Muoti-ilmiö ei aina tuo säästöä, vaikka sillä verukkeella irtisanotaan ihmisiä.
Kunnat ja yritykset eivät suomessa tietenkään tunnusta kulujen kasvua, koska totuus ei ole heidän etujensa mukaista....!
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=96&news_id=200710&rss=4
Kunnat ja yritykset eivät suomessa tietenkään tunnusta kulujen kasvua, koska totuus ei ole heidän etujensa mukaista....!
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=96&news_id=200710&rss=4
Vastaukset 3
Vanhimmat
selittämään tuo kuntapäättäjille tai kansanedustajille, jotka tärkeinä ulkoistavat kuntien ja valtion töitä ja selittävät että säästetään:)
Muistakaa äänestää, mutta älkää niitä hyväuskoisia hölmöjä äänestelkö.
osata kilpailuttaa.
Eikä kaikkia aloja edes kannata.
Jätteen käsittely on yksi hyvä esimerkki.
Miten on käynyt Tampereen ja todennäköisesti myös YTV:n jätteenkäsittelyjen hintojen?
Nousseet älyttömästi.
Mitä sitten on tehty?
Perustettu kaupungin yhtiö kipailuttamaan.
Organsiaatio paisutettu mielettömäksi poliiittisine suojatyöpaikkoineen.
Nyt asiakas ei voi enää kilpailuttaa jätehuoltoa !
Monopoli kilpailuttaa autoilijoita.
Ja ehkä sieltä saatava pieni kyseenalainen säästö menetetään moninkertaisesti byrokratian rattaisiin !
Tätäkö halutaan?
Vai että kunta, tehdas, yksityinen henkilö voi oikeasti kilpailuttaa ostonsa.
Nyt monopoli määrää lähes kaikesta, hinnoista, palvelusta tai sen puuuttumisesta, käytettävistä menetelmistä jne.
Eli oikea kilpailu on sosialisoitu.
Näennäisesti kilpaillaan pieneltä osin.
Monella muulla toimialalla on käymässä juuri näin.
Mikähän puolue ajaa tämän mallin "kilpailua"?
Asiakkaan vahingoksi, suojatyöpaikkojen puolesta.
Kok, Kepu, Sdp, koko markkinauskoisten kilpailutuisdea on hölmö, kuin fortumin pörssittäminen, maailmalla pilvin pimein esimekkejä tästä typeryydestä, kun vanha vaihtoehto on ollut monin verroin paree ja halvempi.
Huolimatta näistä luvuista kaikki Suomen suuremmat poliittiset puolueet ovat edelleen sitoutuneet
toteuttamaan politiikkaa, joka voi pidemmällä aikavälillä johtaa ainoastaan hyvinvointivaltion
asteittaiseen purkamiseen ja julkisten palvelujen yhä pidemmälle vietyyn yksityistämiseen.
Nykyinen, uusliberalistinen talouspolitiikka uhkaa hyvinvointi-valtiota kahta eri kautta.
Ensimmäinen, ja ehkä välittömämpi uhka hyvinvointivaltiolle ovat vaatimukset erilaisten julkisten
palvelujen kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä. Uusliberalistit vaativat kaikkien julkisten
palvelujen yksityistämistä. Suomessa ei vielä ole edetty kovin pitkälle tähän suuntaan, mutta
esimerkiksi Iso-Britanniassa esimerkiksi valtion teollisuusyhtiöt, lentoliikenne, kaasunjakelu, vesilaitokset, kansallinen linja-autoyhtiö, tielaitos, rautatiet, telelaitokset, alueelliset
sähköntuotantoyhtiöt, satamahallinto sekä osa terveyden- ja vanhustenhuoltoa on jo yksityistetty.
Merkittävin yksityistämisinnon takana oleva toimija ovat todennäköisesti suuret amerikkalaiset
sosiaali- ja terveysalan palveluita tuottavat yritykset. Erilaisten julkisten palvelujen yksityistäminen
tarjoaa niiden näkökulmasta huikeita synergia-etuja. Ehkä sama hampurilaisketju voi
tulevaisuudessa ylläpitää koululaitostamme ja tuottaa sen tarvitsemat (puolueettomat)
opetusmateriaalit, myydä lapsillemme runsaasti rasvaa, suolaa ja lisäaineita sisältäviä hampurilaisia
sekä hoitaa heidän verenpaine- ja sepelvaltimotautinsa ja syöpänsä omissa sairaaloissaan,
kohtuullista korvausta vastaan.
Jos kansallisvaltiot ja julkinen sektori vastaavat jatkossakin terveys- ja sosiaalialan palvelujen
tuottamisesta Euroopassa, suuret amerikkalaisyritykset menettävät hyvin paljon rahaa.
Myös Euroopan Unionin omaa kilpailulainsäädäntöä tullaan jatkossa yhä useammin käyttämään
yhteiskunnan eri sektorien yksityistämiseen. Pää avataan yleensä kilpailuttamalla joillakin valituilla
paikkakunnilla erilaisia valtion tai kuntien laitoksia ja samojen palvelujen yksityisiä tuottajia
keskenään. Suuret ylikansalliset yritykset tekevät tässä tilanteessa mielellään taloudellisesti
ylivoimaisia tarjouksia, koska pään avaaminen on niiden kannalta ensisijaisen tärkeää.
Ulkomaisten yritysten halvemmat tarjoukset hyväksytään ja seurauksena on eräänlainen
sekajärjestelmä, jossa julkinen sektori - kuntien tai valtion laitokset - ei enää vastaakaan yksin
tiettyjen palvelujen tuottamisesta vaan niitä tuottavat rinnakkain yksityiset yritykset ja julkisen
sektorin omat laitokset.
Sen jälkeen kun erilaisilla sektoreilla on siirrytty tällaiseen sekajärjestelmään, yhtiöt pystyvät
käyttämään palvelujen kansainväliseen kauppaan ja erilaisiin investointisopimuksiin
sisältyviä kansallisen kohtelun periaatteita julkisen sektorin aseman asteittaiseen heikentämiseen ja
markkinoiden yhä pidemmälle vietyyn avaamiseen. Myös yllä luonnosteltu valtion kassakriisi
muodostaa osan yksityistämisen perusteluja. Yksityistäminen esitetään tapana säästää
kustannuksia ja tuottaa samat palvelut tehokkaammin ja halvemmalla.
Ihmiset kuvittelevat usein että verotuksen keventäminen säästäisi rahaa ja pienentäisi heidän
menojaan. Kaikkein rikkaimpien ihmisten kohdalla tämä saattaakin pitää paikkansa, mutta tähän
asemaan päästäkseen pitää jo ansaita todella paljon. Julkisen sektorin tuottamien palvelujen
yksityistäminen johtaa näet lähes aina pidemmällä tähtäyksellä siihen, että ihmiset joutuvat
maksamaan samoista palveluista paljon enemmän, ja että kaikilla ei enää ole varaa tiettyihin
palveluihin. Tämä on kovin loogista: miksi yritys jonka tehtävä on ensisijaisesti tuottaa voittoja
osakkailleen tuottaisi pitkän päälle palveluja halvemmalla kuin julkisen sektorin laitos jonka
tehtävänä on palvella ihmisiä mahdollisimman hyvin eikä tuottaa voittoa?
http://216.239.59.104/search?q=cache:IJ555lDA67MJ:www.globalisaatio.net/download/hyvinvoi.pdf mikä uhkaa&hl=fi&lr=lang_fi