Olimme aviomieheni kanssa railakkaissa uudenvuoden bileissä ja illan päälle päädyimme jatkoille tuttavanaisen luo. Jossain vaiheessa yötä tämä nainen tuli minun ja mieheni viereen (olimme rakastelemassa) ja kumpikaan meistä ei ajanut häntä heti pois (estoja ei kai tuossa vaiheessa ollut). Kyseessä oli enemmäkin humalaisten sekoilu kuin mikään aito ja loppuun asti viety kolmen ihmisen rakastelu-tuokio. Jätimme leikin kesken kun totesimme että tuo ei ole todellakaan meidän juttu.
Jälkikäteen minua on kuitenkin vaivannut suunnaton itseinho ja syyllisyys. Rakastan miestäni enkä syytä häntä mistään enkä ole mustasukkainen, koska olin itsekkin läsnä enkä katso tuota näin ollen millään lailla pettämiseksi. Ehkä tunnen näin siksi, että ainoastaan miehet (mieheni) kiihoittavat minua ja muutoinkaan kolmas osapuoli ei tunnu oikealta.
Olisi kiva kuulla, jos jollakin on kokemuksia vastaavasta tilanteesta. Asiallisia vastauksia kiitos.
Jälkikäteen minua on kuitenkin vaivannut suunnaton itseinho ja syyllisyys. Rakastan miestäni enkä syytä häntä mistään enkä ole mustasukkainen, koska olin itsekkin läsnä enkä katso tuota näin ollen millään lailla pettämiseksi. Ehkä tunnen näin siksi, että ainoastaan miehet (mieheni) kiihoittavat minua ja muutoinkaan kolmas osapuoli ei tunnu oikealta.
Olisi kiva kuulla, jos jollakin on kokemuksia vastaavasta tilanteesta. Asiallisia vastauksia kiitos.
Vastaukset 2
Vanhimmat
se on
Älä liioittele asiaa. Olette vaan todenneet, että ei kiinnosta ja sillä siisti. Itsellenikin kävi aikoinaan vähän noin ja se tavallaan sai olon tuntumaan hieman sanoisinko likaiselta, mutta varmaan vaan omien estojen vuoksi. Sen jälkeen ei ole muita sängyssä ollut, eikä asia tule edes mieleen. Et sinä, eikä miehesi ole tehnyt mitään väärää tai satuttanut muita joten huoli pois ja hyvää uutta vuotta!