Mitenkäs tuo strato sopii heviriffeihin. Itselläni on kotistudiossa halpis-strato: tiluttelu sujuu, mutta riffit kuullostaa vähän tuhnuilta. Auttasko jos ostas fenderin tai mex fenderin? Vai pitäiskö hommata ihan uus skitta riffittelyyn?
Strato - hevikäytössä
mulkerson
171814
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei tuo strato oikeen metalliin sovi. mutta mikä siinä kuulostaa tuhnulta? millainen pitäisi olla?
Jos uuden kitaran hankit niin osta joku les paul ja unohda toi pilipali tiluttaminen, ja ala soittamaan tyylikkäitä sooloja ja rankkoja riffejä
Olihan Fast Eddiellä aika muhkea soundi ja raatokästerillä repi mukavat bluesheavyt
niin eiköhän irtoa stratostakin hevit. jos kerran kitarasi on mexico fenkkua huonompi version niin noin mikit maksaa sitte suunnilleen sun kitaran verran rahaa. mulla on itellä mexicolainen eikä ne alkuperäset mikit mitään hevimikkejä ollu.
Käyttävät nykyään melko uskollisesti stratoja.
Tottahan se on, että strato ei ole paras mahdollinen, kun haetaan kaikkein raskainpia riffejä, mutta stratossa on silti se oma soundinsa ja "käytöksensä". Siksi jotkut käyttää sitä myös raskaassa heavyssä.
Tehokkailla mikelillä saa toki lisää tanakkuutta, mutta täytyy muistaa se, ettei stratosta saa les paulia, vaikka minkälaiset mikit laittas.
mekka se les paul on olevinaan ? onhan noilla jacksoneilla sun muilla ibanetzeilla soitettu heviä. nehän on samanlaisia rakenteeltaan stratot.
vaiha siine humbuger mikit
vaan ne materiaalit ja mikit...on ratkaisevia juttuja.
Strato sopii mainiosti heviin tai ihan mihin musatyyliin vaan. Kun sen kytkee kunnon vahvistimeen ja ämyriin, niin muuta ei tarvita. Se on todellinen jokapaikanhöylä ja sillä riffailee ja soittelee ilokseen ihan mitä vaan. Soundi ei ole yhtä "paksu" kuin esim. Lessussa, mutta ei sen tarvitsekaan olla. Fenkuissa on ihan oma luonne Lessuun verrattuna, ja en ikipäivänä vaihtaisi yhtäkään stratoani Lessuun! Fenkkuun voi vaihtaa lukemattoman määrän erilaisia mikkejä, jos uutta soundia kaipaa. DiMarzion YJM ja HS3 sekä Fender Lace Sensorit ovat hyviä valintoja hard rockin rymistelyyn.
Tuo mainitsemasi tuhnu soundi voi johtua mm. näistä seikoista:
a) kitarasi puut ovat halpaa lautaa tai vaneria, eli huonoa puumateriaalia; ei soundaa kunnolla
b) huonot mikit
c) huonot puut sekä mikit
d) vanhat ja paskaiset kielet
e) epävireessä
f) epävireessä ja mensuuri pielessä
g) huono satula (muovia), huonot tallamateriaalit
h) mikit väärin säädetty (liian alhaalla tai ylhäällä)
i) pahimmassa tapauksessa kaikki edellä mainittu yhdessä
Jos kitarasi on edes kohtuullisen hyvistä puista tehty ja on soitoltaan hyvä, niin se kannattaa ihan ensiksi säätää kunnolla ja vaihtaa vaikkapa joitain osia tarpeen niin vaatiessa. Eiköhän siitä soittopeli synny. Jos uusia mikkejä meinaat, niin hyvät sellaiset maksavat n. 250 - 300 €/setti ja ylikin.
ja jos on viell halpa.. "pahvi" lankku
tyyliiin.. maya tai vastava kopio keppi...
ja pulttikaula niin ei sitä saa soimaan vaiks mitäteet...
siinä ei riitä sustaini... tai sitä ei ole...
jälkisointi siis vapaasti käänettyä...
mutt oikeesti hevikitara jotain zack wylde juttuja...
niin mahonki ruokonen kitara oli se sitten strato tai lespaul...
tai jotian muuta tiukaa puuta...
niin rupee soimaaan...
ja ehottomasti humpukerit....
yks kelasill ei tee hevis mitään...
Itselläni on Lepakko, mutta Strato pysyy myös kädessä. Viime kädessä kyse on mieltymyksestä - tykkään humppaveikkojen lihavasta ja täyteläisestä äänestä.
Halpisskeboissa koppa on yleensä vaneria tai liimapuuta, jossa puunsyyt menevät miten sattuu. Sustain on sitten sen mukainen Kunnon nikkari käy ostamassa Puukeskuksesta hyvää lankkua (mahonki, vaahtera, leppä, visakoivu tms kevyt mutta kova puulaji) ja käy vaikkapa työväenopiston puutyökurssilla jyrsimässä itselleen kunnollisen kopan. Onnistuu jopa naiselta :)
Straton koppa on soittomukavuuden kannalta ihanteellinen. Siinä on pyöreät reunat ja sen yläpuolen lantiokavennus helpottaa soittomukavuutta - Lepakon koppa on tasapaksu, ja parin tunnin jälkeen kylkiluut voivat olla mustelmilla. Straton soololovi on samoin miellyttävämpi kuin Lepakossa.
Fender on perinteisesti suosinut pulttikaulaa. Se on fiksauksen ja virittelyn kannalta ihanteellinen ratkaisu, mutta fysikaalisesti tällöin kaulan ja kopan väliin muodostuu epäjatkuvuuskohta eli värähtelyt vaimenevat ja jälkisointi (sustain) häviää. Gibsonin ponttikaula on sikäli parempi ratkaisu.
Kaulaan kannattaa kiinnittää huomiota. Jotkut halpisskebat ovat todellisia jousipyssyjä. Liian kierolla tai joustavalla kaulalla tulee vain paha mieli.
Mitä mikkeihin tulee, niin humppaveikot ovat perinteinen hevanderin valinta. Straton yksikelaiset sopivat sooloihin ja tilutteluun - niillä tulee kirkas mutta ohut soundi. Monissa strato-klooneissa onkin siksi humbucker tallamikkinä. Näppärämpi kultaseppä tietysti nikkaroi mikinpuolittimet humppaveikkoihin.
Tallojen osalta puolestaan Gibsonin Tune-O-Matic vetää pitemmän korren Fenkkuun verrattuna. Helpompi säätää ja yksinkertaisempi, ja vibrakampi on olemassa lähinnä rautalankaa ja rockabillyä varten.
Mutta on kolme asiaa, joihin kannattaa edellämainittujen ohella kiinnittää huomiota, ja ne ovat satula, tallan säätö ja kielet. Kunnon kielet - itse suosin D'Addariota - merkitsevät uskomattoman paljon ja niistä ei kannata tinkiä. Samoin messkinkinen tai muuta metallia oleva satula voi pelastaa huononkin kitaran - satulat eivät ole kauhean kalliita. Ja tallan hienosäätö kannattaa tehdä hyvin.
Ja jos soundi on kaikesta huolimatta surkea, niin onneksi fuzzboksi on keksitty ;-)
Ei se ole ihan näin mustavalkoinen juttu tämäkään!
Kyllä hyvin kyhätty leppärunkoinen/pulttikaulainen strato soi todella hyvin! Kokeile vaikka custom shopin stratoja! Se on totta, että hyvin kyhätty LP soi täyteläisemmin...mutta taas tämä suhteellisuuskysymys! Jos ostat kumpparit, niin tarvitseeko niiden juoksuominaisuudet olla niin hyvät, kun laatulenkkareiden?!
Toinen huomautettava juttu on, että tiukalla puulla tarkoitetaan nimenomaan kovaa puuta, joka soi kirkkaasti, muttein niin sustairikkaasti. Hyvä sustainpuu...on ns. pehmeää puuta(ei tarkoita sitten sitä, että mitä pehmeänpi puu, sen parempi sustain!!!!).
soi ihan kohtalaisesti... noi st:eetkiin...
mutt et suotta tuoteta mahonkisia lankkuja stratoon... kaiketi ?
ja yhell kaverill on thty sellainen jippo...
stratoon ett kaula on liimattu ja pultattu...
siin on paras sustain mitä olen stratoja testannut...
Ei siinä sustain-hommassa liimaliitos sen parempi ole kuin pulttikaulakaan.
Les Paulin hyvä sustain johtuu puuosien keskinäisestä balanssista sun muista henkimaailman asioista. Kyllä ne vibratsuunit siirtyy hyvin kiristetyn ruuviliitoksenkin kautta. Jämpti on näin!
Turhan paljon uskotaan siihen, että jos kitarassa on mahonki runko, liimakaula ja mahdollisesti vielä vaahterakansi, niin se on sitt soundiltaan just niinku LP.
jos tehään vais skitta mahonist...
liima kaulana...
ja laitetaan ykskelaset... niin samalt tavall se rääkyy kun se strato...
muut ehkä hivenen täyteläisemin ja aavistuks tumempana... mutt sustaini on ihan eri luokkaa...
materiaalin kovuus ei ole se juttu näissä...
vaan ominais resoinonti taajuus...
ja siitä se miten se vahvistaa...
mikähän osuus ois vahvistimella.. kysyn vaan
tai putkiemulaattori. Ehdottomasti.