Eronnut, mutta

Itselläni ensimmäinen ajatus, kun avioero aikanaan tuli ajankohtaiseksi oli, että olen epäonnistuja. Nyt aikaa on kulunut kohta pari vuotta enkä enää ajattele niin.

Erontuska ja sopeutuminen on käyty lävitse ja elämä jatkanut kulkuaan uuteen, parempaan suuntaan. Nyt voin jo ajatella niin, että tietysti se oli harmillista, että avioliittoni päättyi eroon, mutta se oli myös arvokas kokemus siinä mielessä, että opin siitä paljon, ennen kaikkea itsestäni. Sain arvokasta tietoa omista voimavaroistani, siitä mikä minulle on arvokasta, olennaista ja ominta itseäni, asioita, joita ilman eroa en välttämättä olisi koskaan oppinut. Ja sen tiedon varassa olen voinut rakentaa itselleni uuden entistä paljon paremman elämän.

Alla aiheeseen liittyen ajatuksen arvoisia sanoja kaikille eroa harkitseville, eronneille, karanneille ja ylipäänsä kenelle vaan. Lainaus on tämän aamuisesta Ajatusten Aamiaisesta no 1667 (www.positiivarit.fi/ajatustenaamiainen).

SINUN LUVALLASI

Ei mikään mikä sinulle tapahtuu, saa sinusta epäonnistujaa. Ainoastaan se, mitä sinä ajattelet siitä mitä sinulle tapahtuu, voi sen tehdä.

Olet voinut kokea konkurssin, avioeron, menettää työpaikkasi tai kärsiä epäoikeudenmukaisuutta. Mikään mitä sinulle tapahtuu, ei tee sinulle mitään ilman sinun lupaasi.

Jos olet kokenut kovia, ota opiksesi ja aloita alusta. Sinulla on korvaamattomia kokemuksia, jotka ovat saattaneet sinut vaikeuksiin kuin myös sieltä pois - hyödynnä tietosi. Laita ne maksamaan itsensä takaisin korkojen kanssa.

Ellet ole enää kiinnostunut yrittämään parastasi itsesi takia, niin ajattele kuinka monelle sinun kokemuksistasi voisi olla apua ja paras tapa auttaa itseään, on sittenkin auttaa ensin toisia.
71247
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Nättiä tekstiä, joo. Mutta useimpien katkeran eron kokeneiden mielestä falskia ihmissuhdesoopaa.
Vähän sarasvuomaista "Olet oman elämäsi herra" tai filmin "Tyttö, olet tähti".

kaikki kokemukset eivät ole tarpeellisia , kasvattavia eikä ihminen voi aloittaa alusta kuin kerran.
Valitan.
En aio erota kasvaakseni. Jos eron pohdinta tulee eteen, tiedän, ettei se ole kasvun paikka.

Äänestä
  • vain annakaan! Sitä joutuu montaakin asiaa aloittamaan alusta!! Maailmassa on monia
    kulttuureja, joissa ajan kulmista ei mitata meidän tapaan lineaarisesti vaan jollain muulla tavalla. Niinpä heille se, mitä me pidämme menetettynä
    tilaisuutena, joka ei koskaan tule toistumaan, onkin vielä käyttämätön mahdollisuus, joka voi koska tahansa tulla uudelleen eteen. Näin ajatellen ei tarvitse katua sellaista mitä on jättänyt tekemättä tai tehnyt mielestään
    väärin koska aina tulee uusi tilaisuus. Milloin tilaisuus tulee - siinä yksi
    elämisen yllätyksistä, joita kannattaa odottaa.

    Jokainen paikka, jossa joutuu pysähtymään, on kasvun paikka. Juuri tämäkin, mihin pysähdyit!! Mutta menestystä sitoutumisellesi!

    Äänestä

  • Ihminen e l ä ä vain kerran...alusta voi kyllä aloittaa uudelleen!

    Äänestä

  • vain kerran voi aloittaa alusta? mitä hehkeää siinä nyt on sen enempää kuin aloittaa alusta vaikka viidettä kertaa. Ihminen kasvaa (mm. henkisesti ja kokemuksellisti) halusi tai ei, erosi tai ei...

    Äänestä

  • Ei tässä ollut tarkoitus ketään kannustaa eroamaan, tietenkään. Ja se, ettei anna helpolla periksi, on ihan kunnioitettavaa. Mutta joskus joidenkin joissakin tilanteissa on vaan pakko antaa periksi. Tarkoitus oli vain todeta, että jos niin ikävästi käy, että antaa periksi ja eroaa, niin se ei ole kuitenkaan maailmanloppu eikä tee ihmisestä epäonnistunutta. Minun mielestäni aina on mahdollista aloittaa, jos ei aivan alusta niin kuitenkin uudelleen, aiemmista kokemuksista viisastuneena.

    Tietenkään kaikki kokemukset eivät ole sinänsä tarpeellisia ja toivottavia eikä kai kukaan sen takia eroa, että saisi siitä kasvun kokemuksen itselleen. Mutta elämä ei aina mene niin kuin suunnittelee ja toivoo, en minäkään naimisiin mennessäni kuvitellut eroavani. Joskus kuitenkin eteen voi tulla ikäviäkin kokemuksia, kuten avioero, niin parempi kai siitä on ottaa opikseen ja jatkaa eteenpäin kuin katkeroitua ja jäädä loppuiäkseen suremaan omaa epäonnistumistaan.

    Ja se, miten asiat ottaa, on ihan omasta itsestään kiinni. Itse ainakin olen valmis vähän niin kuin "olet oman elämäsi herra"-periaatteella ottamaan vastuun omasta elämästäni ja olemaan myös armollinen itselleni. Elämänpolku voi sisältää pettymyksiä ja epäonnistumisia, mutta ei se silti tarkoita sitä, että pitäisi vaipua toivottomuuteen ja kokea itsensä ihmisenä epäonnistuneeksi. Eikä niin käy, jos ei itse anna siihen itselleen lupaa, vaan ottaa sen verran vastuuta omasta elämästään, että yrittää ottaa opikseen ja yrittää onnistua jatkossa paremmin. Tottakai suru pitää surra pois, mutta ei siihen kannata kiintyä niin, että jää kiinni.

    Äänestä

  • ei epäonnistunut kirjoitti:

    Ei tässä ollut tarkoitus ketään kannustaa eroamaan, tietenkään. Ja se, ettei anna helpolla periksi, on ihan kunnioitettavaa. Mutta joskus joidenkin joissakin tilanteissa on vaan pakko antaa periksi. Tarkoitus oli vain todeta, että jos niin ikävästi käy, että antaa periksi ja eroaa, niin se ei ole kuitenkaan maailmanloppu eikä tee ihmisestä epäonnistunutta. Minun mielestäni aina on mahdollista aloittaa, jos ei aivan alusta niin kuitenkin uudelleen, aiemmista kokemuksista viisastuneena.

    Tietenkään kaikki kokemukset eivät ole sinänsä tarpeellisia ja toivottavia eikä kai kukaan sen takia eroa, että saisi siitä kasvun kokemuksen itselleen. Mutta elämä ei aina mene niin kuin suunnittelee ja toivoo, en minäkään naimisiin mennessäni kuvitellut eroavani. Joskus kuitenkin eteen voi tulla ikäviäkin kokemuksia, kuten avioero, niin parempi kai siitä on ottaa opikseen ja jatkaa eteenpäin kuin katkeroitua ja jäädä loppuiäkseen suremaan omaa epäonnistumistaan.

    Ja se, miten asiat ottaa, on ihan omasta itsestään kiinni. Itse ainakin olen valmis vähän niin kuin "olet oman elämäsi herra"-periaatteella ottamaan vastuun omasta elämästäni ja olemaan myös armollinen itselleni. Elämänpolku voi sisältää pettymyksiä ja epäonnistumisia, mutta ei se silti tarkoita sitä, että pitäisi vaipua toivottomuuteen ja kokea itsensä ihmisenä epäonnistuneeksi. Eikä niin käy, jos ei itse anna siihen itselleen lupaa, vaan ottaa sen verran vastuuta omasta elämästään, että yrittää ottaa opikseen ja yrittää onnistua jatkossa paremmin. Tottakai suru pitää surra pois, mutta ei siihen kannata kiintyä niin, että jää kiinni.

    juuri, sitähän tässä pikkuhiljaa yritetään.
    Ensin sitä tosiaan luulee maailmanlopun tulevan!Onneksi sentään oppii laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin, vähitellen.

    Kuka mistäkin oppinsa saa, joskus joutuu oppimaan vaikeimman kautta!

    Äänestä

  • Miksi kummassa kuljet eropalstalla?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ei epäonnistuja kirjoitti:

Itselläni ensimmäinen ajatus, kun avioero aikanaan tuli ajankohtaiseksi oli, että olen epäonnistuja. Nyt aikaa on kulunut kohta pari vuotta enkä enää ajattele niin.

Erontuska ja sopeutuminen on käyty lävitse ja elämä jatkanut kulkuaan uuteen, parempaan suuntaan. Nyt voin jo ajatella niin, että tietysti se oli harmillista, että avioliittoni päättyi eroon, mutta se oli myös arvokas kokemus siinä mielessä, että opin siitä paljon, ennen kaikkea itsestäni. Sain arvokasta tietoa omista voimavaroistani, siitä mikä minulle on arvokasta, olennaista ja ominta itseäni, asioita, joita ilman eroa en välttämättä olisi koskaan oppinut. Ja sen tiedon varassa olen voinut rakentaa itselleni uuden entistä paljon paremman elämän.

Alla aiheeseen liittyen ajatuksen arvoisia sanoja kaikille eroa harkitseville, eronneille, karanneille ja ylipäänsä kenelle vaan. Lainaus on tämän aamuisesta Ajatusten Aamiaisesta no 1667 (www.positiivarit.fi/ajatustenaamiainen).

SINUN LUVALLASI

Ei mikään mikä sinulle tapahtuu, saa sinusta epäonnistujaa. Ainoastaan se, mitä sinä ajattelet siitä mitä sinulle tapahtuu, voi sen tehdä.

Olet voinut kokea konkurssin, avioeron, menettää työpaikkasi tai kärsiä epäoikeudenmukaisuutta. Mikään mitä sinulle tapahtuu, ei tee sinulle mitään ilman sinun lupaasi.

Jos olet kokenut kovia, ota opiksesi ja aloita alusta. Sinulla on korvaamattomia kokemuksia, jotka ovat saattaneet sinut vaikeuksiin kuin myös sieltä pois - hyödynnä tietosi. Laita ne maksamaan itsensä takaisin korkojen kanssa.

Ellet ole enää kiinnostunut yrittämään parastasi itsesi takia, niin ajattele kuinka monelle sinun kokemuksistasi voisi olla apua ja paras tapa auttaa itseään, on sittenkin auttaa ensin toisia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu