Heipsan kaikille nettideittailijoille! Nyt kun nettideittailu on ollut kova juttu mediassakin ja kaikkeen, niin ajattelin kertoa oman tarinani, jos siitä sattuisi olemaan jollekkin apua. N. kolme vuotta sitten rohkaisin mieleni, ja laitoin ilmoituksen nettiin. Siihen asti olin ajatellut, että se on liian nörttiä puuhaa, mutta kun en sinkkunakaan ollut onnellinen, niin kokeilla teki mieli. Ja tuumasta toimeksi!
Ensimmäinen ilmoitus meni tietenkin aivan pieleen. Liian ylimalkainen ja persoonaton, ei kertonut musta ihmisenä yhtään mitään ja vastauksetkin oli sitten sen mukaisia: en osannut niidenkään perusteella valita yhtään viisaasti. Lisäksi meinasi epätoivo iskeä, kun klikkailin nettisähköpostista kiitos-ei-vastauksia niille vajaalle sadalle, joiden vastaukset eivät ollenkaan kiinnostaneet.
Mutta harjoitus tekee mestarin... Ekan ilmoituksen poikimien treffien (n. kymmenet) perusteella tiesinkin jo pienen pohdinnan jälkeen, mitä siihen ilmoitukseen kannattaa kirjoittaa. Kun yritin seuraavan kerran n. vuotta myöhemmin, tuli ilmoituksestani aika pitkä... Nykyinen kumppanini (jonka kanssa on pari vuotta oltu kimpassa ja asutaan yhdessä ja jonka siis löysin sen ilmoituksen avulla) sanoi, että meinasi lentää selälleen, kun ilmoitus näytti aluksi kauhealta "vaatimuslistalta". Onneksi hän katsoi ilmoitustani tarkemmin, koska kerroin itsestäni yhtä paljon kuin vaadin vastapuoleltakin ja tärkein kaikesta: en kertonut vain positiivisia asioita, vaan myös negatiiviset.
Oli sitä ilmoitusta useita tunteja hiottukin, koska mulla oli päämääränä antaa mahdollisimman realistinen kuva itsestäni. Homma toimi! Vastausten määrä oli huomattavasti pienempi ja ekat treffit kolahti kunnolla. Tässä ollaan!
Eli nyt ne vinkit:
1. anna mahdollisimman realistinen kuva itsestäsi, ei vaan positiivisia puolia, esim. itse laitoin ihan suoraan, että mulla on lyhyet hiukset (monille miehille se on jostain kumman syystä turn off) myös omia luonteenpiirteitä kannattaa miettiä muiltakin kuin omalta kantilta. säästyt treffeilta, jotka menee pieleen heti alussa
2. kerro persoonallisia asioita, kaikki ihmiset on omasta mielestään huumorintajuisia, joten se on aivan turha adjektiivi, horoskooppimerkillä ei oikeessa elämässä oo mitään väliä jne.
3. älä tee sitä virhettä, mikä mulle meinasi käydä eli älä tee ilmoituksesta liikaa vaatimuslistan näköistä, aloita vaikka itsestäsi kertomalla...
4. kerro ilmoituksen alussa joku sellainen asia, mikä sussa on hyvää! kaikissa ihmisissä on jotain sellaista...
5. älä rajaa vaatimuksillasi pois sellaisia ihmisiä, jotka voisivat olla potentiaalisia kumppaneita (en minäkään ole pikkutyttönä haaveillut olevani eronneen miehen uusi tyttöystävä, mutta tässä asiassa menneisyydellä ei oo merkitystä kun muuten synkkaa)
Sitten ei enää tarvitakaan kuin ripaus onnea, että oikeanlainen ihminen sattuu lukemaan sen ilmoituksen!
Pilkettä silmäkulmaan ja perhosia vatsaan kaikille! Kevät tulee ja toivon jokaisen kainaloon oman kullan!
Enniina
Ensimmäinen ilmoitus meni tietenkin aivan pieleen. Liian ylimalkainen ja persoonaton, ei kertonut musta ihmisenä yhtään mitään ja vastauksetkin oli sitten sen mukaisia: en osannut niidenkään perusteella valita yhtään viisaasti. Lisäksi meinasi epätoivo iskeä, kun klikkailin nettisähköpostista kiitos-ei-vastauksia niille vajaalle sadalle, joiden vastaukset eivät ollenkaan kiinnostaneet.
Mutta harjoitus tekee mestarin... Ekan ilmoituksen poikimien treffien (n. kymmenet) perusteella tiesinkin jo pienen pohdinnan jälkeen, mitä siihen ilmoitukseen kannattaa kirjoittaa. Kun yritin seuraavan kerran n. vuotta myöhemmin, tuli ilmoituksestani aika pitkä... Nykyinen kumppanini (jonka kanssa on pari vuotta oltu kimpassa ja asutaan yhdessä ja jonka siis löysin sen ilmoituksen avulla) sanoi, että meinasi lentää selälleen, kun ilmoitus näytti aluksi kauhealta "vaatimuslistalta". Onneksi hän katsoi ilmoitustani tarkemmin, koska kerroin itsestäni yhtä paljon kuin vaadin vastapuoleltakin ja tärkein kaikesta: en kertonut vain positiivisia asioita, vaan myös negatiiviset.
Oli sitä ilmoitusta useita tunteja hiottukin, koska mulla oli päämääränä antaa mahdollisimman realistinen kuva itsestäni. Homma toimi! Vastausten määrä oli huomattavasti pienempi ja ekat treffit kolahti kunnolla. Tässä ollaan!
Eli nyt ne vinkit:
1. anna mahdollisimman realistinen kuva itsestäsi, ei vaan positiivisia puolia, esim. itse laitoin ihan suoraan, että mulla on lyhyet hiukset (monille miehille se on jostain kumman syystä turn off) myös omia luonteenpiirteitä kannattaa miettiä muiltakin kuin omalta kantilta. säästyt treffeilta, jotka menee pieleen heti alussa
2. kerro persoonallisia asioita, kaikki ihmiset on omasta mielestään huumorintajuisia, joten se on aivan turha adjektiivi, horoskooppimerkillä ei oikeessa elämässä oo mitään väliä jne.
3. älä tee sitä virhettä, mikä mulle meinasi käydä eli älä tee ilmoituksesta liikaa vaatimuslistan näköistä, aloita vaikka itsestäsi kertomalla...
4. kerro ilmoituksen alussa joku sellainen asia, mikä sussa on hyvää! kaikissa ihmisissä on jotain sellaista...
5. älä rajaa vaatimuksillasi pois sellaisia ihmisiä, jotka voisivat olla potentiaalisia kumppaneita (en minäkään ole pikkutyttönä haaveillut olevani eronneen miehen uusi tyttöystävä, mutta tässä asiassa menneisyydellä ei oo merkitystä kun muuten synkkaa)
Sitten ei enää tarvitakaan kuin ripaus onnea, että oikeanlainen ihminen sattuu lukemaan sen ilmoituksen!
Pilkettä silmäkulmaan ja perhosia vatsaan kaikille! Kevät tulee ja toivon jokaisen kainaloon oman kullan!
Enniina
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onneks olkoon! Kiva lukea täältä palstalta kokemuksia onnistuneesta nettideittailusta. Hyvä oli myös kirjoituksesi. Tosiaan toi myös negatiivisten asioiden esilletuominen voi olla hyvä veto. En oo tullut ajatelleksi mutta täytyy miettiä oman profiilin päivittämistä tältä osin. Kiinnostavaa olisi tietää oliko sulla kuvaa ilmoituksessasi? Lisäksi olis kiva tietää pyysitkö heti kuvaa, kun suhun otettiin yhteyttä? Ainakin omalla kohdalla innostus loppuu siihen jos nainen heti pyytää kuvaa. Näiden kuvanpyytäjien kohdalla kun vain on kylmä tosiasia, että 90% todennäköisyydellä yhteydenpito loppuu siihen. Itse nykyisin harkitsen hyvin tarkkaan, jos multa pyydetään kuvaa enkä koskaan lähetä sitä ensimmäisenä.
Heip! Ei ollut kuvaa ilmoituksessa mulla eikä nykyisellä miehellänikään, eikä vaihdettukaan kuvia ennen tapaamista.
Kirjoitin kyllä heti profiiliini muutaman pointin ulkonäöstäni ja muistin tässäkin objektiivisuuden eli ei kaunistelua vaan faktaa. Pettymys on huono alku ekalle tapaamiselle. Jos on antanut ymmärtää, että on "ihan kivan näköinen" ja sitten käykin ilmi, että on "ihan tavallisen näköinen" niin se voi muodostua isommaksi asiaksi, kuin mitä oikeasti on, koska se tulee esille ENSIMMÄISENÄ kun tavataan.
Oon kuitenkin ihan normaalin perussuomalaisen näkönen pirteä naapurintyttö, eli kirjoitin ihan suoraan, että jos pari etsii *kaunista* naista, niin en ole sellainen, vaan tavallisen "söpön" näköinen näitä-tulee-vastaan-13-tusinassa-tapaus.
Huomasin ekan ilmoituksen kokemusteni pohjalta, että miehille usein on tärkeää, että näyttää naiselliselta, joten kirjoitin ilmoitukseeni siitä. Erityisesti mainitsin, millä tavoin olen naisellinen, kun mulla tosiaan on nää lyhyet hiuksetkin. :)
En osaa sanoa, mitä keskiverto nettideittaileva nainen hakee netistä, kun itse olen tapaillut vain noita miehenpuolia... Sori.
En nyt tiedä, oliko tästä mitään apua, mutta näin meni meillä! Toivon, että kaikille muillekkin käy yhtä hyvä tuuri!
Enniina
Kiitos tosi hyvistä vinkeistä!! Olen aloittelija nettideittimarkkinoilla ja varmasti olisin langennut moniin noihin mainitsemiisi itsestäänselvyyksiin ja ympäripyöreisiin juttuihin omassa ilmoituksessani. Nyt alan laatimaan oman näköistäni ilmoitusta vähän eri pohjalta.. Ja mukava kuulla, että netin kautta tosiaan voi löytää ihmisen, jonka kanssa jakaa muutakin kuin virtuaalitodellisuuden... ; ) Onnea ja kaikkea hyvää teille!
Heippa! Kiva, jos vinkeistä on jotain apua...
Haluan vielä sanoa kaikille insinööreille (vaikka susta nyt en tiedäkkään mikä sun ala on), että älkää salailko sitä ammattianne/alaanne. :) Jos olet insinööri, niin et halua tuhlata aikaasi kirjoittamalla viestejä ihmiselle, joka on jo saanut päähänsä, että ei voi missään nimessä ikinä ikinä ikinä seurustella insinöörin kanssa.
Mielummin, kerro, miksi et ole perusinsinööri (rehellisyys! siis vaan, jos et ole) ja mikä sussa on positiivisesti erilaista verrattuna insinöörin stereotypiaan ja viälä jos haluaa tuoda positiivisia asioita esille, niin voit sanoa niitä perusinsinöörityypin hyviäkin puolia siinä ilmotuksessa, koska niitäkin on olemassa. :)
Eli ilmoituksen alussa voi kirjottaa omista muista puolista, mutta omaa turhautumista vähentääkseen kannattaa mainita se, että on insinööri, vaikka olisikin erilainen insinööri...
Ja jos tosiasia on, että sun kanssa ei saa keskustelua aikaan kun elektroniikkakomponenteista ja prosessoritehoista, niin kyllä sekin kannattaa sanoo siinä ilmotuksessa, jos et halua aiheuttaa pettymystä niillä ekoilla treffeillä. Koska silloin tarvitset kumppanin, joka haluaa keskustella niistä samoista asioista tai olla kokonaan keskustelematta. Mutta itse en kyllä usko, että on tollasia ihmisiä (olen tavannut vaan yhden, jota epäilen sellaiseksi ja ehkä en vaan oo tutustunut häneen riittävästi) :)
Enniina the insinööri myöskin
Sanoisinpa, että nuo vinkkisi ovat kyllä jokaisen
halukkaan nettisensseilijän korvien välissä jos
vakavissaan jonkun profiilin sinne tekevät. Eli ei sinänsä mitään uutta.
Eri asia on, että kannattaako tuo koko touhu pidemmän päälle. Niin paljon negatiivista asiaa
liittyy nettisensseilyyn.