olemme oltu poikaystävän kanssa kaukosuhteessa nyt vuoden verran..ja poikaystävältä tuli eka yhteenmuutto puhe..mutta kuitenki nyt kun ns. yhteenmuutto lähenee, minusta tuntuu että hän alkaisi välillä jänistämään..Hän on nyt siis armeijassa(ikää meillä on 21vuotta)ja olemme puhuneet ja suunnitelleet että hän muuttaisi armeijan jälkeen luokseni..Itse asun siis tampereella ja hän helsingissä vanhempiensa luona..Mutta nyt hän puhelee että etsisi armeijan jälkeen helsingistä töitä mutta pelkään jos hän löytää töitä helsingistä meidän yhteiselosta ei tule mitään..Minä en voi helsinkiin muuttaa 4 syyn takia..Olen yrittänyt kysellä häneltä että pelottaako häntä muuttaa luokseni mutta vastaus on ollut ei..nyt uutena vuotena tuli myös ilmi että hän pelkää menettävänsä tilin johon hän kerää rahaa omistusasuntoa varten..Sanoin kyllä että raha ei ole ongelma jos hän haluaa asuntoa varten kerätä..Eihän tämä kaukosuhdekkaan halvaksi tule..olen kyllä hänelle sanonut että en halua pitkään kaukosuhteessa olla..onko teillä ollut vastaavanlaisia tuntemuksia tai mitä asioita teillä on liikkunut päässä yhteenmuuton suhteen?
yhteenmuutto puheet
msda
62511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuo kuulostaa ehdottomasti siltä, kuin poika olisi liian nuori vakavaan suhteeseen. Eikä kyse voi vielä olla vakavasta rakastumisesta, jos hän on huolissaan asuntosäästöistä (eli ajattelee ostavansa asunnon yksin tai joskus jonkun muun kanssa). Jos kaveri olisi intohimoisesti rakastunut, puhuisitte jo yhteisen asunnon ostamisesta, vaikka se tapahtuisi vasta vuosien päästä. En suosittele muuttamaan yhteen. Jos toisella on vielä menohaluja ja hän joutuu tukahduttamaan ne, ne nousevat kuitenkin pintaan jossain vaiheessa ja se voi olla myöhemmin tosi hankalaa. Ikävä sanoa, mutta teidän suhteenne tulevaisuus ei kuulosta järin lupaavalta. Sinulla on ilmeisesti elämä jo aika vakiintunutta, mutta mies haluaa mennä vielä.
Miksi naiset haluaa toimia majoituslaitoksina? Eilen illalla katselin tohtori Phillin ohjelmaa. Siinä taisi olla parikin naista. Sitten ruikutettiin, kun mies ei mennytkään naimisiin. Eukko majoitti ja mies sai pitää oman asuntonsa vuokralla.
Noh tämäpä ei ole nyt ihan noin...huom esim minun poikaystäväni asuu vanhempiensa luona...ei siis ole omaa asuntoa..ja hän muuttaisi luokseni vain siksi aikaa että hankkisimme yhteisen asunnon..ja plus hän tietenkin maksaisi vuokraa sen jälkeen kun tulisi luokseni..eikä tässä nyt naimisiin olla menossa..Mutta syyn miksi hän töitä helsingistä etsii en ymmärrä jos kerta on luokseni tulossa...itse kerta sitä on ehdottanut alunperin..
Ei me muut olla arvostelemaan rakastaako se sua vai ei... ja kuinka paljon.
Itse voin vaan sanoa että EN olisi ollut valmis muuttamaan porukoilta suoraan yhteen miehen kanssa. Vaikka olisin kuinka rakastanut! Se tekee ihan hyvää itsenäistyä ja oppia tuntemaan ensin itsensä, mitä elämältä haluaa. Huolehtia omasta taloudesta ja raha-asioista!
ja kyllä se yhteen muutto varmasti pelottaa!
ei se sama ole kuin vain vierailla toisella viikonloppusin! Oma poikaystäväni (30vuoden iässä) vielä hannasi yhteenmuuttoa, kun myöskin etäsuhteessä elettiin. Ja sitten kun se päätös lopulta tehtiin, puoli vuotta sitten... ei ole sitä katunut, päinvastoin! Hehkuttaa kuinka ihanaa elämä nyt on!
Saahan siinä sievoisen pesämunan, kun punkkaa vanhempiensa luona ja käy töissä.
Jos muuttaa sinun luokse ja töitäkään ei het löydy, niin pian on asuntosäästöt käytetty.
Voihan sitä nyt hellänähetkenä puhua vaikka kahdenistuttavasta kiikkustuolista vanhana.
Yhteenmuuttaminen ei ole vaikeaa, mutta asiat myös rahasellaiset pitäisi olla puhuttuna ja lisäksi edes jokin keskipitkäntähtäyksen suunnitelma, josta molemmat ovat samaa mieltä.
No tietysti kaveri on herännyt todellisuuteen ja alkanut laskemaan mitä homma tulee MAKSAMAAN! --Vanhempien luona on halpaa ja helppoa asua..
Sinuna unohtaisin koko touhun ainakin vähäksi aikaa..