*
Muutama fakta tuleville "slowhandeille" tai muille hevi-tiluttajille:
*********************************************************
- Kitaransoiton opettelu vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä
- Mitkään vermeet eivät auta tietäsi huipulle, tai hyväksi harrastajaksi siihen vaikutat vain sinä itse
- AAA = aloita alkeista akustisella kitaralla
- Hommaa opas-video tai kirja, kitaransoittoa voi myös opiskella kaupunkipaikkakunnilla, ota selvää
- Vain harjoittelemalla tulee mestariksi, 50-vuotta kitaraa soittaneet harjoittelevat vieläkin
- Etsi oma tyylisi, persoonallinen tyyli on 100X parempi kun persoonaton tilutus
- Kuuntele monia kitaristeja, älä jäsähdä vain yhteen musaan ja tyyliin
- Äänitä soittoasi se nykyisin helppoa ja halpaa
- Opettele heti soittamaan taimissa , hommaa verme joka lyö tahtia
*
Muutama fakta tuleville "slowhandeille" tai muille hevi-tiluttajille:
*********************************************************
- Kitaransoiton opettelu vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä
- Mitkään vermeet eivät auta tietäsi huipulle, tai hyväksi harrastajaksi siihen vaikutat vain sinä itse
- AAA = aloita alkeista akustisella kitaralla
- Hommaa opas-video tai kirja, kitaransoittoa voi myös opiskella kaupunkipaikkakunnilla, ota selvää
- Vain harjoittelemalla tulee mestariksi, 50-vuotta kitaraa soittaneet harjoittelevat vieläkin
- Etsi oma tyylisi, persoonallinen tyyli on 100X parempi kun persoonaton tilutus
- Kuuntele monia kitaristeja, älä jäsähdä vain yhteen musaan ja tyyliin
- Äänitä soittoasi se nykyisin helppoa ja halpaa
- Opettele heti soittamaan taimissa , hommaa verme joka lyö tahtia
*
Vastaukset 23
Vanhimmat
Moi Yrkkä! Puhut asiaa, mutta mä aina ihmettelen kun kehoitetaan "etsimään oma tyyli", että mitäs se käytännössä on tarkoittavinaan?
Tämä ohjehan annetaan myös kuvataiteilijoille sun muille kirjailijoille. Onko omaa tyyliä pakko "etsiä"? Miten sitä etsitään?
Entäs jos oma tyyli ilmestyy puun takaa ihan etsimättä?
Sulla näky olevan JJ Calesta hyvä kirjoitus. En o vielä ehtinyt katsoa tuota ohjelmaa, nauhoitin kyllä. Näin vaan alkua ja loppua, luulin ettei se näytä studiohommaa ollenkaan.
Tiluttajat kuriin!
mitä sanotaan. Jos opettelet kaikki yks/yhteen idolisi soitannosta joka ikistä yksityiskohtaa myöten, niin onkohan se sillon oman tyylin etsimistä? Ei varmaankaan...
Eli kun alat miettimään itse, mitä mihinkin kohtaan voisit soittaa. Siis jotain uutta ja uniikkia, eikä aina yks yhteen. Sekään ei ole syntiä, että käytät jonkun toisen kitaristin ideoita idolisi biisissä. Oleellisinta on soittaa biisi "eritavalla".
Tunnetuinpienkin kitaristien "omassatyylissä" on enemmän tai vähemmän lainattua muilta.
Täähän on nimenomaan se ydin. Tappotilutuksessa ei kyllä ole mitään järkeä
Tässä väärälle tielle ajautunut kitaristi:D
http://www.youtube.com/watch?v=IbnyONM54os
..sitten tyhmä jätkä jos sanoo että Steve Vai on turha tiluttelija! Siin on just tyylii!
Steve on hyvä kitaristi, jos musiikki on urheilua. Ja miksikäs ei olisi.
Ja kitaraahan se soittaa. Kaikki kitaransoitto ei ole musiikkia, eikä tietysti tarvi ollakaan.
"- AAA = aloita alkeista akustisella kitaralla"
Aloita sillä versiolla kitarasta, mikä sinua enemmän miellyttää!
Minä olen aina tykännyt niemenomaan sähkiksestä, enkä esim. perustanut pienenä akustisesta ollenkaan. Sähkikset kiinnosti enemmän. Jos minut ois "pakotettu" soittamaan vain akustisella niin vois jopa olla, etten harrastas koko lajia enää?!
Tottahan se on, että olen nykyään huomattavasti huonompi akustisen soittaja, kun sähköisen...mutta miksi kitaransoittoharrastuksen pitää olla tylsää, kun se voi olla myös hauskaa ja elämyksellistä?!
Kyllä oma innostus on oppimisen kannalta vaan niin oleellinen asia!
Juu ei! Se on jokaisen asia, mutta noin yleisesti akustinen kitara on hyvä inspiroiva soitin aloittamiseen. Toki harvalla on vain se "Landola", koska tuo Kauko-Itä tuottaa halpaa sähksissälää pilvin pimein joilla voi räimiä välillä sydämmensä kyllyydestä.
En ole ainoa josta on kiva yksikseen soitella akustisella nimenomaan nylonkielisellä. Erilaiset sointukulut on helpompi oppia akustisella. Alussa varsinkin käy sormiin ja nylonkielinen soitin armahtaa sormenpäitä - kuitenkin kukin taablaa tyylillään, mitään yhtä ja oikeaa tapaa ei ole olemassa on vain joukko suosituksia ja kokemuksia.
on se akustinen ihan hyvä peli. varsinkin teräskielinen sellainen. voi soittaa rokkilevyjen mukana kun ei jaksa kaivaa vahvistinta. äänet kuuluu selkeästi ja kovaa. käytän biisien opetteluun. ja saundithan on aina kohdallaan ei tarvitse väännellä mitään nappeja.
Nimenomaan. Itseänikään ei ole akustinen kitara koskaan henkilökohtaisesti kiehtonut enkä ole halunnut pakottaa itseäni opettelemaan tiettyä aikaa akustista soittoa ennen sähköiseen siirtymistä. Homma lähti jo kakarana. Mummolan seinällä roikkuva akustinen sai roikkua rauhassa seinällä, kun taas taivaskanavien kasarihevi sai välittömästi tanssijalkaan vipinää.
Kerrankin joku täällä puhuu asiaa. Jokainen sana totta. Soittaminen on kova juttu ja sitä kusipäät eivät opi koskaan.
eli älä noudata mitään sääntöjä... no joo, tämä liittyy oikeestaan tuohon oman tyylin etsimiseen ja löytämiseen. Minusta se tarkoittaa sitä että voi soittaa kovalla itseluottamuksella sillä omalla tavallaan, tulkoonkin sitten kuka tahansa vinkumaan että noin voi/saa soittaa. Jos siltä tuntuu niin tottakai niin saa soittaa. Jos kaikki kuuntelisivat muiden mielipiteitä niin tuskin kovinkaan suurta kehitystä olisi kitaransoitossakaan tapahtunut. Rajojen ja sänntöjen rikkojat tuovat edistystä soittoon. Tästä ottaa moni herneen nenään mutta sen bluessoolon hierominen semmoiseksi niin kuin se sääntöjen ja perinteen mukaan pitää soittaa ei tuo juurikaan mitään uuttaa musiikkiin.
Totta puhut. Luovuus tarkoittaa aina sotaa vanhaa vastaan. Metaforisella tasolla. Ja se on hyvä.
tuli näköjään pieni lapsus tuohon aiempaan viestiin, tarkoitus oli sanoa että tulkoon kuka vaan vinkumaan että noin EI voi/saa soittaa...
meni koko ajatus väärin.
Kitaran soiton voi periaatteessa aloittaa lähes millä kitaralla tahansa, kunhan se vain pysyy vireessä ja itse opettelee virittämään sen.
Akustinen on ehkä paras vaihtoehto aloittelijalle, muttei ainoa sellainen.
Miksi ihmeessä aloittaa akustisella jos alkaa soittamaan sähkökitaraa???????????......???!!!!
”Miksi ihmeessä aloittaa akustisella jos alkaa soittamaan sähkökitaraa?”
Tämä on sinun mielipiteesi, pidä se. Kaikki aloittavat alusta, kukaan ei ole seppä syntyessään, olkoon kuinka suuri nimi kitaristina tahansa ja yleensä aloitetaan akustisella. Voisin jopa väittää, että ainakin 90% huppukitaristeistä soittaa myös akustista kitaraa, jotkut jopa todella hyvin.
Toki tunnen musiikin trendit ja suuntaukset, mutta tietyt perusasiat ovat ja pysyvät. Kukaan ei estä aloittamasta kitaran soittoa heti hevikepillä ja kymmenellä Marshall-keolla, jos siitä tulee kunnon fibat ja perse kestää kamojen hommaamiseen, siis antaa palaa. Eihän soittotaidottomuus ole mikään este soittamiselle, se mikä pätee Idols-laulukilpailussa pätee myös soittamisessa – kukin laulaa/soitta tasollaan. Sekin on elävässä elämässä huomattu, että rockmuusikon tärkein ominaisuus on oikea asenne, sillä pääsee pitkälle vaikka ei osaisi kitaralla soinnun sointua.
...että henkilö joka haluaa ostaa Volvon ei saisi ostaa Volvoa sillä alkeet pitäisi opetella Toyotalla?
Näin kirjoitin, en siis väitä, vaan suositan:
"Kukaan ei estä aloittamasta kitaran soittoa heti hevikepillä ja kymmenellä Marshallkeolla, jos siitä tulee kunnon fibat ja perse kestää kamojen hommaamiseen, siis antaa palaa."
Hakkasin lapsena ja teininä päätä seinään akustisen kitaran kanssa liian monta vuotta.
Tosiasia on, että sähkökitara on paljon helpompi soitin kuin akustinen ja varsinkin jos se akustinen on joku tavaratalon halpa telkänpönttö, sillä ei saa kuin rakkoja sormiin. Akustisen kanssa on ongelma, että oppimiskäyrän huippu saavutetaan hyvin nopeasti, ja sen jälkeen soitto on enää pelkkää rämpytystä. Varsinkin barree-otteet ovat akustisella - etenkin huonolla sellaisella - yhtä tuskaa.
Kun sitten vuosien jälkeen ymmärsin sanoa vanhemmilleni vastaan ja ostin sähkökitaran, oppimiskäyrä käynnistyi jälleen.
Tosinörtti kytkee sähköskebansa suoraan tietokoneen äänikorttin analogiseen linjasisääntuloon. Useimmissa nykykäyttöjärjestelmissä on hyvät mikseri- ja efektisoftat, ja kitaraa voi rämpyttää suoraan tietsikan kaiuttimilla.
Sähkökitaroita saa nykyään sen verran halvalla, että treenauksen voi aloittaa suoraan sellaisella (20 v sitten tilanne oli toinen), mutta jos aloittaa akustisella, kannattaa hankkia todella hyvä sellainen. Muutoin soiton oppiminen loppuu lyhyeen kun kitaran rajat tulevat vastaan.
"Muutoin soiton oppiminen loppuu lyhyeen kun kitaran rajat tulevat vastaan"
Tuo tuli suoraan kokemuksesta - oletan?
Kyllä, se oli suoraan kokemuksesta.
Eli jos aloittaa akustisella, kannattaa ostaa laadukas akustinen.
Oikotietä onneen ei ole. Kitaristiksi tulee vain opettelemalla, harjoittelemalla ja treenaamalla. Eli treeniä joka päivä niin kauan, että vasemman käden sormenpäät ovat kovettuneet ja oikean sormista on iho hioutunut pois. Niin, että tuntee kitaran kyljessään unissaankin ja osaa nimetä minkä tahansa nuotin mistä tahansa kohtaa otelaudalla.
Puutteellisen soittotaidon voi toki peittää efektilaitteilla, mutta viime kädessä se on itsepetosta.