Meitsi kävi hakee just tost meiän lähikaupast Di Cecco –pastaa, ni se kassa kerto mulle ikäviä uutisia kuinka eilen ton lähikaupan idyllisyys oli mennyt rikki. Se hevihyllyn-taukki oli seonnut lopullisesti!
Se taukki oli vaihtanut eilen vaakanäppäinten numeroiden 1 ja 13 paikkaa! Käytännössä tää tarkottaa sitä et banaanien numero vaihtu brysselinkaaliin! Kaikkihan tietää et kunnon kaupoissa ni banskut on ykkösen alla! Aina. Piste. Mut sit tää kassa havahtu siihen ku liukuhihnalle rupes tulee brysselinkaalii niin pirusti mis oli banaanin viivakoodi. Kelatkaa mikä stressipainetilanne!
Kiitos tän kassan älykkyyden, niin syyllinen saatiin välittömästi kiinni, (ne ekaks epäili yht ulkomaalaista siivojaa, jota ne vähän kurittikin semmosen tunnin verran, mut ne päästi sit menee sen ku se vaikutti syyttömältä. Oli ne sit löytänyt sen taskusta lakun, mist sil ei ollu esittää kuittii, mikä ainakin meikäläisestä oli PIKKASEN epäilyttävää.) vaik se esittikin syytöntä tosi vakuuttavasti.
No mut henkilökuntahan on tuol kaupas koulutettu kohtaaman kriisitilanteita, ni ne kuulusteli sitä taukkia ekaks pari tuntia insentiivisesti ja sit vei sen kaupan taakse ja vähän muilutti sitä. Oli se kuulemma ollut vähän myrtsinä aluks, mut iltaa kohden oli taas kuulemma ollut naama perusvirneessä. Loppuillasta se oli kasannut hapankaalista ihan makeen pyramidin asiakkaiden iloks. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Miten te kestätte äkillisen muutoksen aiheuttamii stressipainetilanteita? Et yks hyvä keinohan on, niinku toi kassa teki, et purkaa ton ylimääräisen energian esim. just väkivaltaan. Miten te selviätte arjesta?
Se taukki oli vaihtanut eilen vaakanäppäinten numeroiden 1 ja 13 paikkaa! Käytännössä tää tarkottaa sitä et banaanien numero vaihtu brysselinkaaliin! Kaikkihan tietää et kunnon kaupoissa ni banskut on ykkösen alla! Aina. Piste. Mut sit tää kassa havahtu siihen ku liukuhihnalle rupes tulee brysselinkaalii niin pirusti mis oli banaanin viivakoodi. Kelatkaa mikä stressipainetilanne!
Kiitos tän kassan älykkyyden, niin syyllinen saatiin välittömästi kiinni, (ne ekaks epäili yht ulkomaalaista siivojaa, jota ne vähän kurittikin semmosen tunnin verran, mut ne päästi sit menee sen ku se vaikutti syyttömältä. Oli ne sit löytänyt sen taskusta lakun, mist sil ei ollu esittää kuittii, mikä ainakin meikäläisestä oli PIKKASEN epäilyttävää.) vaik se esittikin syytöntä tosi vakuuttavasti.
No mut henkilökuntahan on tuol kaupas koulutettu kohtaaman kriisitilanteita, ni ne kuulusteli sitä taukkia ekaks pari tuntia insentiivisesti ja sit vei sen kaupan taakse ja vähän muilutti sitä. Oli se kuulemma ollut vähän myrtsinä aluks, mut iltaa kohden oli taas kuulemma ollut naama perusvirneessä. Loppuillasta se oli kasannut hapankaalista ihan makeen pyramidin asiakkaiden iloks. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Miten te kestätte äkillisen muutoksen aiheuttamii stressipainetilanteita? Et yks hyvä keinohan on, niinku toi kassa teki, et purkaa ton ylimääräisen energian esim. just väkivaltaan. Miten te selviätte arjesta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kiitos!
Oot sä sellanen trolli-peikko, joka vaan huutelee puskista?
Halusin kiittää siitä pienestä naurusta, jonka sait aikaan keskellä tätä suurta helvettiä, jossa yritän elää.
Miten nämä muutokset kun ensin on banaanit ja sitten brysselinkaalit ja heti taas hapankaalit. Eihän idyllisessä pikkukaupassa ole kuin yhtä lajia, ja senkin täytyy olla pilaantunutta. Mut teillähän on varsinainen hypermarket siellä kun on kaalistakin kahta lajia.
Sielu heidän rauhalleen siellä kaupassa. Mikään ei ole enää niin kuin ennen. Äkilliset muutokset pistää aina pikkukaupat sekaisin ja jos kaalitkin sekoittuu siinä, niin onhan se aika stressaavaa. Mäkin sairastun aina kun tulee muutos ja edelliseen pöpöön tulee vastustuskykyä. Mut eiks se ole jo kansanterveydellinen etu, et pysyy kaikenlainen vastustuskyky yllä kun tehdään tarpeeksi muutoksia, siis sekä henkistä vastustusta et fyysistä.
otti ton vaakanäppäimenmuutosyrityksen melko vakavasti. No hei, se tykkää banaaneist ihan älyttömästi, ja se on jo parikytvuotta painanut ykköstä ruokatunnilla, ja sit sä saat ki yhtäkkiä brysselinkaalin kilohinnan, ni kai se nyt vähän vaikuttaa!
Se on nykyään saikulla ja pelkää muuten perjantain kolmattatoista päivää ihan helvetisti.
Tää on just tätä ku nää 120pisteen tyypit lähtee tekee innovaatioita ominen nokkineen, ni tällasii uhkakuvii ja vaaratilanteita siit syntyy.
mäkin pidän banaaneista. Mä ymmärrän sitä kovasti. Se on banaaniriippuvaiselle pyhä ruokatunnin riitti, et se saa itse punnita sen banaanin. Mä pidän myös niist puntareista. Ennen harrastin sellasta, et mutsi osti jonkun ja mä sain painaa nappia. varmuuden vuoksi painoin sitten jokaista. Tuli metri tarroja ja siel oli kyl keräilyharvinaisuuksiakin mukana. Niitä banaanitarroja on kaikil ja niit ei kannata vaihdella. mut tuon kaalitarrankin vois sit vaihtaa vaikka kahteen banaanitarraan, tai ehkä kolmeen jos on anteliaalla päällä. Mut joistakin harvinaisista tarroista saa pulittaa kymmenen banaanitarraa.
ennen puntareita? Okei, must tuntuu et tää keskustelu loppu kyl tähän.
EI NE KESTÄKÄÄN! NE SIT KOSTAA VIATTOMILLE ASIAKKAILLE HUONOT PÄIVÄNSÄ!
ei kyl kukaan henkilökunasta ikinä turhaa tiuski kenellekään. Et toi on kyl aika turhaa yleistystä mitä sä harrastat.
No kyl ainakii meijän kaupas semmonen nälkiintyneen näkönen kassaneiti katto pahasti ja oli töykee ku ostin kilon possunlihaa ja potui ja sit viel jätskii. Sit ku menin vielä parin tunnin päästä hakeen toisen litran jätskii ja suklaata jälkkäriks ni ei ees kiitos ja ole hyvä sanonu! Siit on ny kaks viikkoo kolme tuntii ja rapiat päälle. Muistan sen ikuisesti.
kaa ihan törkeesti, ku se hevihyllyntaukki huutelee sielt hevi-osastolta et "Mä maksan sit potut pottuina!" Me katotaan aina sen kassan kaa toisiamme silmiin, (mä en pysty kattoo kyl kovin pitkään koska mul menee väristyksii pitkin mun selkärankaa) et just joo, vitsi mikä nolla! Sen mielestä se on ihan sika hyvä läppä.
Mites tää nyt liitty mun jätskiostoksii??? Ootteks te kaikki samallaisii? Pitäiskö mun ruveta jotain pitsataksei tilaan mutku neki on nykyään aika vaarallisii.
Mulla oli sellanen kriisitilanne (paha!!) tossa just ennen uudenvuoden aattoa! Kävin tietty ihan julmetuilla ostoksilla ennen noita päivän tai parin päivän pyhä päiviä. Kelasin siinä, että mitäs kaikkee pitääkään ostaa...uuden vuoden herkuista pakolliseen vessapapruun asti.
Noh, mut annas olla kun pääsin kotiin. Olin suunnitellu jo hyvän menyyn noiksi päiviksi. Ja sit huomaan kotona, varttia vaille kuus lauantai-iltana, että toinen pakkaus taco-kuoria oli kaupassa jo 3 viikkoa vanhoja! Kelatkaa! Miten niillä voi päästä ees hyllyyn noin vanhoja tavaroita. Kattelin epäuskoisena kaikki mahdolliset päivämäärät läpi, tottatosiaan kuoret oli leivottu jo alkusyksystä...
No ei hätää, en kuollut nälkään, vaikka vähän piti mielikuvitusta käyttää, mitä valmistan puuttuvien taco-kuorien sijalle. Loppu hyvin kaikki hyvin, eikä päässy nälkä yllättään pyhäpäivinä. (Su en päässy enää kauppaan meneen pakollisten velvollisuuksien takia.)
Tekisi mieli käydä vähän muiluttamassa kaupan hyllyttäjää takapihalla, mutta jätetään nyt tekemättä. Toivottavasti olis ohjeistus uhkaavien tilanteiden varalle kunnossa kaupassa ;)