Eiku mua vähän eilen masens ihan sikana toi et mua parjattiin tääl tollai julkisesti. Oikeesti sattuu, ku sulle täysin tuntemattomat ihmiset joita sä et oo ikinä nähnyt, joista sä tiiät vaan sen et ne tykkää pukeutuu farkkuihin ja t-paitaan, ni heittää kuraa sun naamalle. Mikä ihmisii vaivaa tänä päivänä?
Mut tänään mul on jo ollu parempi fiilis. Olen katellu koko päivän Gilmoren tyttöjä dvd:ltä ja syönyt rikkaita ritareja. Laitoin just farkut ja t-paidan päälle, eli loppuillan otan kyl ihan rennosti.
Eniveis, tää koko episodi sai mut tajuun sen seikan kuinka kuuluisuus on tosi katoavaista, se voi katoo yhtä nopeesti ku väri hiuksista. Nyt mä kysynkin teiltä, et minkälaisii ajatuksii esim. mun kuuluisuus on teissä herättänyt? Mitä te ajattelette kuuluisuudesta ylipäänsä? Haluisitteks te olla yhtä kuuluisa ku meitsi?
Mut tänään mul on jo ollu parempi fiilis. Olen katellu koko päivän Gilmoren tyttöjä dvd:ltä ja syönyt rikkaita ritareja. Laitoin just farkut ja t-paidan päälle, eli loppuillan otan kyl ihan rennosti.
Eniveis, tää koko episodi sai mut tajuun sen seikan kuinka kuuluisuus on tosi katoavaista, se voi katoo yhtä nopeesti ku väri hiuksista. Nyt mä kysynkin teiltä, et minkälaisii ajatuksii esim. mun kuuluisuus on teissä herättänyt? Mitä te ajattelette kuuluisuudesta ylipäänsä? Haluisitteks te olla yhtä kuuluisa ku meitsi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei mitään hyvää tule kuuluisuuden mukana. Näkeehän sen kaikista lehdistäkin: julkimoille tapahtuu aina vain ikäviä asioita tai vielä ikävämpiä tai sitten ihan kammottavia juttuja. No, joskus uutisoidaan naimisiinmenot ja lastensyntymät, mutta muuten elämänsä on ihan paskaa.
Huomasit omalta kohdaltasikin; saat mainetta ja kunniaa ja ihailua ja samalla hetkellä ollaan tökkimässä. Kateutta se vain on. Vaikka vaikea ymmärtää, miksi kuuluisuudesta pitäisi olla kateellinen. Mikä logiikka siinä oikein on? Miesten logiikka? Taakka se on. Mistä voit enää tietää, kirjoitanko sinulle vastausta, koska olet hyvä tyyppi vai tulenko tähän vain paistattelemaan kuuluisuutesi valossa, josta toivon itselleni saavani osan (naisen logiikkaa?)
Minä en kyllä katsele Gilmoren tyttöjä, koska olen sillä tavalla intellektuelli. Mutta vieläköhän siellä se komee könsikän Luke on kuvioissa mukana...
auki silkasta hämmästyksestä: sä sanoit sellasii asioit joit mä en ole tullut ajatelleekskaan. Siishän mähän oon sellanen jalat vankasti maassa oleva -tyyppi, et mä en ikinä esim. leiju millään asioilla. Mut toikin et sä rehellisesti myönnät et sä olet kateellinen mulle,ni avas mun silmät kyl sepposen selälleen: tää on kyl niin koira syö koira -maailma.
Sit viel yks juttu. Zamio soitti mulle just matkapuhelimella ja sano et älkää kaikki laittako mulla vastauksia samaan aikaan, vaan sopikaa joku vuorojärjestys. Siin saattaa kuulemma mennä jonkun serverin turpa tukkoon ja sitähän me ei haluta.
etten oo joutanu ottaa kantaa sun jutskiin mut töissä on ollu sen verta keljuja juttui et mieki mies, jonka tekemisiä väkivaltajaosto tutkii harvoin haluisin tempasta vastapalloon jo useampaakin bossin tuoksuja käyttävää munasalaattipäätä ja hei meitsi ei puhu nyt kössistä tai näis muist korttipeleist vastapalloon iskemisen yhteydessä vaan tosiaan nyt haluttas satuttaa. Siis meikähän tuntee jyväskylän charles bronsonin eli tasen et ehkä pitää kuttuu se kyläilee niin johan saahan porukka aisoihin.
ystävällinenkin naama vaihteeks. W, paljon on tapahtunut täl palstal ku viimeks jutskailtiin. Tääl on meno aika väkivaltaista ja täynnä vaaratilanteita. Ihmiset hyökkäilee sun ihmisyyttä vastaa mitä törkeimmin. Nää on niitä aikoja, jolloin tosiystävät on tarpeen.
Mitä tulee sun työkiireisiin, ni joskushan väkivalta on ratkaisu. Et kevyt huikkaus LaCoste-miestä kohti, voi olla hyvinkin vapauttavaa.
psp. meitsi näki painajaista, et mä olin rekannut mun nickyn. Kelaa mitä juttuja!