Nyt on tilanne se, että pitäisi irtisanoutua työpaikastani. Viihdyn hyvin ja pidän esimiehestäni. Hän tai työkaverini eivät osaa aavistakaan, että olen lähdössä. Jännittää kauheasti- miten ottaisin asian esille? Syy lähtööni ei myöskään ole kaikkein rationaalisin.. Noh, eipä kai siinä muu auta kuin rohkeasti vaan kertoa asia :)
irtisanoutuminen
pelottaa!!!
41226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itsekin irtisanouduin puolivuotisesta työpaikastani viime viikolla. Jännitti ihan saatanasti ja vuorosanoja mietin jo viikkoa aikasemmin... Tärisytti vain kun esimiehen luo menin. Sanoin jotenkin että "moi...niin kun mä aion nyt täällä lopettaa, niin miten se tapahtuu? Onko mulla joku irtisanoutumisaika?
Siitä se sitten lähti :D Pomo otti ihan asiallisesti, ei edes kysynyt syytä. Vaikka kyllä sillä sellanen ilme oli, että myöhemmin röökikopissa kyllä vielä spekuloidaan, että miks mä lähdin... mutta ei se niin hirveetä ollut!
tsemppii
Itsekin olen suunnitellut irtisanoutumista jo täysin vakavasti pari viikkoa. En ole sitä vain uskaltanut vielä tehdä. Minä taas teen lähtöä, koska on vain tullut mitta täyteen sen talon touhuja, eikä työt maistu enää tippaakaan. Neljä vuotta olen tunnollisesti työni hoitanut, ja nyt aion yllättäen poistua paikalta... kun vaan uskaltais!
Mä olin erään firman palvelussa 5.5 v ja menin esimiehen luo ja sanoin suoraan että mä lopetan, eipä siinä sen kummempaa. Ei siinä mitään vuorosanoja tartte miettiä koska se ei kuulu esimiehelle mikä on syynä.
Mä olin muutaman vuoden samassa paikassa, hoidin tunnollisesti tehtäväni, mutta palkka ei noussut ikinä lähellekään sitä tasoa mitä olisi pitänyt olla ko. alan työstä. Aloin pikkuhiljaa kypsymään siitä, että tehtäviä annettiin koko ajan vain lisää ja lisää, tämä taas sai aikaan sen, että ei pystynyt keskittymään kunnolla yhteenkään tehtävistä.
Sitten kun minusta riippumattomista syistä tapahtui pikku unohdus jossain asiassa, niin pomo sitten suurinpiirtein haukkui mut puhelimessa. Mutta ei sitä voi täydellisyyttä odottaa multakaan silloin, kun töitä annetaan vaan lisää, ja toimivia juttuja halutaan muuttaa jatkuvasti (pomo ei oikeen meinannut ymmärtää miksi muuttaminen on niin vaikeeta, lähinnä siinä oli se, että sillä sai helposti sotkettua kaiken jos jotain toimivaa muutti).
No puhelun lopussa sitten pomo toivotti oikein hyvää viikonloppua. Siitä viikonlopusta tuli niin hyvä, että maanantai-aamuna kerroin lähteväni. Tuntui vaan vaikealta lähteä, koska tiesin, että mun työtehtäviä voi olla kohtalaisen vaikea uuden työntekijän sisäistää.. mutta koulutin uuden henkilön niin hyvin kuin pystyin.
Ja nyt menee muuten tosi hyvin ja pätkääkään en oo katunut ratkaisuani.