, hänen täytyy voida nauttia vanhempiensa luottamusta. Onko hän joskus mahdollisesti menettänyt vanhempiensa luottamuksen? Toivotan kuitenkin Sinulle ja tyttökaverillesi menestystä, rauhallisesti edeten. Tsemppiä
nuorelle rakkaudelle.Meillä tyttö oli 15 vuotias tavatessaan poikakaverinsa ja 16 vuotiaana menivät kihloihin.Onni kukoistaa ja asuvat nykyään yhdessä.Me vanhemmat otimme uuden vävypojan omaksi pojaksemme ja hänen vanhempansa ovat nyt hyviä perhetuttujamme.Yhdessä opastimme nuorisoamme.Nyt olemme taas saaneet uuden poikakaverin kotiimme,sillä 14 vuotias tyttömme toi näytille tosi fiksun pojan.Poika oli meillä ja tutustuttiin toisiimme ja luottamus syntyi molemmin puolin.Toivon todellakin,että tyttöystäväsi vanhemmat ottaisivat sinut vastaan ja antaisivat teille mahdollisuuden suhteeseen,jonka myös vanhemmat hyväksyvät.
Kun tapasimme hänen äitinsä oli sanonut että olen mukavan tuntuinen..mutta pari päivää sen jälkeen äiti oli sanonu hänen tyttöystävälleni että olen liian vanha hänelle jne. Kukaan muu ei periaatteessa näe mitään vikaa meidän ikäerossa ja meidän iässä ylipäätänsä. Meillä on nyt ns. "ammattiauttaja" mukana vai miten sen voisi sanoa, eli tyttöystäväni on puhunut kuraattorin kanssa koulussa ja hän ottaa yhteyttä äitiin ja toivoten hän saisi hänen päänsä kääntymään. (Ja tientenki isä myös, joka alusta asti oli minua vastaan). Toivon että meillä olisi samalla lailla kun sinulla joka kirjoitit viimeisen viestin, että hänen vanhemmat luottaisivat minuun ja tyttäreen tietenkin myös. Koska hänen äiti luule että aion tehdä tyttöystäväni raskaaksi heti, mutta asia ei todellakaan ole näin. Ehkä tyttöystäväni ja minä olemme erilaisia kuin muut (tuskin), mutta meille suhde ei ole pelkkää seksiä, se on aika perähännässä meille. Luottamus ja rehellisyys ja rakkaus sinänäsä tulee ekana. Kerron kyllä miten asia tästä etenee. Hyvää vuoden jatkoa teille tästä asiasta ymmärtäville.
nuoria itsekin. Mukava kuulla miten sinulla ja tyttöystävälläsi suhde etenee. Vaikutatte todella sinnikkäiltä ja rakastuneilta. Olen sinulle jo muutaman kerran kirjoittanutkin ja seuraan hengessä mukana koko ajan. Edelleen toivotan teille onnea ja menestystä. Voi olla hyväkin keino ottaa ns. ammattiauttaja mukaan, hänen kauttaan vanhemmatkin ehkä avaavat silmänsä eivätkä ajattele, että seksi olisi teille pääasia suhteessanne tässä vaiheessa. Olet mielestäni tosi fiksu nuorimies, kun puhut luottamuksesta, rehellisyydestä ja rakkaudesta, juuri näihin hyvä suhde perustuu. T: Äiti-ihminen
Nimenomaan, he ovat itse olleet nuoria, jos en väärin muista niin hänen äitinsä oli 16 kun tapasivat. Juuri se että toinen aikuinen on samaa mieltä meidän kanssa ja juttelee äidin kanssa saisi hänet ajattelemaan toisin, ainakin toivomme näin. Kiva että joku jaksaa seurata tätä etenemistä, ja kiitos toivotuksista.
aina kun ehdin. Tuli sellainen mieleen, että olisiko mahdollista kutsua tyttöystävän perhe (ainakin vanhemmat)sinun kotiisi esim. kahville. Mitä mieltä olisit? Harmittaa niin teidän puolestanne. Kerrohan taas jossain välissä kuulumisia. T: Äiti-ihminen
Ei huono ajatus mutta nyt se varmaan pahentaisi asiaa koska hänen vanhemmat (ainakin äiti) taitaa uskoa ettemme ole enää yhdessä tai yhteydessä. Että ainakin toistaiseksi paras pitää matalaa profiilia vaikka kuinka haluaisi pitää normaalia suhdetta. Tyttöystäväni kuraattori tulee soittamaan hänen äidille niin silloin hän saa tietää ettei asia nyt ole kuin äiti ehkä toivoisi..mutta toivon mukaan hän saa äidin ajattelemaan meitä toiselta kannalta..
Kerronpa oman tarinani, hieman saman kaltainen kuin teillä.
Oli juhannus -03, olin juuri edellisenä päivänä täyttänyt 17. Minun piti tavata kaverini eräillä juhannusjuhlilla, mutta juuri kun olin lähtenyt kävelemään bussipysäkille, kaverini soitti ja perui suunnitelmat. Päätin lähteä yksin, en välittänyt kotonakaan istua vanhempieni seurassa.
Ollessani sadan metrin päässä pysäkiltä, näin kuinka bussini lähti pysäkiltä. Harmittelin mielessäni, seuraavan bussin tuloon olisi kuitenkin vain 15 minuuttia. En jaksanut seistä tihkussa, joten lähdin kävelemään hissuksiin seuraavalle pysäkille. No, bussi tuli, astuin sisään, maksoin matkani ja menin istumaan. Yhtä riviä edempänä, käytävän toisella puolella istui hauskannäköinen miespuoleinen henkilö, joka vilkuili vähän väliä olkansa yli minuun päin. Hänen vieressään istui nainen, joten luulin heidän olevan pari joten en kiinnittänyt enempää huomiota häneen, todellisuudessa he olivat sisko ja veli.
He jäivät samalla pysäkillä kanssani pois, jolloin kadotin tämän söpöläisen muutamaksi tunniksi. Sitten satuin telttaan jossa pidettiin jonkinnäköistä nuorisodiskoa ja istahdin vapaalle penkille. Huomasin että tuo sama tyyppi oli toisella puolen telttaa ja katsoi kiinteästi minua kohti. Sitten hän kohotti kulmiaan ja nyökkäsi tanssilattialle päin. Siitä asti olimme koko loppu illan yhdessä. Hän oli minua 7 vuotta vanhempi, täyttäisi muutaman kuukauden kuluttua 24. Hän hieman hämmentyi nuorta ikääni, mutta ilmeisesti olin sitten ikäistäni paljon fiksumman ja vanhemman oloinen, sillä vaihdoimme numeroita ja tapasimme parin päivän päästä uudelleen. Ja sillä tiellä ollaan vieläkin, olimme olleet vajaat 1 ½ vuotta yhdessä kun keräsimme kimpsumme ja kampsumme yhteiseen vuokra-asuntoon, oli lokakuu -04. Heinäkuussa -05 menimme kihloihin ja lokakuussa -06 meille syntyi poika. Nyt olemme jättäneet tarjouksen ensimmäisestä omasta asunnosta. :)
Niin, en siis väitä, että meillä olisi ollut helppo taival. Kyllä meidän ikäeromme on tietyissä asioissa näkynyt (teillä tosin ei ole näin isoa ikäeroa), avomieheni kun tavatessamme asui jo neljättä vuotta omassa kodissa, kävi töissä yms, mulla oli koulu vielä pahasti kesken (viimeisen vuoden kävin koulussa päivät ja töissä illat, kun en saanut kelalta mitään tukia), eikä asiaa auttanut se että olimme tunteneet vain pari viikkoa kun hänen isänsä kuoli (samaan parantumattomaan tautiin kuin tätini). En ehtinyt häntä koskaan näkemään. Hänen äitiinsä minut tosin tutustutettiin jo samana iltana kun tapasimme (huh! Oli siinä tulevat miniä ja anoppi ihmeissään! :) )
Omille vanhemmille minä esittelin hänet sitten muistaakseni kolmansien treffieni jälkeen. Alunperinkään heillä ei oikeastaan ollut "varaa" sanoa mitään meidän ikäerostamme, heillä itsellään kun on 8 vuotta ikäeroa ja äitini oli 16 heidän tavatessaan. Totta kai iskäni oli hieman näreissään ja suhtautui varauksella tähän uuteen tuttavuuteen, joka oli ryöstämässä heiltä heidän esikoistytärtään. Hän tekisi puolestani ihan mitä vain, mutta se onkin vanhempien tehtävä, toivottavasti ymmärrät sen! :) Isäni on semmoienen hiljainen, juro suomalaismies ja välillä mieheni ja hänen on vieläkin kiusallista olla kaksistaan, mutta hiljaa hyvä tulee, ovat he kovasti yrittäneet tutustua. Pisteet nousivat vanhempieni silmissä heti, kun kutsuimme heidät molemmat koolle ja avomieheni kysi heiltä (vaikka olin jo täysi-ikäinen) että mitä mieltä he olisivat siitä, jos minä muuttaisin hänen kanssaan asumaan. Hieman epäileväisiä he toki olivat, mutta antoivat suostumuksensa.
En tiedä auttoiko tämä mitään, mutta ajattelinpa kertoa vastaavanlaisen kokemuksen... Jos en nyt sitä niin sekavasti kirjoittanut... :) Mutta toivon teille onnea ja että voitte olla yhdessä. Nyt käy jo kutsu, pojalla taitaa olla nälkä! ;)
Meilläkin meni kuukausia ennenkuin harrastimme seksiä, vaikka se olisi ollut laillisestikin jo sallittua, mutta hän oli minun ensimmäiseni, joten en halunnut kiirehtiä, eikä hän painostanut minua.
Nyt siis täytän ensi kesänä 21 ja ukkoni 28 ja kaikki isot ja pienet riidat olemme kokeneet ja sopineet.
Vauhtisi on ollut kova, tuskinpa noin nuorena vielä kuitenkaan paljon tiedät elämän nurjista puolista.
Toivon kuitenkin, että olette poikkeuksellinen pari ja että todella sovitte toisillenne - elämänne loppuun saakka.
Mukavaa kun kerroit oman tarinasi. Sinun vanhemmat kuitenkin taisivat ottaa asian aika hyvin ottaen huomioon että teillä kuitenkin on 8 vuoden ero. Kunpa kääntyisi meilläkinkaikki yhtä hyväksi kuin teillä :)
Ja rakkaudessa ei ole ikää niikuin sanotaan..
Mutta vanhempasi kuitenkin hyväksyi itse suhteenne alussa vai saitko "jankuttaa" että sinullakin on oma elämä ?
Onnea teille myös jatkossa, ja onnea varsinkin teille syntyneestä pojasta !
Joo eli saimme viime sunnuntaina tavata tyttöystävän kanssa, vanhemmat jopa antoivat luvan siihen.
Kuraattori otti sitten yhteyttä tyttöystäväni äitiin, ja nyt hän ei enää näytä ajattelevan vain yhtä asia..ja on paljon positiivisempi. Isä ei vieläkään tykkää meidän suhteesta vaikka antoi luvan myös meille tavata. Sain tietää että ennenkö lähdin hänen luota että vanhemmat olivat sopineet että lähtisin ennenkuin isä tulisi kotiin.
Mutta, kyllä tämä tästä ! :)
Hienoa, te teitte sen. Olen tosi iloinen teidän puolestanne. Olkaa vaan jatkossakin kärsivällisiä. T. Äiti-ihminen
Kärsivällisyyttä tässä tarvii aina välillä kyllä..vaikka meidän suhdetta tämä ei kaada, vain "vähän" hankaluuttaa ja raskauttaa..
Kiva että joku jaksaa lukea ja sille tätä "menoa" (Tarkoitan Äiti-ihmistä :)
Tapasimme taas viime viikonloppuna syntymäpäiväni kunniaksi.. :) Kai tämä on parempaan päin menossa, kai..
No, hei taas. On mennyt muutama aika tästä kun viimeksi kirjoittelin sinulle. Myöhästyneet synttärionnittelut. Mitäs sinulle ja tyttökaverillesi kuuluu tällä hetkellä. Kevät on jo pitkällä ja koulutkin pian päättyy, toivon, että olette edelleen saaneet olla yhdessä ja kaikki olisi hyvin. Kerrohan taas jossain välissä kuulumisiasi. T. Äiti-ihminen.