parisuhteessa jossa olen ollut jo yli 20v. on
viimevuosina vaimollani lisääntyneet.ei riitä se että ottaa viikonloppuisin vaan täytyy myösviikolla saada "saunaoluet".seuraavan päivän
on ettei pysty nousemaan sängystä.hän ei ole enään työelämässä vakituisesti.ei suostu hakemaan apua.minä olen pohtinut ja miettinyt avioeroa mutta en tiedä kykenenkö kun on yksi ero
takanaja se oli tosi rankkaa.onneksi tästä liitosta jo aikuinen lapsi muuttanut maailmalle.
onko muilla samanlaisia kokemuksia?mistä saa apua
olen tosi väsynyt tähän kaikkeen.
viimevuosina vaimollani lisääntyneet.ei riitä se että ottaa viikonloppuisin vaan täytyy myösviikolla saada "saunaoluet".seuraavan päivän
on ettei pysty nousemaan sängystä.hän ei ole enään työelämässä vakituisesti.ei suostu hakemaan apua.minä olen pohtinut ja miettinyt avioeroa mutta en tiedä kykenenkö kun on yksi ero
takanaja se oli tosi rankkaa.onneksi tästä liitosta jo aikuinen lapsi muuttanut maailmalle.
onko muilla samanlaisia kokemuksia?mistä saa apua
olen tosi väsynyt tähän kaikkeen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kerro huolesi vaimollesi. Älä kerro vihaisesti. Jos välität hänestä sano se hänelle.
Jos on tarve, menkää jutteleen ongelmistanne jonnekkin.
Huolehdi sinä itsestäsi, liiku ja harrasta jne.
Tällaiset tapaukset on aina kaikki rankkoja. Olen oman elämäni aikana nähnyt niin monen ihmisen alkoholisoituvan ja pilaavan elämänsä, samalla myös minun elämäni, että voin hyvin ymmärtää tuskasi. Haluaisit auttaa, mutta kaikki se "järkipuhe", mitä yrität toiselle sanoa, menee toisesta korvasta sisään(jos menee) ja toisesta ulos.
Alkoholismi on sairaus, josta siitä kärsivä tekee päätöksen itse. Vaikka siis kuinka yrität auttaa, ei siitä välttämättä ole mitään hyötyä. Alkoholismi on päätös, josta luopuminen alkaa omasta tahdosta. Yleensä se tapahtuu liian myöhään tai ei ollenkaan.
Mitä sinun pitäisi tehdä? Tilanteesi on ehkä hieman erilainen kuin omani. Olen vielä nuori, omaa elämääni rakentamassa. Oma isäni alkoholisoitui olessani lapsi. En oikein tiedä milloin se alkoi, mutta tiedän että minun nuoruuteni se musersi. Oma isä ei välittänyt, vaikka pyysin lopettamaan. Huusin, että muhun sattuu! Silti se kaikki vain paheni. Se opetti ymmärtämään, miten ison vallan alkoholi ihmisestä voi ottaa. Minä lähdin! Heti kuin vain pääsin. Äitini on kestänyt, lähinnä varmaan meidän lasten takia, mutta nyt kun olisi mahdollisuus lähteä, se ei enää osaa tehdä sitä. Vaikka se varmasti on unelmoitut siitä. Omasta rauhasta. Luultavasti äitini säälii isääni. Kaikki tiedämme, ettei hän pärjäisi ilman äitiäni. Masentuneena tappaisi itsensä. Silti hän on pilannut muiden elämän. Niin kamalalta kuin se kuulostaakin. Viimeisen parin vuoden aikana olen huomannut jotain kamalaa. Äitini on ruvennut purkamaan oman vitutuksensa ja pahan olonsa pulloon, vaikka hän niin sitä halveksi ja inhosi. Ilmeisesti se on helpoin tie käsitellä omaa tuskaa. Alkoholisti tekee toisesta samanlaisen!
Omassa parisuhteessani olen mieheni puolelta törmännyt moneen pahaan tapaukseen. Monet juovat masennukseen ja se riistäytyy käsistä.
Minä en voi auttaa, olen ymmärtänyt sen. Kun se menee liian pitkälle, on "parantuminen" lähdettävä omasta itsestään. Oma elämäni on rikki. Opiskelen ja teen töitä samaan aikaan, opettelen elämään omaa elämääni, mutta on sekin rakasta. Känniset soittelevat pitkin öitä ja purkavata suruaan. He ovat masentuneita ja tarvitsevat apua. Minä en sitäkään enää kestä,en vain jaksa, koska olen menettänyt yhden masennuksesta kärsineen ystävän, joka teki itsemurhan. Kierre jatkuu! En jaksa enää yrittää auttaa, kun siitä ei koskaan ole ollut mitään hyötyä.
Suosittelen siis, ajattele myös itseäsi. Tuollaisen ihmisen kanssa eläminen vie myös omat voimasi. Täytyy olla helvetin vahva jaksaakseen. Jos päätät jäädä ja olla tukena, tiedä se, että tarpeeksi pitkälle mennessään ongelma on aina edelläsi. Alkoholi tulee aina ennen sinua, vaikka kuinka itkisit, selittäisit tai puhuisit. He ymmärtävät sen, mutta vaikeassa tilanteessa alkoholi on kuin huume. Ilman ei voi olla. Alkoholismista kärsiville on omat ammattiauttajansa ja tukiryhmänsä, mutta apua heidän on haluttava itse. Päätöstä voi olla vaikea tehdä, koska useimmat tällaiset "viikonloppujuopot" ja muut ovat selvin päin loistavia ihmisiä.
"Känniset soittelevat pitkin öitä ja purkavata suruaan. He ovat masentuneita ja tarvitsevat apua. Minä en sitäkään enää kestä,en vain jaksa, koska olen menettänyt yhden masennuksesta kärsineen ystävän, joka teki itsemurhan."
Liian moni lääkitsee masennustaan alkoholilla joka on itse asiassa masennusta lisäävä aine. Nousuhumala tuo hetken helpotusta mutta krapula pudottaa ahdistuksen syvimpiin syövereihin. Ja sitähän pitää lääkitä viinalla. Viina masennus ovat kytköksissä toisiinsa. Masennus voi edistää alkoholisoitumista ja alkoholisoituminen masennusta. Joku voi syöksykierteensä omin voimin katkaista mutta harva on niin vahva että siitä itse selviää. Ammattiauttaja auttaa mutta vain jos on itse päättänyt ottaa avun vastaan.
meillä ero 30 vuoden yhdessäolon jälkeen.turhaa hyssyttelet.hoitoon terapiaan.ellei lähde .teet selväksi että on kaksi vaihtoehtoa.meillä emäntä piilotteli viinipulloja lalanoiden välissä.luuli etten minä huomaa.käytti myös rauhoittavia lääkkeitä sekaisin.siitten oli sekopää.pissi lattioille kännissä.erosin melkein kymmenen vuotta siitten.entinen vaimoni kävi aika matalalla.nyt uskossa.ehkä parempaa nyt.en tosin paljoa tiedä.minulla ainakin tuli mitta täyteen.
Kiitos kun vastasitte omilla kannanotoillanne.Tilanne ei tietenkään ole viellä menetetty mutta koville se ottaa ja voimia tarvitaan.Välillä tulee kyllä hetkiä jolloin tekisi heittää rukkaset naulaan ja lähteä kävelemään.Kaksois pyhät tulossa siinnä sitä taas ihmettelemistä miten pyhien yli jaksaa katsoa "örveltämistä".Hyvät loppiaiset kuitenkin teille kaikille.
minulla on mies ruvennut kanssa viime syksystä enenevässä määrin juomaan. nyt joululomalla joka ilta perseet olalle. lapset kärsii, ja minä olen ikävä ihminen kun en kännää seuraksi. lapset ovat itkeneet asiaa, mutta ei auta. olen kanssa sitä mieltä että muutos on tultava. hänen on tajuttava ettei se auta vaan vain pahentaa asioita. luulen että työstressit ovat tähän ajaneet, muttei viina mitään ratkaise. toivon hartaasti että mieheni ymmärtää että hänen valitsemansa tie on kestämätön ja hakee jotain muuta apua. vihjeen annan, tällä kertaa viimeisen. enää en anna hänen laittaa lapsiamme kärsimään. toivon, että teillä tilanne selviää ja vaimosi hakee apua. tsemppiä sinulle!