oikeasti on suomessa?Ei kai kaikki täytä näitä kriteerejä kun kerran ovat naimisissa?Tässäpä eroja joita monikultturinen liitto joutuu pohtimaan.Kuka onkaan turvapaikanhakija ja kuka pakolainen.Mitkä ovat keinoja tutkija onko asioa näin?Mistä suomalainen puoliso saa takuut ettei ole kyseessä lumeliitto?
Turvapaikka
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33176.htm
Kansainvälisen suojelun myöntäminen
Jokainen EU:n ulkopuolisen maan kansalainen, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja kieltäytyy palaamasta sinne, koska hän pelkää joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen johdosta, voi hakea pakolaisasemaa. Myös kansalaisuudettomat henkilöt voivat saada pakolaisaseman. Hakijat, jotka eivät täytä pakolaisaseman saannin edellytyksiä, voivat hakea toissijaista suojelua. Direktiivin mukaan jäsenvaltiot myöntävät toissijaista suojelua saavan henkilön aseman sellaiselle kansainvälistä suojelua hakevalle henkilölle, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella eikä voi palata kotimaahansa, koska hänellä on perusteltu aihe pelätä joutuvansa kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa, jollaista voi olla esimerkiksi:
kidutus tai epäinhimillinen tai halventava kohtelu,
kuolemantuomio tai teloitus,
hakijan elämää koskeva uhka, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta, joka puolestaan johtuu kansallisesta tai kansainvälisestä aseellisesta konfliktista.
Hakijan perheenjäsenille myönnetään pääsääntöisesti sama suojelu kuin hakijalle.
Arvioidakseen asianmukaisesti hakijan pelkoa jäsenvaltioiden on otettava huomioon
kaikki hakijan kotimaahan liittyvät tosiasiat päätöksentekohetkellä, mukaan lukien kotimaan lait ja asetukset sekä tapa, jolla niitä sovelletaan,
hakijan vainoamisen kohtuullinen mahdollisuus,
hakijan aiempi vainoaminen, uhkaileminen tai kärsiminen vakavasta haitasta,
hakijan asema (mm. tausta, sukupuoli ja ikä),
hakijan toiminta sen jälkeen, kun hän on lähtenyt kotimaastaan.
Jäsenvaltioiden on otettava huomioon uhan aiheuttaja.
Uhan aiheuttajan on oltava
valtio,
valtiota hallitseva puolue tai järjestö,
muu kuin valtiollinen toimija, kun valtio on kykenemätön tai haluton tarjoamaan suojelua uhkaa vastaan.
Tarkasteltavana olevassa direktiivissä suojelun tarjoajia voivat olla valtion lisäksi puolueet ja järjestöt, kansainväliset järjestöt mukaan luettuina, jotka pitävät valtioon sisältyvää aluetta tai laajaa osaa valtion alueesta valvonnassaan.
Kun jäsenvaltiot ovat todenneet, että pelko joutua vainotuksi tai muutoin kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa on perusteltu, jäsenvaltiot voivat tutkia, rajoittuuko tämä pelko selkeästi kotimaan alueen tiettyyn osaan, ja jos näin on, voidaanko hakija kohtuudella palauttaa kotimaan johonkin muuhun osaan, jossa hänellä ei olisi perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai muutoin kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa.
Pakolaisaseman myöntämiseen liittyvät erityissäännöt
Tarkasteltavana olevassa direktiivissä katsotaan "vainon" kattavan tietyt teot, kuten:
vakava (laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi) ja perusteeton haitta, joka perustuu rotuun, uskontoon, kansalaisuuteen tai poliittisiin mielipiteisiin,
fyysinen tai henkinen väkivalta, mukaan lukien seksuaalinen väkivalta,
oikeudelliset, hallinnolliset ja poliisin toimintaan tai lainkäyttöön liittyvät toimenpiteet, jotka toteutetaan niin, että ne ovat syrjiviä,
syytteeseen paneminen tai rankaiseminen, joka on suhteetonta tai syrjivää.
Hakijalla ei tarvitse olla syrjinnän aiheuttavia piirteitä, vaan riittää, että vainoaja yhdistää häneen tällaiset piirteet. Myöskään sillä, harjoittaako vainoa valtio tai harjoittavatko sitä valtiota hallitsevat puolueet tai järjestöt tai muut kuin valtiolliset toimijat, ei ole merkitystä silloin, kun valtio on kykenemätön tai haluton tarjoamaan tehokasta suojelua, eikä merkitystä ole silläkään, tuleeko hakija maasta, jossa monet tai kaikki ovat vaarassa joutua yleisen sorron uhreiksi.
Pakolaiset voivat menettää pakolaisasemansa joissakin tapauksissa, kuten uuden maan kansalaisuuden saaminen tai vapaaehtoinen paluu kotimaahan. On joka tapauksessa jäsenvaltion vastuulla osoittaa, ettei pakolainen enää täytä edellytyksiä, joiden nojalla kansainvälistä suojelua voidaan antaa.
Pakolaisasema ja toissijaista suojelua saavan henkilön asema voidaan evätä henkilöltä, joka on tehnyt
sotarikoksen, rikoksen ihmisyyttä vastaan tai rauhaa vastaan,
törkeän ei-poliittisen rikoksen,
Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteiden vastaisia tekoja.
Jäsenvaltioiden on joka tapauksessa taattava hakijalle oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla hänet suljetaan kansainvälisen suojelun ulkopuolelle.
Toissijaisen suojelun myöntäminen
Toissijainen suojelu voidaan myöntää henkilölle, joka ei voi palata kotimaahansa, koska hän pelkää joutuvansa esimerkiksi tuomituksi kuolemaan tai kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi.
Toissijainen suojelu voidaan lakkauttaa, jos toissijaisen suojelun myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin, ettei suojelua enää tarvita.
Pakolaisasemaan ja toissijaista suojelua saavan henkilön asemaan liittyvät oikeudet
Jäsenvaltiot sitoutuvat kiinnittämään erityistä huomiota tiettyihin ihmisryhmiin (mm. alaikäiset yleensä, ilman huoltajaa tulevat alaikäiset, vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, yksinhuoltajat alaikäisten lasten kanssa ja henkilöt, joita on kidutettu, raiskattu tai jotka ovat muuten kohdanneet vakavaa psykologista, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa).
Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on taattava henkilöille, joilla on pakolaisasema tai toissijaista suojelua saavan henkilön asema, useita oikeuksia, kuten:
oikeus palauttamiskieltoon,
oikeus saada tietoa kielellä, jota aseman saanut henkilö ymmärtää,
oikeus oleskelulupaan, joka on voitava uusia ja joka on pakolaisilla voimassa vähintään kolme vuotta sekä toissijaista suojelua saavilla henkilöillä vähintään vuoden,
oikeus liikkua maassa, joka on myöntänyt aseman, ja oikeus matkustaa maan ulkopuolelle,
oikeus työskennellä toisen palveluksessa tai toimia itsenäisenä ammatinharjoittajan sekä mahdollisuus hakeutua ammattikoulutukseen,
lasten pääsy koulutusjärjestelmään ja aikuisten mahdollisuus uudelleenkoulutukseen,
mahdollisuus saada fyysistä ja psyykkistä terveydenhoitoa sekä muuta apua, jota tarvitsevat erityisryhmät (mm. alaikäiset ja raiskauksen uhreiksi joutuneet naiset, jne.),
asianmukainen majoitus,
mahdollisuus osallistua kotoutumista ja vapaaehtoista paluuta helpottaviin ohjelmiin.
Laiton maahanmuutto
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52001DC0672:FI:NOT
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2006:0402:FIN:FI:HTML
3. Laittomalla maahanmuutolla voidaan tarkoittaa useita ilmiöitä. Sillä viitataan kolmansien maiden kansalaissiin, jotka saapuvat jäsenvaltion alueelle laittomasti maitse, meritse tai ilmateitse, myös lentokenttien kauttakulkualueiden kautta. Tulijat käyttävät usein vääriä tai väärennettyjä matkustusasiakirjoja tai salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden järjestäytyneiden rikollisverkostojen apua. Lisäksi huomattava määrä ihmisiä tulee laillisesti maahan voimassaolevalla viisumilla tai viisumivapaassa järjestelmässä, mutta jääkin sallittua kauemmaksi ajaksi tai muuttaa oleskelutarkoitusta ilman viranomaisten lupaa. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saattavat jäädä lopullisen päätöksen jälkeen maahan.
5. Yhteisen maahanmuuttopolitiikan uskottavuus kärsii sellaisten kolmansien maiden kansalaisten laittomasta maahantulosta, kauttakulusta ja oleskelusta, jotka eivät todellisuudessa ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Jos yhteisön toimia ei vahvisteta, jo nyt havaittavissa oleva kriisi pahenee niin tapausten laadun kuin määränkin kannalta.
31. Asiakirjojen turvallisuus liittyy rajatarkastuksiin, mutta on myös tärkeä tekijä maahantulon jälkeisissä toimenpiteissä. Biometriset tunnisteet lisäävät viisumien ja oleskelulupien turvallisuutta, ja tämä puolestaan helpottaa vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden rajanylitystä. On ratkaisevan tärkeää, ettei ainoastaan turvata matkustus- ja henkilöllisyysasiakirjoja vaan myös varmistetaan, ettei niitä ole hankittu vilpillisesti esimerkiksi väärennetyillä asiakirjoilla tai henkilöllisyysvarkauksilla. Turvallisuutta ja erityisesti myöntämismenettelyjä koskevista vähimmäisvaatimuksista olisi laadittava yhteisiä suuntaviivoja .
36. EU:n keskeinen periaate laittoman maahanmuuton estämisessä on kannustimien poisto kohdemaista. Usein maastamuuttajat yksinkertaisesti etsivät parempaa elämää, ja heitä tulee EU:hun niin kauan kuin elinolot ovat täällä paremmat kuin heidän kotimaissaan.
Työpaikkojen siirtyminen laillisilta työmarkkinoilta harmaaseen talouteen saattaa myös herättää kaunaa, kun laittomasti maassa oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset vievät työpaikat. Tämänkaltaisen työvoiman vähentämisen avulla voitaisiin vähentää hyväksikäytön kestämättömiä muotoja, lisätä verotuloja ja lieventää muukalaisvihamielisiä asenteita.
41. Taloudellisista syistä muuttavien henkilöiden maahanpääsyä koskevat EU:n säännöt annettiin äskettäin laillista maahanmuuttoa koskevassa toimintapoliittisessa suunnitelmassa[11]. Tarvitaan sisäänrakennettuja toimenpiteitä väärinkäytön riskin pienentämiseksi . Toimintapoliittisessa suunnitelmassa ehdotettiin yleisen puitedirektiivin antamista vuonna 2007. Direktiivin tarkoituksena on taata yhteiset oikeudet kaikille laillisesti työskenteleville kolmansien maiden kansalaisille, ja se sisältää toimenpiteet laittoman työnteon torjumiseksi. Tällainen toimenpide olisi esimerkiksi sellaisen yhdistetyn työ- ja oleskeluluvan käyttöönotto, johon liittyisi biometrisiä tunnisteita luotettavan yhteyden luomiseksi asiakirjan ja sen haltijan välille. Lisäksi työnantajille voitaisiin määrätä taloudellinen vastuu tutkijoista, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, annetussa direktiivissä (2005/71/EY) vahvistetun periaatteen mukaisesti.
Pakolaisuus
http://www.mol.fi/mol/fi/04_maahanmuutto/06_pakolaisuus/index.jsp
Turvapaikka
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33176.htm
Kansainvälisen suojelun myöntäminen
Jokainen EU:n ulkopuolisen maan kansalainen, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja kieltäytyy palaamasta sinne, koska hän pelkää joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen johdosta, voi hakea pakolaisasemaa. Myös kansalaisuudettomat henkilöt voivat saada pakolaisaseman. Hakijat, jotka eivät täytä pakolaisaseman saannin edellytyksiä, voivat hakea toissijaista suojelua. Direktiivin mukaan jäsenvaltiot myöntävät toissijaista suojelua saavan henkilön aseman sellaiselle kansainvälistä suojelua hakevalle henkilölle, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella eikä voi palata kotimaahansa, koska hänellä on perusteltu aihe pelätä joutuvansa kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa, jollaista voi olla esimerkiksi:
kidutus tai epäinhimillinen tai halventava kohtelu,
kuolemantuomio tai teloitus,
hakijan elämää koskeva uhka, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta, joka puolestaan johtuu kansallisesta tai kansainvälisestä aseellisesta konfliktista.
Hakijan perheenjäsenille myönnetään pääsääntöisesti sama suojelu kuin hakijalle.
Arvioidakseen asianmukaisesti hakijan pelkoa jäsenvaltioiden on otettava huomioon
kaikki hakijan kotimaahan liittyvät tosiasiat päätöksentekohetkellä, mukaan lukien kotimaan lait ja asetukset sekä tapa, jolla niitä sovelletaan,
hakijan vainoamisen kohtuullinen mahdollisuus,
hakijan aiempi vainoaminen, uhkaileminen tai kärsiminen vakavasta haitasta,
hakijan asema (mm. tausta, sukupuoli ja ikä),
hakijan toiminta sen jälkeen, kun hän on lähtenyt kotimaastaan.
Jäsenvaltioiden on otettava huomioon uhan aiheuttaja.
Uhan aiheuttajan on oltava
valtio,
valtiota hallitseva puolue tai järjestö,
muu kuin valtiollinen toimija, kun valtio on kykenemätön tai haluton tarjoamaan suojelua uhkaa vastaan.
Tarkasteltavana olevassa direktiivissä suojelun tarjoajia voivat olla valtion lisäksi puolueet ja järjestöt, kansainväliset järjestöt mukaan luettuina, jotka pitävät valtioon sisältyvää aluetta tai laajaa osaa valtion alueesta valvonnassaan.
Kun jäsenvaltiot ovat todenneet, että pelko joutua vainotuksi tai muutoin kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa on perusteltu, jäsenvaltiot voivat tutkia, rajoittuuko tämä pelko selkeästi kotimaan alueen tiettyyn osaan, ja jos näin on, voidaanko hakija kohtuudella palauttaa kotimaan johonkin muuhun osaan, jossa hänellä ei olisi perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai muutoin kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa.
Pakolaisaseman myöntämiseen liittyvät erityissäännöt
Tarkasteltavana olevassa direktiivissä katsotaan "vainon" kattavan tietyt teot, kuten:
vakava (laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi) ja perusteeton haitta, joka perustuu rotuun, uskontoon, kansalaisuuteen tai poliittisiin mielipiteisiin,
fyysinen tai henkinen väkivalta, mukaan lukien seksuaalinen väkivalta,
oikeudelliset, hallinnolliset ja poliisin toimintaan tai lainkäyttöön liittyvät toimenpiteet, jotka toteutetaan niin, että ne ovat syrjiviä,
syytteeseen paneminen tai rankaiseminen, joka on suhteetonta tai syrjivää.
Hakijalla ei tarvitse olla syrjinnän aiheuttavia piirteitä, vaan riittää, että vainoaja yhdistää häneen tällaiset piirteet. Myöskään sillä, harjoittaako vainoa valtio tai harjoittavatko sitä valtiota hallitsevat puolueet tai järjestöt tai muut kuin valtiolliset toimijat, ei ole merkitystä silloin, kun valtio on kykenemätön tai haluton tarjoamaan tehokasta suojelua, eikä merkitystä ole silläkään, tuleeko hakija maasta, jossa monet tai kaikki ovat vaarassa joutua yleisen sorron uhreiksi.
Pakolaiset voivat menettää pakolaisasemansa joissakin tapauksissa, kuten uuden maan kansalaisuuden saaminen tai vapaaehtoinen paluu kotimaahan. On joka tapauksessa jäsenvaltion vastuulla osoittaa, ettei pakolainen enää täytä edellytyksiä, joiden nojalla kansainvälistä suojelua voidaan antaa.
Pakolaisasema ja toissijaista suojelua saavan henkilön asema voidaan evätä henkilöltä, joka on tehnyt
sotarikoksen, rikoksen ihmisyyttä vastaan tai rauhaa vastaan,
törkeän ei-poliittisen rikoksen,
Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteiden vastaisia tekoja.
Jäsenvaltioiden on joka tapauksessa taattava hakijalle oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla hänet suljetaan kansainvälisen suojelun ulkopuolelle.
Toissijaisen suojelun myöntäminen
Toissijainen suojelu voidaan myöntää henkilölle, joka ei voi palata kotimaahansa, koska hän pelkää joutuvansa esimerkiksi tuomituksi kuolemaan tai kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi.
Toissijainen suojelu voidaan lakkauttaa, jos toissijaisen suojelun myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin, ettei suojelua enää tarvita.
Pakolaisasemaan ja toissijaista suojelua saavan henkilön asemaan liittyvät oikeudet
Jäsenvaltiot sitoutuvat kiinnittämään erityistä huomiota tiettyihin ihmisryhmiin (mm. alaikäiset yleensä, ilman huoltajaa tulevat alaikäiset, vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, yksinhuoltajat alaikäisten lasten kanssa ja henkilöt, joita on kidutettu, raiskattu tai jotka ovat muuten kohdanneet vakavaa psykologista, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa).
Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on taattava henkilöille, joilla on pakolaisasema tai toissijaista suojelua saavan henkilön asema, useita oikeuksia, kuten:
oikeus palauttamiskieltoon,
oikeus saada tietoa kielellä, jota aseman saanut henkilö ymmärtää,
oikeus oleskelulupaan, joka on voitava uusia ja joka on pakolaisilla voimassa vähintään kolme vuotta sekä toissijaista suojelua saavilla henkilöillä vähintään vuoden,
oikeus liikkua maassa, joka on myöntänyt aseman, ja oikeus matkustaa maan ulkopuolelle,
oikeus työskennellä toisen palveluksessa tai toimia itsenäisenä ammatinharjoittajan sekä mahdollisuus hakeutua ammattikoulutukseen,
lasten pääsy koulutusjärjestelmään ja aikuisten mahdollisuus uudelleenkoulutukseen,
mahdollisuus saada fyysistä ja psyykkistä terveydenhoitoa sekä muuta apua, jota tarvitsevat erityisryhmät (mm. alaikäiset ja raiskauksen uhreiksi joutuneet naiset, jne.),
asianmukainen majoitus,
mahdollisuus osallistua kotoutumista ja vapaaehtoista paluuta helpottaviin ohjelmiin.
Laiton maahanmuutto
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52001DC0672:FI:NOT
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2006:0402:FIN:FI:HTML
3. Laittomalla maahanmuutolla voidaan tarkoittaa useita ilmiöitä. Sillä viitataan kolmansien maiden kansalaissiin, jotka saapuvat jäsenvaltion alueelle laittomasti maitse, meritse tai ilmateitse, myös lentokenttien kauttakulkualueiden kautta. Tulijat käyttävät usein vääriä tai väärennettyjä matkustusasiakirjoja tai salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden järjestäytyneiden rikollisverkostojen apua. Lisäksi huomattava määrä ihmisiä tulee laillisesti maahan voimassaolevalla viisumilla tai viisumivapaassa järjestelmässä, mutta jääkin sallittua kauemmaksi ajaksi tai muuttaa oleskelutarkoitusta ilman viranomaisten lupaa. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saattavat jäädä lopullisen päätöksen jälkeen maahan.
5. Yhteisen maahanmuuttopolitiikan uskottavuus kärsii sellaisten kolmansien maiden kansalaisten laittomasta maahantulosta, kauttakulusta ja oleskelusta, jotka eivät todellisuudessa ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Jos yhteisön toimia ei vahvisteta, jo nyt havaittavissa oleva kriisi pahenee niin tapausten laadun kuin määränkin kannalta.
31. Asiakirjojen turvallisuus liittyy rajatarkastuksiin, mutta on myös tärkeä tekijä maahantulon jälkeisissä toimenpiteissä. Biometriset tunnisteet lisäävät viisumien ja oleskelulupien turvallisuutta, ja tämä puolestaan helpottaa vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden rajanylitystä. On ratkaisevan tärkeää, ettei ainoastaan turvata matkustus- ja henkilöllisyysasiakirjoja vaan myös varmistetaan, ettei niitä ole hankittu vilpillisesti esimerkiksi väärennetyillä asiakirjoilla tai henkilöllisyysvarkauksilla. Turvallisuutta ja erityisesti myöntämismenettelyjä koskevista vähimmäisvaatimuksista olisi laadittava yhteisiä suuntaviivoja .
36. EU:n keskeinen periaate laittoman maahanmuuton estämisessä on kannustimien poisto kohdemaista. Usein maastamuuttajat yksinkertaisesti etsivät parempaa elämää, ja heitä tulee EU:hun niin kauan kuin elinolot ovat täällä paremmat kuin heidän kotimaissaan.
Työpaikkojen siirtyminen laillisilta työmarkkinoilta harmaaseen talouteen saattaa myös herättää kaunaa, kun laittomasti maassa oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset vievät työpaikat. Tämänkaltaisen työvoiman vähentämisen avulla voitaisiin vähentää hyväksikäytön kestämättömiä muotoja, lisätä verotuloja ja lieventää muukalaisvihamielisiä asenteita.
41. Taloudellisista syistä muuttavien henkilöiden maahanpääsyä koskevat EU:n säännöt annettiin äskettäin laillista maahanmuuttoa koskevassa toimintapoliittisessa suunnitelmassa[11]. Tarvitaan sisäänrakennettuja toimenpiteitä väärinkäytön riskin pienentämiseksi . Toimintapoliittisessa suunnitelmassa ehdotettiin yleisen puitedirektiivin antamista vuonna 2007. Direktiivin tarkoituksena on taata yhteiset oikeudet kaikille laillisesti työskenteleville kolmansien maiden kansalaisille, ja se sisältää toimenpiteet laittoman työnteon torjumiseksi. Tällainen toimenpide olisi esimerkiksi sellaisen yhdistetyn työ- ja oleskeluluvan käyttöönotto, johon liittyisi biometrisiä tunnisteita luotettavan yhteyden luomiseksi asiakirjan ja sen haltijan välille. Lisäksi työnantajille voitaisiin määrätä taloudellinen vastuu tutkijoista, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, annetussa direktiivissä (2005/71/EY) vahvistetun periaatteen mukaisesti.
Pakolaisuus
http://www.mol.fi/mol/fi/04_maahanmuutto/06_pakolaisuus/index.jsp
Vastaukset 2
Vanhimmat
En nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa tällä postauksella. Vain pieni murto-osa monikulttuurisista avioliitoista on solmittu turvapaikan hakijan kanssa. Niistäkin vielä harvempi niin, että käsittelyprosessi olisi vielä käynnissä.
Tosin näitäkin tietenkin on, enkä yhtään ihmettele, että saattaa tulla eteen ongelmia viranomaisten kanssa.
aivan väärässä.Asia on juuri toisinpäin.
Voit kysyä vaikka ulkomaalaisvirastosta.
Itse olen ollut yhteydessä sinne.