Hiton noloa sanoa, mutta kun ei ole tullut seukattua sitten teiniaikoihin, niin tatsi on ihan hukassa kun pitäisi päästä alusta eteenpäin eikä toista ja sen haluamisia tietysti edes vielä tunne kunnolla.
Mitä nainen yleensä odottaa ekoilta seurusteluviikoilta? Aktiivista syömään, leffaan, tapahtumiin viemistä vai ihan vaan koti-iltoja? Miten tiuhaan on hyvä pitää yhteyttä ilman että se alkaa tuntua painostamiselta jne?
Tiedän että se on aina ihmisestä kiinni, mutta nyt riittääkin kun kerrot mikä sinusta on/olisi tuntunut hyvältä, sekin varmasti jeesaa.
Mitä nainen yleensä odottaa ekoilta seurusteluviikoilta? Aktiivista syömään, leffaan, tapahtumiin viemistä vai ihan vaan koti-iltoja? Miten tiuhaan on hyvä pitää yhteyttä ilman että se alkaa tuntua painostamiselta jne?
Tiedän että se on aina ihmisestä kiinni, mutta nyt riittääkin kun kerrot mikä sinusta on/olisi tuntunut hyvältä, sekin varmasti jeesaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pääseekö näiden kanssa edes sinne asti,tuskin.Johan ne ehtii jakamaan torttua torilla.
Mielipiteeni on jotta nää nykynaiset on jostain ahaa-elämys planeetalta.
massii, niin vie minne viet. Muutoin istukaa kotona tai kävelkää ulkona. :)
"Mitä nainen yleensä odottaa ekoilta seurusteluviikoilta? Aktiivista syömään, leffaan, tapahtumiin viemistä vai ihan vaan koti-iltoja? Miten tiuhaan on hyvä pitää yhteyttä ilman että se alkaa tuntua painostamiselta jne?"
Ekoilta treffiviikoilta odotan, että ekojen treffien jälkeen jompi kumpi ottaa yhteyttä toiseen esim. muutaman päivän päästä. Voi kysellä kuulumisia tai ehdottaa uusia treffejä. Sit niille treffeille tulee lähdettyä, jos olen kiinnostunut. Parina kolmena ekana viikkona kaikis mieluiten tapailisin vaiks joku pari kolme kertaa viikos. Joku lauantai-ilta vois pyytää/ehdottaa yhteistä bilettämistä (jos kumpiki on baareilevaa tyyppiä). Ei kai sitä tarvi kun vaikka kerran käydä siel ravintolassa tms. syömässä ja tutustumassa, ja vaiks joku toinen kerta leffas ja kahvilla. Ei siinä sen kummempaa. Ja vaikka kävelylle meneminen yhdes joku ilta, on musta hyvä idea. Kaikenlaiset tapahtumat lienee kans hyvä idea..esim. jotkut markkinat jos sattuu oleen just, joku hyvä näyttely jossain lähellä, joku hyväv bändi esiintyys jossain just, jne. Jossain vaihees sitä sit kun noilla tollasilla yhteisillä tekemisillä on käyty, niin tekee mieli varmaan pyytää toista käymään luonaan kotona jne. Siitä se lähtee. Ja sit kun on päässy tunteen toista paremmin, ja jos on halua yhä olla yhdessä, niin yhteydenpito alkaa mennä omalla painollaan. ELi ettei tarvi miettiä, että mitäköhän se musta ajattelee, jos soitan sille jne.
En tiiä miten muilla on, mut mä oon sellanen aikalailla muodollisten treffien kannattaja. Eli et menisin mieluummin perinteisesti kahville, leffaan tai syömään. Ja parit seuraavat treffit viel jossain yleisillä paikoilla. Myöhemmin pyydän kotiini käymään tai lähden toisen kotiin vierailulle..ja siitä se lähtee. Eli itse en syty sellaseen, et tokina treffeinä joku ehdottaa "Tuu lauantai-iltana tänne mun luo, niin otetaan pari lasillista ja katotaan tv:tä"...Haukkukaa vaan nirppanokaksi, mut musta olis outoa viettää heti viikon meno-illat uuden tuttavan kanssa "automaattisesti" ja heti hänen kotonaan arkisesti tv:tä katsellen. Jonakin muuna päivänä toi vois toimia, ja parien virallisempien treffien jälkeen. Hmm, oon ehkä sen verran pidättyväinen kuitenki uuden ihmisen kanssa, etten halua liian nopeaa ns. osaksi toisen arkea.
sillä miehellä ei ole varaa kustantaa sua ravintoloihin tms. Jos mies on työtön ja tienaa 300€/kk käteen, niin kai voisit seurana istua kotonakin!?
Joo tottakai, pitäähän sitä katsoa että tehdään sellaista joka on kummallekkin hyväksi ja josta kummellekkin tulee hyvä mieli..samassa veneessä ollaan sen toisen kanssa kun tehdään jotain yhdessä.
Jos ei ole fyffeä, niin tulee heti ainakin mieleen, että yhdessä voi käydä kävelyillä mukavissa paikoissa, käydä vaan ihan kiertelemässä kaupungilla, tai tosiaan toisen luona musaa kuuntelemassa, telkkua katsomassa ja juttelemassa, vuokrata puokkiin leffa, tehdä yhdes ruokaa jommankumman luona jne. Keinot keksitän kyllä jos halua löytyy. Tosin itse kyl vierastaisin vähän kotitreffejä, jos mies olisi vielä ihan uppo-outo ja jos luottamus mieheen ei olisi kunnossa (vielä).
vuokrata leffa. Mieti nyt mitä saa 10€/pv... maitopurkki, leipä, makkaralenkki, kahvipaketti ja tupakkaa (jos polttaa).
Entä jos olis kirjastossa treffit, ei maksa mitään?
Kybällä pääsee jo leffateatteriin yks henki. Eikös ne vuokrat n. 5eur/ vuorokausi ole, ja siitäki halvemmat jos kanta-asiakaskortti löytyy. Ja jos maksun puoliksi pistää.
Kirjasto voi olla aika tylsä paikka, kun siel ei saa puhuu vapaasti.
Tv:stäki tulee leffoja.
oli mulla se, että ekoilla ja ehkä tokilla treffeillä nähtäis jossain julkisilla paikoilla. Ku ollaan tutustuttu niin menee kaikki tekeminen.
ehkä joutuisi syödä pelkkää makaroonia yhden päivän, kun rahat olisi mennyt leffaan...
, että joutuisit kärsimään. Teette treffikaverin kanssa jotain, joka sopii kummallekkin. Kyl sellanen tapaamismuoto löytyy. Pääasia on se, että tapaa toisen ja pääsee tutustumaan. Ja ei sillä oo loppujen lopuksi väliä, onko se kävely ulkona se yhteinen tekeminen vai joku 20 euron illallinen.
Kumpaa tässä nyt ollaan virittelemässä, potentiaalista ihmissuhdetta vai talouslaskelmia?
Hitot makarooneista ja päivärahoista. (Mulle muuten kelpaisi työtönkin, sitten vaan litkittäisiin makaroonikeittoa. Mutta jos se alkaisi pohtimaan makaroonibudjettiaan sen sijaan että se pohtii mua, niin lähtisin menemään.)
Tai sitähän tyttis taisikin tarkoittaa (tajusinko oikein?). Joku herrapuolinen saivartelija on taas inttämisvauhdissa =)
sitä, että jos se tutustuminen on pääasia niin keinotkin kyllä löytyvät. Eli juuri niin kuin epäilit :)
Niin, ja tuli vielä mieleen, että sitä en mene vannomaan, että alkaisiko kovin tiukka budjetti ja sen tuomat hankaluudet kenties vatuttamaan joskus..ehkä ehkä ei. Ja riippuisi siitäkin kieltämättä vähän, mitä itse haluaisin tehdä ja missä kunnossa talous olisi itselläni.
Toi edellinen poika halusi tietää tarkkaan..
Hyvä kun kerroit itsekin että hän (naisesi) on kuitenkin yksittäistapaus.
Mutta mitä itse haluaisin... jos olisin todella ihastunut, niin olisi vaikea olla toisesta erossa. Jos syntyisi painostamisen tunne, niin aika tungetteleva saa olla, ja tungetteleviin miehiin nimenomaan en ihastu. Siitä en pitäisi, etten lainkaan saisi olla yksin tai minun pitäisi tilittää menojani.
Nuo tekemisen kategoriat (syömässä, leffassa, koti-iltaa viettämässä) ovat minusta niin hemmetin tylsiä. Se kuulostaa siltä niin kuin ihmisellä olisi kolme vaihtoehtoa vaikka niitä on vaikka kuinka paljon. No, me ei taideta olla yhtään samantyyppisiä =)
Ei tästä nyt tullut mitään kivaa vastausta, sori. Huomasin että luultavasti naisesi on aika erilainen kuin minä (koska seurustelee sinun kanssasi) ja siitä taas ei ole kellekään mitään hyötyä että kerron itsestäni ja mitä haluaisin tehdä.
Joo sori. Mä olen vähän tämmönen. Ei siis mitään negatiivista sua kohtaan, pelkästään havainto että sun tekstin perusteella ollaan niin eri maailmoista että emmä voi vastata, ja koska olen jo kirjoittanut näin pitkään niin en viitsi peruakaan!
Vaikkei sun kiinnostuksen kohteet ehkä osuisi kohdilleen alkuperäisen kysyjän tapaukseen, niin täällä on muitakin, joita aihe kiinnostaa.
Naaman vaihdos voisi olla ihan hyvä juttu. Suomalaiset miehet ovat keskimäärin liian rumia verrattuna suomalaisiin (hoikkiin) naisiin.