Minulla on sellainen tilanne, että avioeron 1. vaihe astui voimaan joskus loppukesällä. Olemme mieheni kanssa kuitenkin asuneet samassa talossa siitä saakka ja nyt on tultu vaiheeseen, että omaisuus ja velat pitäisi osittaa.
Olen ymmärtänyt että ositus tehdään 1. vaiheen päivämäärän mukaisen varallisuuden/velkojen mukaan. Meillä tilanne on se, että olen maksanut yhteiseen omaisuuteen liittyviä kuluja kuten lainan lyhennys, lainan korot, vakuutukset etc. Otetaanko tällaiset mukaan osituksessa?
Olen ymmärtänyt että ositus tehdään 1. vaiheen päivämäärän mukaisen varallisuuden/velkojen mukaan. Meillä tilanne on se, että olen maksanut yhteiseen omaisuuteen liittyviä kuluja kuten lainan lyhennys, lainan korot, vakuutukset etc. Otetaanko tällaiset mukaan osituksessa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Käsittääkseni:
Osituksessa kirjataan molempien kaikki varat ja velat.
Puolet sinulle ja puolet miehellesi. (mikäli ei ole avioehtoa)
fifty - fifty
Omasta halustaan voi varsinaisessa jaossa tehdä epäsuhdan jaon. fiftyfive - fourtyfive
Mikäli jako liian epäsuhtainen, niin verottajalla saattaapi olla kiinnostunut ja haluta saamisia.
se tuleeko velkojenmaksu ottaa huomioon ositusta tehtäessä riippunee siitä, oletko maksanut velkoja avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella (esim avioeron vireilletulohetken jälkeisillä tuloilla) vai osituksessa huomioon otettavalla omaisuudella. Jos olet maksanut velkaa tällaisella osituksessa huomioon otettavalla omaisuudella (johon kumppanillasi siis olisi avio-oikeus), tulee käsittääkseni velkojen maksu ottaa osituksessa huomioon, vaikka pääsääntöisesti ositus toimitetaan avioeron vireilletulohetken varojen ja velkojen mukaan. Niin, ja jos velka on yhteistä niin sinulla on toki takaisinsaantioikeus puolisoltasi oman osuuden ylittävältä osalta.
Niin, vähän selvennystä vielä.
Lainan on yhteinen eli 50/50 niinkuin kaikki muukin omaisuus. Olen maksanut lainan lyhennystä ja korkoja ansiotulostani eikä siihen siis ole käytetty yhteistä omaisuutta. Olen jatkanut lainan yms. kulujen maksua niinkuin ennenkin, koska ei lainoja voi noin vain jättää maksamatta.
Lainaa on kaiken kaikkiaan lyhennytty 1. vaiheen voimaanastumisen jälkeen siis n. 7000 e ja korkojakin maksettu n. 4500 e. Mielestäni hänen olisi pitänyt maksaa näistä puolet.
Nyt kun ositus sitten vihdoin tehdään, on tämän hetken velka pienempi kuin 1. vaiheen voimaantulohetkellä. Otetaanko tämä huomioon, kun esim. asunnon myynnistä saatava tulo jaetaan (siis tietysti nettovarallisuus lainojen poismaksun jälkeen, vaikka nythän lainaa on vähemmän kuin alussa?)
Kyllä pitäisi ottaa huomioon, eli exäsi sinulle "velkaa" osuutensa tuosta 11.500 EUR:sta, siis 5.750 EUR.
Vaan mitäpä tapahtuu, jos hän on asiasta erimieltä... yleensä ositus sovitaan. Mutta ellei niin tapahdu, oikeuden määräämä pesänjakaja voi saattaa riitaisan osituksen päätökseen. Vaikka lopputulema on kuten yllä kerroin, voi kulut siitä olla smaa luokkaa...
Koeta saada sopuositus aikaan, ja tarvittaessa voi olla viisainta antaa himena periksi.
Kerrotun perusteella on selvää, että 11.500 euron suuruisista lainanhoitomaksuista puolet kuuluu miehen vastattavaksi. Mikä mahtaa olla miehen perustelu sille, ettei hän hyväksy vaatimustasi 11.500 euron lainamaksujen puolittamisesta? Lain mukaista perustetta hänellä ei voi olla.
Ilmeisesti olette omaisuuden osituksesta yhtä mieltä muilta osin. Jos joudut hakemaan pesänjakajan osituksen toimittajaksi, kustannukset eivät tällöin voi olla sitä luokkaa, että sinun sen takia kannattaisi luopua oikeudestasi miehen hyväksi. Kun pesänjakajan ratkaistavaksi riitakysymykseksi jäisi ainoastaan mainittu yhteisen velan suoritus, jakokustannukset tältä osin tuskin voivat nousta 1.500-2.000 euroa suuremmiksi. Niistä vastaatte keskenänne puoliksi.
//Nyt kun ositus sitten vihdoin tehdään, on tämän hetken velka pienempi kuin 1. vaiheen voimaantulohetkellä. Otetaanko tämä huomioon, kun esim. asunnon myynnistä saatava tulo jaetaan (siis tietysti nettovarallisuus lainojen poismaksun jälkeen, vaikka nythän lainaa on vähemmän kuin alussa?)//
Tämä tulisi ottaa huomioon, eli kauppahinnan jaon yhteydessä miehen tulisi suorittaa velkansa sinulle. Pankki tai muu rahan jakaja ei kuitenkaan voi ryhtyä asiassa tuomariksi. Selkeintä olisi, jos ositus olisi tehty ennen asuntokauppaa, ja siinä ko. miehen velkavelvoite todettaisiin. Toki osituksen voi tehdä jälkeen päinkin, mutta silloin velkarahan saaminen mieheltä voi käydä hankalammaksi kuin mitä se olisi kauppahinnan jakamisen yhteydessä.
//Nyt kun ositus sitten vihdoin tehdään//
Miten ositus tehdään? Pelkkä rahan jakaminen ei ole ositusta, tarvitaan kirjallinen ositussopimus, jossa on kaksi esteetöntä todistajaa. Sinun ei tule allekirjoittaa sellaista ositussopimusta, jossa ko. miehen velka on sivuutettu. Jos pankin lakimies laatii sopimuksen, esitä vaatimuksesi hänelle, hän varmaankin saa miehen ymmärtämään, että vaatimuksesi lainanhoitomaksujen puolittamisesta on oikeutettu.
toinen puoliso on vastaavasti maksanut muita talousmenoja kuten ruokaa, ehkä lasten vaatetusta y.m. Sitäpaitsi YHTEINEN nettovarallisuus kasvaa lainojen lyhennysten myötä.
//toinen puoliso on vastaavasti maksanut muita talousmenoja kuten ruokaa, ehkä lasten vaatetusta y.m.//
Otapa huomioon, että ap. on nainen. Eivätköhän tuollaiset ruoka- ym. talousmenot yleensä mene juuri naisen pussista.
Otapa huomioon myös summan suuruus, 11.500 euroa.
//Sitäpaitsi YHTEINEN nettovarallisuus kasvaa lainojen lyhennysten myötä.//
Otapa huomioon, että tässä tapauksessa miehen nettovarallisuus on kasvanut ja naisen vähentynyt. Näin on käynyt siltä osin, kun nainen on yksin lyhentänyt yhteistä lainaa ositusperusteen syntymisen (eli avioeroasian vireille tulon) jälkeen.
Niin,
Sen lisäksi että olen maksanut nuo mainitsemani suoraan omaisuuteen liittyvät kulut (lainan lyhennys, korot jne), olen myös maksanut muita kuluja kuten lasten harrastuksia, ruokaa yms. keskimäärin 600 e/kk.
Toki miehenikin maksaa yhetisiä kuluja kuten ruokaa, sähkö jne. Mutta tuossa lainan lyhennyksessä on vain se juttu, että mikäli sitä ei oteta osituksessa huomioon, se on vähän sama kuin lahjoittaisin vastaavan summan puhdasta rahaa exälle joka kuukausi.
Ollaanko täällä muuten 100% varmoja siitä, että tämä pitäisi ottaa osituksessa huomioon ja että varat ja velat osituksessa lasketaan 1. vaiheen vireilletulopäivän mukaan. Exän mukaan (tarkistanut muka lakimieheltä) näin ei ole, vaan hänellä on oikeus elää niinkuin tähänkin saakka koska ositussopimusta ei ole tehty. Hänen mukaan mikään ei ole muuttunut siitä kun olimme vielä naimisissa (tai hänen mukaansa olemme edelleen, koska toisen vaiheen alkuun on vielä vähän aikaa).
//Ollaanko täällä muuten 100% varmoja siitä, että tämä pitäisi ottaa osituksessa huomioon ja että varat ja velat osituksessa lasketaan 1. vaiheen vireilletulopäivän mukaan.//
"Täällä ollaan" (ainakin minä) varmoja.
Voitpa lukea itsekin avioliittolain IV luvusta ositusta koskevia säännöksiä.
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234) Monet pykälistä ovat valitettavan vaikeaselkoisia. 90 ja 99 §:issä todetaan ajankohta, minkä mukaiset varat ja velat ositetaan. Voit myös lainata kirjastosta teoksen Aarnio-Helin: Suomen avioliitto-oikeus. Sieltä ainakin keskeisten asioiden pitäisi selvitä maallikollekin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Hyvin monessa ositustapauksessa jossa toinen osapuoli määrätään maksamaan tasinkoa ei ns. sovittelu tuo tulosta. Yleensä syynä on se, että toinen aviopuoliso kieltäytyy jääräpäisyyttään maksamasta tasinkoa entiselle aviopuolisolle.
Ja kun mukana on vielä toisen osapuolen esittämä ja nopeasti hyväksytty pesänjakaja niin ollaan
hyvin nopeasti tilanteessa jossa käräjäöoikeuden
tuomari tekee päätöksen asiasta.
Olen nähnyt näitä tapauksia tusinan verran.
Eli se siitä: "osittelun sopimisesta yleensä"
Teksti oli niin sekavaa, ettei siitä oikein tolkkua saanut.
//Hyvin monessa ositustapauksessa jossa toinen osapuoli määrätään maksamaan tasinkoa ei ns. sovittelu tuo tulosta.//
Jos toinen osapuoli pesänjakajan toimittamassa jaossa on määrätty maksamaan tasinkoa, ei siinä enää mitään "ns. sovittelua" tehdä. Kun päätös on saanut lainvoiman, sen perusteella voidaan hakea käräjäoikeudesta suoritustuomio, mikä puolestaan, sen saatua lainvoiman, voidaan antaa ulosottoviranomaiselle täytäntöön pantavaksi. Näin se tasinko sitten tulee maksetuksi.
//Ja kun mukana on vielä toisen osapuolen esittämä ja nopeasti hyväksytty pesänjakaja niin ollaan
hyvin nopeasti tilanteessa jossa käräjäöoikeuden
tuomari tekee päätöksen asiasta.
Olen nähnyt näitä tapauksia tusinan verran.//
Höpsis!
//ns. sovittelu//
Osituksen sovittelu on lakitermi (AL 103 b §). Sitä et varmaankaan tarkoittanut. Mitähän sitten?
//Eli se siitä: "osittelun sopimisesta yleensä"//
Osittelusta ei sovita, vaan osituksesta.