Eli mitkä artistit eivät lunastaneet odotuksianne tämän vuoden julkaisuillaan? Tarkoituksena ei ole listata vuoden paskimpia levyjä, vaan nimenomaan ne pettymykset. Perusteluja mukaan, jos vaan suinkin irtoaa.
Minulle karvain kokemus oli:
Solitude Aeturnus: Alone
Myönnettäköön että pitkän levytystauon aikana odotukset nousivat epärealistisiin mittasuhteisiin (ja kun ottaa huomioon, että jo Adagio oli aika vaisu tapaus, niin...) valtava pettymys kaikesta huolimatta. Soundit kohdallaan, tekninen toteutus upea, Robert Lowen ääni edelleen jumalainen...MUTTA tunnelma on valju ja hyvät biisit loistavat poissaolollaan, eikä mikään oikein tunnu miltään. Perkele kun haluaisin tykätä tästä, mutta ei niin ei.
Minulle karvain kokemus oli:
Solitude Aeturnus: Alone
Myönnettäköön että pitkän levytystauon aikana odotukset nousivat epärealistisiin mittasuhteisiin (ja kun ottaa huomioon, että jo Adagio oli aika vaisu tapaus, niin...) valtava pettymys kaikesta huolimatta. Soundit kohdallaan, tekninen toteutus upea, Robert Lowen ääni edelleen jumalainen...MUTTA tunnelma on valju ja hyvät biisit loistavat poissaolollaan, eikä mikään oikein tunnu miltään. Perkele kun haluaisin tykätä tästä, mutta ei niin ei.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mä en oo koskahan ruukannu odottaa mitään miltään bändiltä, kuuntelen vaan niin kauan rautakankee tai metalliliittoo et suomisen teme tai lieska-klasu tai riekki-masa soittais jonkin hyvän kappaleen
Aika selvä tapaus: Iron Maiden.
Tuli aika väljähtänyt levy pihalle ja kiertueen settilista kruunasi kaiken. Toivottavasti bändin vuosia jatkunut alamäki ei enää jatkuisi, kun ovat jo uhkailleet lopettaakin muutaman levyn sisään.
oli ehdottomasti Venom:Metal black Kaikki levyn ainekset haettu jostain vanhojen riffien kaatopaikalta, tylsää junnausta ilman minkäänlaista ideaa. Oliskohan kannattanut vaan vanhan antaa jo levätä rauhassa, jos ei parempaan enää pysty.
Vaikka itse listasinkin Amon Amarthin uusimman täyspitkän yhdeksi vuoden 2006 parhaimpien musiikkijulkaisujen joukkoon, täytyy sanoa että kyseinen levy oli silti pienoinen pettymys likiloistavan "Fate of Nornsin" jälkeen. Mutta niinhän se on, että kirkkaimpaan kärkeen laskemansa ryhmän uutukaiselta odottaa aina... no, parasta. Toivotaan kuitenkin, että Månegarm sitten toteuttaa oman saittinsa uhon "parhaimmasta levystään tähän päivään mennessä" ("Vargstenen" kun ilmestyy vasta maalis-huhtikuussa...) Mutta jos "Vredens Tid" olisi nähnyt päivänvalon viime vuonna, olisi se ollut aurinkolasit silmille vaativan kirkkaasti kyseisen - jo haudatun ja pahemmin kaipaamattoman - vuoden kärkiäänite...
komeasti kärkipaikalle kiilaa maiden. taas kerran, helevetti.