Verolaki (voimassa oleva, FINLEX)
Matkakustannusten korvaukset
71 §
Verovapaat matkakustannusten korvaukset
VERONALAISTA TULOA EI OLE työnantajalta TYÖMATKASTA saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus. Veronalaista tuloa EI ole MYÖSKÄÄN MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN eikä kohtuullisten MAJOITTUMISKORVAUSTEN KORVAUS matkasta, jonka työntekijä työtehtäviensä hoitamiseksi muutoin kuin 72 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee TOISSIJAISEEN TYÖPAIKKAANsa, jona pidetään sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön VAKITUISTA TOIMIPAIKKAA, joka sijaitsee TOISELLA PAIKKAKUNNALLA tai toisessa valtiossa KUIN TYÖNTEKIJÄN ENSISIJAISENA PIDETTÄVÄ varsinainen TYÖPAIKKA.
(1 (yllä))
72 §
Työmatka
Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka verovelvollinen TILAPÄISESTI tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi ERITYISELLE TYÖNTEKEMISPAIKALLE.
(2)
TOIMIALOILLA, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan usein vaihtamaan alalle tunnusomaisen työn LYHYTAIKASISUUDEN vuoksi, pidetään työmatkana myös päivittäistä matkaa asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä, JOS VEROVELVOLLISELLA EI OLE VARSINAISTA TYÖPAIKKAA. (3)
Työmatkana EI pidetä verovelvollisen ASUNNON JA VARSINAISEN TYÖPAIKAN välistä matkaa EIKÄ työkomennuksen kestäessä tehtyä VIIKONLOPPU- ja muuta vastaavaa matkaa ASUNNON JA ERITYISEN TYÖPAIKAN VÄLILLÄ.
(4)
Yllä olevat lainkohdista KHO:n päätöksen 1826/2/04 mukaan (4) pätee tässä julkisuudessa pyörineessä komennusmiesten tapauksessa (ks. alla). Voiko KHO siis päättää, uudessa päätöksessään, että komennusmiehet eivät tienneet varsinaisen työpaikkansa sijaitsevan Helsingissä, vaikka heidät palkattiin Helsingin telakalle töihin?
KHO 1826/2/04:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200601729?search[type]=pika&search[pika]
"Vuonna 1995 verotarkastuksen toimittanut verotarkastaja on lausunnossaan todennut, että hän oli keskustellut tilitoimiston edustajien kanssa yhtiön noudattamasta päivärahakäytännöstä niin, että mikäli toiminta jatkuu Helsingin telakalla yli kolme vuotta, muodostuu telakasta työntekijöiden varsinainen työpaikka eivätkä päivärahat enää ole verovapaita." 1993 3v = 1996
"Korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten Turun hallinto-oikeus valituksenalaisessa päätöksessään, että HELSINGISSÄ OLEVA TELAKKA ON OLLUT VARSINAINEN TYÖPAIKKA. Yhtiö on laiminlyödessään työnantajasuoritukset työntekijöille maksamistaan matkakustannusten korvauksista tulkinnut virheellisesti varsinaisen työpaikan käsitettä. Tällä perusteella yhtiön valitus hallinto-oikeuden päätöksestä olisi siis hylättävä. Asiassa on kuitenkin vielä harkittava, onko yhtiöllä oikeus saada vaatimaansa luottamuksensuojaa."
Onkin mielenkiintoista kuulla, miten KHO perustelee työntekijöiden luottamuksensuojan tänään julkistetussa päätöksessään.
Luottamuksensuoja voi toteuta vain, jos KHO pyörtää 1826/2/04:ssä mainitun seikan esim. luottamuksensuojaan vedoten, että mainittujen työntekijöiden varsinainen työpaikka ei ole Helsinki. Tai sitten yhtiön luottamuksen suoja on jollain perusteella laajennettu työntekijöihin. Vaikka työntekijöiden oletetaan 1826/2/04:ssa tienneen, että heidän varsinainen työpaikkansa on Helsinki. Eli heidän olisi pitänyt tietää, että he eivät ole missään oloissa oikeutettuja kotimaanpäivärahaan tai matkakorvaukseen.
Tästä saattaa avautua sellainen keissi, että työnantajat alkavat maksamaan työmatkakulut osana palkkaa. KHO:han on mitä ilmeisimmin antanut ennakkopätöksen siitä, että matkakorvaus vasinaisen työpaikan ja kodin välillä ei ole veronalaista tuloa. Sama koskenee kotimaanpäivärahaa. Mutta ensin pitää nähdä se ennakkopäätös.
Matkakustannusten korvaukset
71 §
Verovapaat matkakustannusten korvaukset
VERONALAISTA TULOA EI OLE työnantajalta TYÖMATKASTA saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus. Veronalaista tuloa EI ole MYÖSKÄÄN MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN eikä kohtuullisten MAJOITTUMISKORVAUSTEN KORVAUS matkasta, jonka työntekijä työtehtäviensä hoitamiseksi muutoin kuin 72 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee TOISSIJAISEEN TYÖPAIKKAANsa, jona pidetään sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön VAKITUISTA TOIMIPAIKKAA, joka sijaitsee TOISELLA PAIKKAKUNNALLA tai toisessa valtiossa KUIN TYÖNTEKIJÄN ENSISIJAISENA PIDETTÄVÄ varsinainen TYÖPAIKKA.
(1 (yllä))
72 §
Työmatka
Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka verovelvollinen TILAPÄISESTI tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi ERITYISELLE TYÖNTEKEMISPAIKALLE.
(2)
TOIMIALOILLA, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan usein vaihtamaan alalle tunnusomaisen työn LYHYTAIKASISUUDEN vuoksi, pidetään työmatkana myös päivittäistä matkaa asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä, JOS VEROVELVOLLISELLA EI OLE VARSINAISTA TYÖPAIKKAA. (3)
Työmatkana EI pidetä verovelvollisen ASUNNON JA VARSINAISEN TYÖPAIKAN välistä matkaa EIKÄ työkomennuksen kestäessä tehtyä VIIKONLOPPU- ja muuta vastaavaa matkaa ASUNNON JA ERITYISEN TYÖPAIKAN VÄLILLÄ.
(4)
Yllä olevat lainkohdista KHO:n päätöksen 1826/2/04 mukaan (4) pätee tässä julkisuudessa pyörineessä komennusmiesten tapauksessa (ks. alla). Voiko KHO siis päättää, uudessa päätöksessään, että komennusmiehet eivät tienneet varsinaisen työpaikkansa sijaitsevan Helsingissä, vaikka heidät palkattiin Helsingin telakalle töihin?
KHO 1826/2/04:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200601729?search[type]=pika&search[pika]
"Vuonna 1995 verotarkastuksen toimittanut verotarkastaja on lausunnossaan todennut, että hän oli keskustellut tilitoimiston edustajien kanssa yhtiön noudattamasta päivärahakäytännöstä niin, että mikäli toiminta jatkuu Helsingin telakalla yli kolme vuotta, muodostuu telakasta työntekijöiden varsinainen työpaikka eivätkä päivärahat enää ole verovapaita." 1993 3v = 1996
"Korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten Turun hallinto-oikeus valituksenalaisessa päätöksessään, että HELSINGISSÄ OLEVA TELAKKA ON OLLUT VARSINAINEN TYÖPAIKKA. Yhtiö on laiminlyödessään työnantajasuoritukset työntekijöille maksamistaan matkakustannusten korvauksista tulkinnut virheellisesti varsinaisen työpaikan käsitettä. Tällä perusteella yhtiön valitus hallinto-oikeuden päätöksestä olisi siis hylättävä. Asiassa on kuitenkin vielä harkittava, onko yhtiöllä oikeus saada vaatimaansa luottamuksensuojaa."
Onkin mielenkiintoista kuulla, miten KHO perustelee työntekijöiden luottamuksensuojan tänään julkistetussa päätöksessään.
Luottamuksensuoja voi toteuta vain, jos KHO pyörtää 1826/2/04:ssä mainitun seikan esim. luottamuksensuojaan vedoten, että mainittujen työntekijöiden varsinainen työpaikka ei ole Helsinki. Tai sitten yhtiön luottamuksen suoja on jollain perusteella laajennettu työntekijöihin. Vaikka työntekijöiden oletetaan 1826/2/04:ssa tienneen, että heidän varsinainen työpaikkansa on Helsinki. Eli heidän olisi pitänyt tietää, että he eivät ole missään oloissa oikeutettuja kotimaanpäivärahaan tai matkakorvaukseen.
Tästä saattaa avautua sellainen keissi, että työnantajat alkavat maksamaan työmatkakulut osana palkkaa. KHO:han on mitä ilmeisimmin antanut ennakkopätöksen siitä, että matkakorvaus vasinaisen työpaikan ja kodin välillä ei ole veronalaista tuloa. Sama koskenee kotimaanpäivärahaa. Mutta ensin pitää nähdä se ennakkopäätös.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.