Yrittäjä ei ole mitään ilman työntekijöitä, jotka tekevät sen tuloksen. Vai mitä?
Työntekijöitä ei tarvita ilman yrittäjiä, vai mitä??
Molemmat tarvitsee toisiaan, vai mitä??
Johtuuko tämänkin palstan kommunisti/kapitalisti keskustelu niinkin vanhan keksinnön kuin raha sopivasta jakosuhteesta??
Kaikki minulle tai sopivassa suhteessa koko yrityksen henkilöstölle??
Ennemmin varmaan keksitään ikiliikkuja, kuin sovinto palkkojen ja voittojen sopivasta suhteesta.
Ihminen on raadollinen eläin.
Työntekijöitä ei tarvita ilman yrittäjiä, vai mitä??
Molemmat tarvitsee toisiaan, vai mitä??
Johtuuko tämänkin palstan kommunisti/kapitalisti keskustelu niinkin vanhan keksinnön kuin raha sopivasta jakosuhteesta??
Kaikki minulle tai sopivassa suhteessa koko yrityksen henkilöstölle??
Ennemmin varmaan keksitään ikiliikkuja, kuin sovinto palkkojen ja voittojen sopivasta suhteesta.
Ihminen on raadollinen eläin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
harvoin näkee tuollaista pohdintaa tällä palstalla.
noin se asia on.......
Periaatteessahan se on yksinkertaistettuna ja karkeasti sanottuna näin..."ei työntekijöitä tarvita, jos ei ole yrityksiä ja jos ei ole työntekijöitä niin ei oikein ole niitä yrityksiäkään."
Molemmat tarvitsevat toisiaan, totta.
"Johtuuko tämänkin palstan kommunisti/kapitalisti keskustelu niinkin vanhan keksinnön kuin raha sopivasta jakosuhteesta??
Kaikki minulle tai sopivassa suhteessa koko yrityksen henkilöstölle??
Ennemmin varmaan keksitään ikiliikkuja, kuin sovinto palkkojen ja voittojen sopivasta suhteesta."
Eihän mikään estä tänä päivänäkään yrityksen (etenkin pörssiyrityksen) työntekijää tai sanotaan yleisesti palkansaajaa pääsemästä "osingoille" tästä palkansaajan "selkänahasta repimisestä" - ostaa tämän mahdollisen pörssiyrityksen osakkeita ja kuittaa osinkoja ja mahdollista kurssinousua, jos hyvin menee...
Periaatteessahan on mahdollista oheinen kuvitteellinen tilanne, jossa joku palkansaaja yrityksessä (olkoonkin sitten vaikka asentaja tai insinööri) - varsinkin jos olisi kyse jostakin pienistä pörssiyhtiöistä, niin voisi hankkia suhteellisen suurenkin osuuden yrityksestä, jos hänellä olisi muusta syystä henkilökohtaista omaisuutta kertynyt, esimerkiksi perintönä.
Tarpeeksi suuri osuus -> voi vaatia jopa hallituspaikkaa...
Tämä oli tietenkin aika äärilaidan esimerkki, mutta kuvastaa sitä, että periaatteessa tavan palkansaaja voisi olla pienessä pörssiyhtiössä jopa vallankäyttäjä - jonka yläpuolella päivittäisessä, operatiivisessa toiminnassa olisi kuitenkin ihmisiä - mutta tavallaan "tämän alla", sillä omistajahan on kuitenkin isompi herra...
Huomattavasti arkisempi ja realistisempi esimerkki - jopa tuore sellainen - löytyy eräästä suomalaisesta pörssiyrityksestä (kyseessä oli Rautaruukki), jossa koko henkilöstölle oli tarjottu jonkinsortin ns. optiopakettia. (Tämä oli viime vuonna muistaakseni kesällä mm. Kauppalehden uutisissa.) No, pitihän se arvata että vain murto-osa käytti tätä hyväksi ja jotkut merkkasivat täysimääräisestikin - taisi kannattaa kun niiden arvo oli jossain vaiheessa muistaakseni 200 000 € ;)
Eli etuja saatetaan tarjota, mutta toisaalta saatetaan samalla vaatia pientä sitoutumista.
Sinällään tämän sitoutumisen väylä ei ole mielestäni mikään totaalisen väärä - esimerkiksi yksityisyrittäjät joutuvat myös sitoutumaan parhaimmillaan tai pahimmillaan hyvinkin vahvastiasti omaan yritykseensä (jos muita rahoittajia/ osakkaita ei ole) sekä omalla että vieraalla pääomalla, joten kyllä he varmasti ovat oikeutettu nauttimaan niistä mahdollisista "hedelmistäkin". Luonnollisesti en kyllä antaisi pelkille työntekijöille (palkansaajille) samassa suhteessa - eri asia jos ovat osakkaita. Näitäkin esimerkkejä taas on.
Bonuksia ym. henkilöstörahastosysteemejä on sitten käytössä - varsinkin ensiksimainittuja - useimmissa yrityksissä.
Ja kuten alkuun mainittua, pörssistä saa kyllä kuka tahansa osakkeita euroja vastaan. Ei niitä osakkeita jaella tänä päivänä kuin meilkein maximissaan aivan ylimmälle johdolle ja niitäkin usein jonkunsortin sitoumuksia vastaan.
"Ökyoptiot" tai optiot yleensä ovat taas menettämässä suosiotaan yrityksien palkitsemiskeinona - tästä oli aivan uutisissa, koska mm. osakkeenomistajat ovat alkaneet tulla aika kriittisiksi niistä.
Sen verran vielä korjauksena, että tuo esimerkki Rautaruukin henkilöstön "ns. optiot" olivat ilmeisesti juuri henkilöstörahaston kautta tulleita henkilöstön palkitsemisia, mutta olivat ilmeisesti joillakin instrumenteilla sidottu Rautaruukin osakkeen noteraukseen, kun niiden sitoumusten arvo muistaakseni oli "pilvissä" juuri osakkeen ollessa korkealla. Kauppalehdessä oli ainakin viime vuonna juttua.
Ainakaan minä en pysty merkkaamaan työnantajan tarjoamia osakkeita, koska tilit menee arkielämän pyörittämiseen. En silti ole katkera TA:ta kohtaan, koska he tarjoavat minulle säädyllisen tavan elättää perheeni.
Nykyisestä kvartaaliajattelusta en välttämättä pidä, koska se ei ole "me"-hengen kannalta hyvä asia. Tämä tietysti koskee isompia yrityksiä. (esim. metsäteollisuus)
Itse työntekijänä olen ylpeä omasta panoksestani, koska tiedän ettei firma ole mitään ilman minua...enkä minä tarpeellinen ilman yrittäjää.