Olen seurustellut avomieheni kanssa nyt neljä vuotta. Viime aikoina vaan ei ole enää mennyt niin kovin hyvin. Olemme osittain samanlaisia, mutta toisaalta osittain niiin erilaisia. Keskusteleminen mistään "tärkeästä" tuntuu melkeinpä mahdottomalta. Minun mielestäni olemme jo lähinnä kavereita jotka vain nukkuvat samassa sängyssä. Mieheni mielestä mitään ongelmaa ei ole, tai ei ainakaan sano.
Mieheni ei ole koskaan osannut puhua, ja olenkin yrittänyt puhella ongelmista ja pyytää muutosta. Mitään vaan ei ole tapahtunut. Edelleen yhtä välinpitämätön ja "minä rakastan sinua" on aivan liian vaikea sanoa. Seksiä emme enää harrasta kuin noin muutaman kerran kuukaudessa.
Nyt olen ihastunut toiseen mieheen. Hän on meidän yhteinen tuttumme. Mitään en ole sanonut tai tehnyt, mutta.. Mies ei ole mustasukkainen vaikka tietää, että tämä toinen mies on ainakin jossain määrin ihastunut minuun. mieheni tietää myös, että minulla on tunteita tätä toista miestä kohtaan. Mutta mitä nyt? Eroajatus tuntuu niin kovin vaikealta. En haluaisi loukata.
Mieheni ei ole koskaan osannut puhua, ja olenkin yrittänyt puhella ongelmista ja pyytää muutosta. Mitään vaan ei ole tapahtunut. Edelleen yhtä välinpitämätön ja "minä rakastan sinua" on aivan liian vaikea sanoa. Seksiä emme enää harrasta kuin noin muutaman kerran kuukaudessa.
Nyt olen ihastunut toiseen mieheen. Hän on meidän yhteinen tuttumme. Mitään en ole sanonut tai tehnyt, mutta.. Mies ei ole mustasukkainen vaikka tietää, että tämä toinen mies on ainakin jossain määrin ihastunut minuun. mieheni tietää myös, että minulla on tunteita tätä toista miestä kohtaan. Mutta mitä nyt? Eroajatus tuntuu niin kovin vaikealta. En haluaisi loukata.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuli vahingossa tämä viesti kaksi kertaa kun luulin, että se ensimmäinen hävisi jonnekkin bittiavaruuteen :) Saisi poistaa toisen!