Itselläni ei olisi koulutusta, työpaikkaa, puolisoa, ystäviä eikä mitään muutakaan jos en olisi itse huolehtinut asioistani.
Missä vaiheessa työttömät alkavat odottamaan että yhteiskunta huolehtii heidän elämästään? Tapahtuuko se vasta työttömyyden jo alettua vai jo ennen työttömäksi joutumista?
Missä vaiheessa työttömät alkavat odottamaan että yhteiskunta huolehtii heidän elämästään? Tapahtuuko se vasta työttömyyden jo alettua vai jo ennen työttömäksi joutumista?
Vastaukset 23
Vanhimmat
>Itselläni ei olisi koulutusta, työpaikkaa, puolisoa, ystäviä...
Ja eihän sulla olekaan.
Koulutusta on, työpaikka on, puoliso on ja ystäviäkin on.
Mitään noista sulla ei ole, paitsi ehkä unissasi.
Kiinnostava logiikka sinulla. Minulla siis ei ole koulutusta, työpaikkaa, puolisoa eikä ystäviä siksi, että mielestäni todennäköisin syy työttömyyteen on henkilön huono työmarkkinakelpoisuus?
Vai voisiko olla kyse siitä, että koet oikeudeksesi vittuilla kaikille jotka suvaitsevat olla erimieltä kanssasi, sillä sinun mielipiteesi on oikea ja muut ovat väärässä?
Kuka täällä v*ttuilee kellekään? Sinäkö?
Kumma juttu, mulla on ystäviä vaikka olen töykeä kaikkia ihmisiä kohtaan ja sitten on ihmaisiä jotka ovat yksinäisiä vaikka ovat minua monin verroin kivempia ihmisinä.
Oletko miettinyt, että sinulla ei olisi koulutusta eikä työpaikkaa, jos yhteiskunta ei olisi huolehtinut asioistasi?
Jos tarkemmin ajatellaan, niin sinulla ei olisi puolisoa eikä ystäviäkään, jos yhteiskunta ei olisi huolehtinut asioistasi (terveydenhuolto, sosialisaatio lapsena, normien oppiminen ym.). Olet tämän yhteiskunnan tuote etkä pysty elämään erillään siitä.
Missä vaiheessa rupesit ajattelemaan, että olet jotenkin erillinen yhteiskunnasta ja pystyt huolehtimaan aivan itse asioista? Tapahtuiko tämä työllisyyden alkaessa vai jo sitä ennen?
Entistä pääministeriä lainaten: Mainitsemasi yhteiskunnan tuki on tullut minulle pyytämättä.
En ole vaatinut yhteiskunnalta terveydenhuoltoa, koulutusta enkä työpaikkoja. En myöskään vaadi kirjastojärjestelmän ylläpitoa, kunnallisia liikuntapaikkoja enkä veronalennuksia.
Se ettei vaadi yhteiskuntaa pyyhkimään persettään ei tarkoita sitä että kuvittelisi olevansa yhteiskunnasta erillään.
Onnittelut, missasit iloisesti alkuperäisen kirjoittajan pointin :) Toisaalta, eivätköhän nuo sinun aikaisemmat kirjoittelusi jo todista, että siellä näytön ääressä ei istu mikään järjen jättiläinen. Inttää se jaksaa kuitenkin siihen malliin, että tuottavassa työssä tuskin on...
Montako kertaa olet eronnut, kun sinulla välillä on se puoliso ja välillä ei? Päättäkää nyt jo siinä ryhmässänne, että onko nimimerkillä puoliso vai ei. Lapsiakin välillä oli, nyt niitä ilmeisesti ei sitten ole.
En edelleenkään odota, että joku huolehtisi minun asioistani. Toivon vain saavani työtä, mutta teidän ryhmänne kaltaiset asennevammaiset ovat tehneet sen mahdottomaksi. Uskon, että joku teistäkin tulee vielä karvaasti tämän kokemaan. Intoa opiskeluun. Tuolla vauhdilla, kun käyttää aikaansa päivät pitkät keskustelupasltoilla, ei kyllä ikinä valmistu.
Ryhmässä? Minulla ei ole lapsia mutta puoliso on.
En opiskele nyt mutta mistä sitä tulevaisuudesta tietää.
En myöskään ole niin lapsellinen että kuvittelisin tällaisella palstalla käytävän keskustelun heikentävän pätkääkään kenenkään työllistymismahdollisuuksia. Työttömille tämä palsta on tietenkin vain yksi uusi tekosyy siihen miksi ei saa töitä vaikka todellinen syy työttömyyteen useimmiten on huono työmarkkinakelpoisuus.
ole syyllinen, vaan tuo syyllistävä asenne. Minä tiedän kyllä kouluttautuneeni väärälle kolme kertaa, kun ei ole selvännäkijän taitoja aloitusvaiheessa ollut. Työkokemusta ei ole. Mutta itsekin jauhat päivästä toiseen kuten sadat muutkin, ettei työttömistä ole töihin. Hoitoalan mantraa hoet jatkuvasti. Sukulaistyttöni sai töitä tehtyään pätkiä hoitoalalla 10 vuotta pk-seudulla. Yllättäen vakipaikka löytyikin pienestä maalaiskunnasta läheltä lapsuudenkotia. Onko sinun mielestäni kymmenen vuotta hyvä aika odottaa vakipaikkaa?
Hoitoalalla saa vakipaikan alle vuodessa jos haluaa.
Näinhän se menee.
Kaiken yhteiskunnalta saaneet syyllistävät köyhiä ja työttömiä. Siinä tosin unohtuu se pikku tosiseikka, että pelkkä "itse asioistaan huolehtiminen" ei riitä. Niinhän tekee 95 % työttömistäkin.
Täytyy ihan kysyä; Tapahtuiko tyhmistyminen ja tosiasioiden kieltämisen aloittaminen vasta vihreälle oksalle päästyä vaiko jo sitä ennen, esimerkiksi yliopiston kuppilassa?
Olen saanut yhteiskunnalta samat mahdollisuudet kuin Jorma Ollila tai joku juoppo-narkkari.
Juopon ja Ollilan erottaa toisistaan se kuinka hyvin he ovat käyttäneet yhteiskunnan suomat mahdollisuudet hyväkseen.
Olen ei-akateemisesti kouluttautunut duunari joten en ole istunut yliopiston kahvilassa enkä myöskään koe istuvani vihreällä oksalla.
Jos se tekee minusta hyväosaisen että olen opiskellut kolme ammattia, kituuttanut opintorahalla ja lainalla (jota maksan suurinpiirtein 50 vuotiaaksi asti) lähes 9 vuotta, muuttanut x kertaa asuinpaikkakuntaa työn perässä ja työskentelen keskipalkkaisena duunarina niin sitten olen hyväosainen.
>Olen saanut yhteiskunnalta samat mahdollisuudet kuin Jorma Ollila tai joku juoppo-narkkari.
Mutta kun kaikki eivät voi mitenkään olla Olliloita vai onko sinustakin "kaikeksi".
PPS: Oletko aivan varma?
Missä vaiheessa työttömät alkavat odottamaan että yhteiskunta huolehtii heidän elämästään? Tapahtuuko se vasta työttömyyden jo alettua vai jo ennen työttömäksi joutumista?
Näillä palstoilla työttömät nimenomaan odottavat, että hallitus huolehtisi heistä vähemmän pakkotyölakeineen. Tämä vakauttaisi palkkatason ja normaalin työvoiman kysynnän.
Sinunkin palkkasi laskee, koska työnantajat voivat valita myös tukityöllistettyjä noin 1000 euron palkalla. Voit jopa joutua irtisanotuksi liian kovan palkkasi takia. Kokoomus ja demarit touhuavat vielä ulkomaisen työvoiman tuontia. Sitten joudut todella miettimään pyydätkö palkanalennusta saadaksesi pitää työsi.
Mikähän siinä on etten koe yhteiskunnan holhoavan itseäni mitenkään?
Alallani ei ole tarjolla osaavia tekijöitä joten ei minulla ole pelkoa tukityöllistetyistä. Se ei auta vaikka työkkäristä saisi äijän töihin satasella jos ko. henkilö ei pysty työstä suoriutumaan.
Vaikka olen ei-akateeminen ja keskipalkkainen duunari niin se ei markitse sitä etteikö työni olisi erikoishommaa jonka tekijöitä ei työkkäreistä löydy.
"Kova palkka". Hehheh! Parempi olisi puhua sopivasta palkasta. Palkka on sopiva jos se on suhteessa työntekijän yritykselle tuomaan hyötyyn. 10 000 euron kuukausipalkka ei ole ollenkaan liikaa jos henkilö tuo yritykselle 1 000 000 euroa liikevaihtoa/kk.
"Alallani ei ole tarjolla osaavia tekijöitä joten ei minulla ole pelkoa tukityöllistetyistä. Se ei auta vaikka työkkäristä saisi äijän töihin satasella jos ko. henkilö ei pysty työstä suoriutumaan."
Se että alallasi ei ole ylitarjontaa on syy ylimielisyytesi ja väärään omanarvontuntoon. Monella on ylikoulutusta. Älä kerro, että on työttömän vika hakeutua ylikoulutetulle alalle, se on opetushallinnon vika, joka antaa synnyttää uusia oppilaitoksia ilman minkäänlaista tutkimista tarvitaanko alalle lisäkoulutusta.
Ihan kaikesta työtön ei ole vastuussa. Työttömyys on kuin kastimerkki Intiassa, siitä ei pääse eroon.
P.s. Et ole korvaamaton sinäkään.
Nythän eräät piirit ovat vaatimassa, että nuo seurannat ja selvitykset alakohtaisista työvoimatarpeista poistettaisiin kokonaan.
"Säästöä" nääs.
Tilalle tulisi jonkinlainen vuosittainen tai muutaman vuoden välein tehtävä yleiskatsaus.
Eli jatkossa koulutukset ja kurssitukset olisivat täydellistä hakuammuntaa, siis nekin vähät mitä niitä vielä on...
kana.
Oletko?
"Itselläni ei olisi koulutusta, työpaikkaa, puolisoa, ystäviä eikä mitään muutakaan jos en olisi itse huolehtinut asioistani. "
Koulutus
--------
Kyllä vai ei? Suomessa koulutuksen saa kaikki. Jopa niin, että jos joku ei siitä selviydy, muut odottavat että kaikki sen saavat. Jos peruskoulun luokassa on 30 oppilasta, niin jokaisen on selviydyttävä asioista ennen kuin voidaan mennä eteenpäin. Se on sitä tasa-arvoistamista mitä demarit haluavat.
Toisin sanoen jos sinun luokallesi on sattunut kansalainen, joka ei opi potenssiin korotusta, koko luokka kertaa potenssilaskua koko jakson ajan ja neliöjuuret jää kaikilta oppimatta.
Jos haluat huolehtia koulutuksestasi, sinun on siis itsenäisesti opiskeltava asiat (esimerkiksi iltaisin), mutta kulutettava aikaasi (päivisin)koulunpenkillä odottaen että se heikoin lenkki oppii ne perusasiat.
Yhteiskunta ei siis kannusta oppimista, mutta jos on kykyjä, voi kouluttautua paremminkin. Oppiminen ja kouluttautuminen ei ole sama asia. Meillä on paljon insinöörejä tai merkonomeja jotka eivät tiedä alastaan juuri mitään. Kas kun tasa-arvon nimissä suurin osa on sen heikoimman tasolla.
Sinulla voi siis olla koulutus ilman että olet itse huolehtinut siitä.
Työpaikka
---------
Työpaikkoja ei ole kaikille. Siitä meillä huolehtivat demarit ylläpitämällä suurta työttömyyttä.
Jos haluaa varman työpaikan, kannattaa jo peruskoulussa liittyä demaripuolueeseen ja ystävystyä kaikkien puolueen jäsenten kanssa. Tällöin hyvävelijärjestelmä takaa työpaikan.
Jos ei käytä tätä varmaa työllistymismenetelmää, on työllistyminen epävarmaa, sillä kaikille kansalaisille ei riitä työpaikkaa. Ei ainakaan oikeaa työpaikkaa.
Voidaan siis sanoa, että itse voi huolehtia siitä onko työpaikkaa vai ei, ainakin toistaiseksi. Jos kaikki liittyisivät puolueeseen ja olisivat aktiivisia puolueessa, osa tietenkin jäisi työttömäksi, mutta nykyisin sitä vaaraa ei ole.
Voit siis itse vaikuttaa siihen onko sinulla työpaikkaa niin kauan kuin kaikki eivät halua aktiiviseksi demariksi.
Puoliso
--------
Ajatellaanpa että papallasi olisi 100 miljoonaa. Riippumatta sinun huolehtimisestasi, voimme olla kohtuullisen varmoja että sinulle löytyisi puoliso aivan riippumatta sinun asioista huolehtimisestasi.
Kansalaisen puolison saanti ei siis ole kiinni itsestä, vaan siitä millaiseen ympäristöön on syntynyt. Sinun kohdallasikin se on kiinni sattumasta, ei sinun huolehtimisestasi.
Ystävät
-------
Kun menet vodkapullon kanssa puistoon, uskon että sinulla on ystäviä. Sinä voit huolehtia siitä onko sinulla vodkapulloa vai ei. Esimerkiksi liittymällä demaripuolueeseen jo nuorena, pääset töihin ja sinä voit hankkia vodkaa ja saat ystäviä. Tai syntymällä riittävän rikkaaseen kotiin. Tai opiskelemalla omalla ajallasi.
Ystäviä sinulla siis on sen vuoksi että olet itse huolehtinut siitä.
Kuten huomaat, helppoa se ei ole ja kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia noihin asioihin.
"Missä vaiheessa työttömät alkavat odottamaan että yhteiskunta huolehtii heidän elämästään? Tapahtuuko se vasta työttömyyden jo alettua vai jo ennen työttömäksi joutumista? "
Luultavasti tämä tapahtuu siinä vaiheessa kun ei ole syystä tai toisesta siinä joukossa jolla on työtä. Tietenkin on pieni osa kansalaisia joiden päämäärä on jo syntymästään saakka ollut yhteiskunnan elätettävänä oleminen.
Jos tähän ei ole haluja, suosittelee demarihallitus kuitenkin tätä tapaa. Se varmistaa työttömyysturvalain avulla että suurin osa kansalaisista joutuu yhteiskunnan elätettäväksi. Vain kultalusikka suussa syntyneillä on mahdollisuus muuhun ja toki tietenkin muutamilla onnekkailla.
Entäs sitten?
-------------
Voisivatko asiat olla toisin? Voisiko olla niin, että tasa-arvosta luovuttaisiin ja siirryttäisiin pandolismiin? Silloin koulussa ei edettäisi heikoimman mukaan, vaan huolehdittaisiin että heikoimmille tulisi riittävä taso ja matemaattisesti suorituskykyiset voisivat opiskella vaikka integraaleja jo ala-asteella jos siihen kykyjä olisi.
Kaikkien ei tarvitsi olla köyhiä, vaan taattaisiin minimitulo jokaiselle, joka olisi 2 000 €/kk. Lopetettaisiin työttömyyden ylläpito ja rangaistukset työn synnyttämisestä. Sallittaisiin niiden synnyttää työpaikkoja joilla siihen olisi kykyä.
Väittäisin että ihmiset olisivat onnellisia ellei maassamme pyrittäisi köyhyyteen. Muistakaa siis äänestää demareita.
http://www.geocities.com/hallitusnikkari/