Olen menossa rintojenpienennysleikkaukseen pian ja sairaalassa oloon on varattu vajaa viikko, jonka jälkeen puhuivat 4 viikon sairaslomasta. Työpaikallani on kuitenkin hankala tilanne ja yritän päästä takaisin töihin mahd. pian leikkauksen jälkeen. Minun ei tarvitse nostella tms vaan työni on paperityötä mutta tilitoimistosta kun on kyse, niin tarvitsevat apua kovasti. Kuinka olette toipuneet työelämään, kerrotteko kiitos, jotka ovat ko. leikkauksessa käyneet. Kiitos!
Rintojen pienennyksen jälkeen
kuinka pian töihin ?
152232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
joudut olee sairaalassa jos tuo viikko pitää paikkaansa yleensä ollaan vain yksi vuorokausi sairaslomaa saa kuukauden
Heips! Itse olin sairaalassa vain yhden yön ja sairaslomaa sain 1kk jonka jälkeen kysyin vielä viikon lisää, koska oma työni on puoliksi fyysistä, enkä kokenut olevani tarpeeksi hyvässä kunnossa töihin vielä kuulkauden jälkeen. Paraneminen on niin henkilökohtaista, että vaikea sanoa kuinka pian olet kykeneväinen palaamaan työhön. Jos otat alkusairaslomasi rauhallisesti ja säästyt tulehduksilta ym, uskoisin että olisit toimistotyöhön kykeneväinen noin 3-4 viikon jälkeen leikkauksesta. On tärkeää ottaa kuitenkin rauhallisesti, jotta paraneminen ei häiriydy.
Olin leikkauksessa vuosi sitten ja kyseessä oli rintojen pienennys. Olin vuorokauden sairaalassa. Kipuja ei ollut juuri nimeksikään ja nekin lääkkeillä poissa. Sairaslomaahan saa rintojen pienennysten vuoksi. Itse tein aikaisemmin jo töitä, juuri kiireisen ajan vuoksi :)Itselläni meni n. 1,5 viikkoa, kun töihin lähdin. Kannattaa sen verran huilatakin, ihan nukutuksenkin vuoksi. Mutta itsehän sen parhaiten tietää. Vinkki: leikkasin sideharsoja, joita taittelin rintaliivien väliin, jos haavat vuotavat. Oikein paljon onnea! Itse en ole katunut päivääkään.
Kiitos vastauksistanne. Minua on leikattu ennenkin, joten sinänsä tiedän millaista se on. Lähinnä mietityttävät rinta-alueen haavat, että kuinka paljon niitä pitää varoa. Haavojen paraneminenhan on yksilöllistä eikä minulla siinä ole ollut ennen ongelmia. Ei vain osaa kuvitella niitä tuonne etuvarustusalueelle...
Rintojeni leikkauksesta on kohta neljä viikkoa. En pystyisi vielä töihin.
Olen hirveän väsynyt, kun en osaa nukkua selällään, jota nyt pitäisi jatkaa vielä. Olen myös tavallista kipeämpi niskoistani pahan nukkumaasennon ja rintojen varomisen vuoksi, - kai ryhdin ,painopisteen, äkillisellä muutoksellakin on siinä vaikutusta.
Minulle tehtiin myös rasvaimu kainaloiden alueelle ja vieläkin on vaikeuksia nostella käsiä juurikaan pään yläpuolelle.
Leikkaushaavani paranevat , siis ennen tätä, aina nopeasti ongelmitta. Rintojen alue on kuitenkin huonoa verenkierron aluetta verattuna esim. nivelalueiden leikkauksiin. Sen vuoksi usein, myös minulla, on nyt ongelmia haavojen paranemisen kanssa. Niiden hoitaminen on väsyneenä ihan kokopäivätyötä.
Ajattele nyt sinäkin ihan vaan hyvillä mielin vain itseäsi. Ei ne työt karkaa.
Sairauslomalla ollessasi et voi mennä kuitenkaan töihin erilaisten esim.työturvallisuus määräysten vuoksi.
Kannattaakin sopia lääkärisi kanssa, että hän kirjoittaa ensin lyhyemmän loman, jota halutessasi voit jatkaa.
Tsemppiä sinulle.
Eivät ne työt oikeastaan odota koska olen yrittäjä että tilanne on vähän hankala. Leikkaukseni on käsittääkseni vain vähäinen pienennys, jossa korjataan synnynnäistä eriparisuutta. Vaikuttaa vain tosin vähän hankalalta että täytynee yrittää siirtää leikkausta myöhäisemmäksi.
Minulle tehtiin vuosi sitten aika iso pienennys, kilo kummastakin rinnasta. Paranin todella nopeasti. Leikkauksen jälkeen söin pari päivää tavallista buranaa, sitäkin lähinnä varmuuden vuoksi. Kipuja ei siis ollut ja haavatkin paranivat umpeen muutamassa viikossa. Olin tosi yllättynyt, koska rinnat kokivat kuitenkin aika myllerryksen. Olin kolme viikkoa sairaslomalla, mutta olisin voinut mennä töihin jo viikon kuluttua leikkauksesta. Olen opettaja, eikä työni siis ole kovin fyysistä.
Sairasloma oli kuitenkin paikallaan, koska onhan leikkaus iso juttu ihan henkiseltä kannalta ja kestää kauan tottua uuteen olomuotoon.
Olen tosi tyytyväinen, elämä on muuttunut paljon paremmaksi. Tsemppiä leikkaukseen, milloin sinne sitten menetkin :)
Tuo kuulosti jo rohkaisevalta, mutta ymmärrän toki että paraneminen on yksilöllistä. Leikkaus on jo parin viikon päästä etten taida viitsiä enää sitä peruuttaa. Pitää yrittää tehdä työt valmiiksi niin että voisi pari päivää levätä. Muiden leikkausteni jälkeen olen parantunut nopeasti kyllä. Kiitos vastanneille.
mulle tehtiin pienennys vähän yli kolme kuukautta sitten. Multa otettii rinnoista pois vähän vajaa VIISI kiloa!!!!!! olin yhden yön sairaalassa ja sairaslomalla neljä viikkoa. Minä hoidan työkseni lapsia joten loma oli paikallaan mutta minun haavat paranivat ilman mitään ongelmaa ja menivät kiinni todella hienosti. Jo viikon päästä leikkauksesta olin sikäli hyvässä kunnossa että olisin pystynyt kyllä "papereita pyörittämään".
Neljän viikon päästä leikkauksesta aloitin juoksemisen ja olo on todella hyvä!!!!!
Sekuntiakaan en ole katunut!!
Tiistaina tehtiin piennennys ja keskiviikkona kotiin. Nyt on tosi kurja olo! Rinnat tosi kireät ei oikein pysty tekemään mitään ja vielä alkoi menkat. Hyvä jos siteen saa paikoilleen ja nuku sitten siteen kanssa selällään. Haavat tihkuu verta. Ja suntti kohtiin pitäisi vaihtaa lappuja. Yäk! tosi kurjaa. En ole pystynyt katsomaan rintojani vielä kertaakaan. Särkyä ei ole ollut koko aikana, vaan kirvelyä ja sellaista inhoittavaa tuntemus (oisiko tunnon palautumista). Ei ole kiva istua eikä maata.
eihän mikään voi hetkessä parantua se on sentään iso leikkaus ja jos sinut leikattiin vielä julkisella niin oo tyytyväinen
Ymmärrän kurjan olosi. Leikkauksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan aivan liian vähän.En tarkoita välttämättä vakavampaa, mutta aina siinä yleensä itkuksi tilanne jossain vaiheessa muuttuu. Näin ainakin mulla, vaikka leikkaus olisikin onnistunut.
Jos leikkauksen jälkeen huomaa vielä erinäisiä "puutteita", tilanne on vielä masentavampi.
Itseäni on leikelty usein plastiikkakirurgin toimesta. Vain yksi kirurgi aikoinaan mainitsi tästä mahdollisesta hetkittäisestä alakulosta toimenpiteen jälkeen. Hän oli M.Pakkanen, siitä on jo ei vuosia vaan kymmeniä vuosia .
Kun fyysinen olotila vähitellen paranee, niin kyllä se mielikin siitä rauhoittuu, usko pois.
Kunhan vaan pystyt, niin yritä ulkoilla, kävellä luonnossa, happi tekee hyvää.
Syö hyvin ja yritä saada nukutuksi. Tarvittaessa unilääkkeen väliaikainen käyttökin voi olla tarpeen, - näin joskus itselläni. Se uni on nimittäin tosi tärkeää.
Juo nesteitä esim. eräällä amerikkalaisella rintaleikattujen (pienennettyjen) keskustelupalstalla kehoitetaan nauttimaan ananasmehua turvotukseen .
Usko pois, päivä päivältä tulet voimaan paremmin.
olen kiitollinen. Tää on vain tälläistä epävarmuutta, kun ei ole terveysalan koulutusta. Mikä on normaali tuntemus ja mikä ei.
Itse olin leikkauksessa syyskuun alussa ja sain sairaslomaa vain kolme viikkoa.
Työt aloittaessani olin kyllä aika väsynyt, mutta kun lääkäri oli kirjoittanut sen kolme viikkoa, niin minä menin tietenkin....tämän seurauksena mulle tuli tulehdus toisen rinnan alla olevaan haavaan, antibioottia ja työn tekoa jatkettiin! Muuten toipuminen meni ihan hyvin, hoitoa arvet vaativat tosi paljon ja alkuunsa teki todella pahaa katsoa arpia. Kipuja oli aika vähän koska söin saamiani kipulääkkeitä surutta. Olen jo pelannut golfia kuuden viikon jälkeen leikkauksestä ja kahden kuukauden kuluttua aloin pelaamaan myös sulkapalloa. Leikkauksen jälkeen aloin tekemään fysioterapeutin ohjeiden mukaisia liikkeitä ja tuntuu siltä että ne edistivät aika hyvin paranemista, vaikkakin pelkäsin koko ajan haavojen aukeavan. Mulle tämä koko leikkaus oli aika helppo jälkivaivoineen ja olen todella tyytyväinen omiin uusiin rintoihini, arpia kylläkin on vielä rintojen alla, nännien ympärillä ja pystysuunnassa olevat arvet ovat parantuneet oikein hyvin.
Aluksi totutteleminen elämään haavojen kanssa on "outoa"oli sitten hoitoalalla tai ei.Minut leikattiin reilut 7kk sitten ja tähän asti kaikki on sujunut hyvin.Aluksi oli tietysti vähän robottimainen olo kun,uudet rinnat tuntuivat "pystyiltä"ja pingottuneilta, ei oikeen tiennyt mitä uskaltaa tehdä ja mitä ei etteivät haavat aukea.Itselläni oli haavojen paranemis ongelmia(vuotoa ja ei meinanneet mennä kiinni) mutta kaikesta huolimatta olen älyttömän onnellinen ja onnekas kun pääsin leikkaukseen ja elämä on helpottunut huomattavasti!Enkä ole katunut päivääkään leikkaukseen menoa!Pää pystyyn!