Ystävä on rakastunut minuun, neuvoja tarvitaan

Tämmöiset asiat pitäisi voida selvittää puhumalla, jos olette oikeasti hyviä ystäviä. Kerro ystävällesi, että tunnet olosi vaivautuneeksi, kun tiedät hänen olevan ihastunut sinuun. Sano että toivot teidän ystävyyden voivan jatkua pelkkänä ystävyytenä ja kysy pystyykö toinen tukahduttamaan ihastumisen tunteensa ja jatkamaan kavereina niin kuin ennenkin. Jos se on hänelle kovin vaikeaa, on parasta tavata vain suuremmassa porukassa tai pitää yhteyttä sähköpostitse. Rakastuminen ilman vastakaikua voi nimittäin olla todella tuskallista ja on väärin jos kaverisi silti pitää toivoa yllä, vaikka olet sanonut että sinulla ei ole vastaavia tunteita häntä kohtaan.

Minulla on omakohtaista kokemusta aiheesta. Meillä kävi niin, että ollaan oltu tekemisissä vain isomman porukan kanssa, kun ystävättäreni ei saanut rauhaa asian kanssa.

puhumalla paras kirjoitti:

Tämmöiset asiat pitäisi voida selvittää puhumalla, jos olette oikeasti hyviä ystäviä. Kerro ystävällesi, että tunnet olosi vaivautuneeksi, kun tiedät hänen olevan ihastunut sinuun. Sano että toivot teidän ystävyyden voivan jatkua pelkkänä ystävyytenä ja kysy pystyykö toinen tukahduttamaan ihastumisen tunteensa ja jatkamaan kavereina niin kuin ennenkin. Jos se on hänelle kovin vaikeaa, on parasta tavata vain suuremmassa porukassa tai pitää yhteyttä sähköpostitse. Rakastuminen ilman vastakaikua voi nimittäin olla todella tuskallista ja on väärin jos kaverisi silti pitää toivoa yllä, vaikka olet sanonut että sinulla ei ole vastaavia tunteita häntä kohtaan.

Minulla on omakohtaista kokemusta aiheesta. Meillä kävi niin, että ollaan oltu tekemisissä vain isomman porukan kanssa, kun ystävättäreni ei saanut rauhaa asian kanssa.

Lue lisää

Hän on varmaan tehnyt kuitenkin ison uhrauksen, kun on yksipuolisesti paljastanut tunteensa. On varmasti kenelle tahansa suuri menetys ja häpeäkin menettää ihastuksensa vain rakkauden tunnustuksen takia. Tuntuu vähän kummalle, että siitä pitäisi ikään kuin rangasita, että on näyttänyt tunteensa. Jo on kumma, jos mies ei yhdelle rakastuneelle naiselle pärjää.

olen se, joka on rakastunut ystävääni. En vain tiedä kertoako sen hänelle. Viestienne lukemisen jälkeen päätän odotella vielä...se olisi nimittäin kauheaa jos ystävyytemme loppuisi.

sillä kirjoitti:

olen se, joka on rakastunut ystävääni. En vain tiedä kertoako sen hänelle. Viestienne lukemisen jälkeen päätän odotella vielä...se olisi nimittäin kauheaa jos ystävyytemme loppuisi.

Lue lisää

Mulla on sama ongelma....Mut sit päätin et mun ystävä saa tehä ite sen alotteen..mut en jaksa oottaa niin kauaa...eli sit vaan yritän tukahduttaa tunteeni häntä kohtaan mikä on kauheen vaikeeta.....sillä mulla on joka ikinen ilta kauheen kova ikävä häntä....mut en kuitenkaan haluu et ystävyys jonka oon saannu aikaan vaivalla tyssäis tohon mun retkahdukseen...eli....nyt vaan mun pitäis repii mun sydän irti ja paiskata päin seinää ja takoo nuijalla siihen pari kertaa ennen kuin hyväksyn sen taas omaks sydämmeks...en haluu ystävyyden loppuvan...huonompaan päin....

sydämmensä tuhooja kirjoitti:

Mulla on sama ongelma....Mut sit päätin et mun ystävä saa tehä ite sen alotteen..mut en jaksa oottaa niin kauaa...eli sit vaan yritän tukahduttaa tunteeni häntä kohtaan mikä on kauheen vaikeeta.....sillä mulla on joka ikinen ilta kauheen kova ikävä häntä....mut en kuitenkaan haluu et ystävyys jonka oon saannu aikaan vaivalla tyssäis tohon mun retkahdukseen...eli....nyt vaan mun pitäis repii mun sydän irti ja paiskata päin seinää ja takoo nuijalla siihen pari kertaa ennen kuin hyväksyn sen taas omaks sydämmeks...en haluu ystävyyden loppuvan...huonompaan päin....

Lue lisää

Tuo on minullekkin tuttua, nimittäin miespuolinen ystäväni oli minuun suuresti ihastunut, mutta minulla ei ole ystävyyttä enempää tunteita häntä kohtaan. Vaikka olemmekin asian "sopineet", ettei tästä tule enempää kuin ystävyyttä, niin välillä silti minua häiritsee olla hänen seurassaan... Kun ajattelenkin, että hänellä olisi tunteita minua kohtaan tai ajattelisi halatessaan jotain muuta kuin ystävyyttä. Tämä ahdistaa minua välillä. Tämän takia en koskaan suostu edes olemaan hänen luonaan yötä ja olen huomannut vältteleväni häntä. Se on totta, välillä tuollainen ystävyyssuhde rikkoo suhdetta, joissain tapauksissa. Ainakin minun, koska en pysty olemaan enään tavallisesti hänen seurassaan.

tuttua minullekkin kirjoitti:

Tuo on minullekkin tuttua, nimittäin miespuolinen ystäväni oli minuun suuresti ihastunut, mutta minulla ei ole ystävyyttä enempää tunteita häntä kohtaan. Vaikka olemmekin asian "sopineet", ettei tästä tule enempää kuin ystävyyttä, niin välillä silti minua häiritsee olla hänen seurassaan... Kun ajattelenkin, että hänellä olisi tunteita minua kohtaan tai ajattelisi halatessaan jotain muuta kuin ystävyyttä. Tämä ahdistaa minua välillä. Tämän takia en koskaan suostu edes olemaan hänen luonaan yötä ja olen huomannut vältteleväni häntä. Se on totta, välillä tuollainen ystävyyssuhde rikkoo suhdetta, joissain tapauksissa. Ainakin minun, koska en pysty olemaan enään tavallisesti hänen seurassaan.

Lue lisää

menin minäkin sitten rakastumaan ystävääni. Hän otti asian hienosti. Puhuttiin siitä ja ystävyys jatkui normaalisti. Jonkin aikaa. Hän alkoi seurustella. Se oli mulle aluksi hankala tilanne, mutta juteltiin asiat selviksi ja lopulta pystyin hyväksymään tilanteen, mutta sitten pikku hiljaa hän on vaan alkanut ottaa yhä harvemmin yhteyttä. Ilmeisesti hänen seurusteluaan häiritsee toinen nainen, jolla on tunteita häntä kohtaan. Eli minä.

Olen itsekin miettinyt tuota, että kuinkahan tässä tulee käymään. Kun itselläni on mukava ja hauska miespuolinen ystävä, itse pidän hänestä vain ja ainoastaan kaverina ja hyvänä ystävänä, mutta hänellä on jo näyttänyt olevan pitempään muitakin tunteita mua kohtaan.

Itse en vain uskalla millään ottaa niitä puheeksi, sillä pelkään, että sen jälkeen mikään ei tulisi olemaan kuten ennen. Olen vain yrittänyt olla viestittämättä hänelle mitään muuhun kuin ystävyyteen viittaavaa, ja tehdä sen kaikin muin keinoin selväksi, kuin suoraan puhumalla, sillä en haluaisi millään menettää niin mukavaa ja ihanaa ystävää.

Etenkin kun on kokemusta siitä kun olen menettänyt jo muutamakin ystävää puhumalla suoraan, että olen valmis heidän kanssaan vain ystävyyteen, sen jälkeen yksi ei enää halunnut tavata, toisen kanssa yritimme pysyä ystävinä, mutta kummankin osalta se oli vaikea, sillä mies ei voinut lopettaa puhumista tunteistaan, ja minä taas en voinut kuunnella hänen jatkuvia tunteen tunnustuksia. Ja kolmannessa tapauksessa, en voinut olla enää oma itseni sillä tunsin koko ajan itseni vaikeaksi hänen seurassaan siitä lähtien, en tiennyt mitä sanoisin ja tuntui kuin hän koko ajan kontrolloisi tekemisiään ja sanomisiaan, sillä hänen käytöksensä, olemuksensa oli sellainen, aivan kuin hän ei olisi ollenkaan luonnollinen seurassani, aivan kuin hän pitäisi jotain roolia päällä, kenties hän ei uskaltanut ollakaan oma itsensä, jos häntä jännitti seurassani.

Nyt olen yrittänyt vaan välttää ottamasta nykyisessä tapauksessa asiaa puheeksi, sillä olen vain toivonut, että asia nollaantuisi itsestään ajan kanssa, sillä oletan, että hän ymmärtäisi itsekin asian, sillä jos vuoden hän on jo näyttänyt olevansa kiinnostunut, mutta mitään vastavuoroisia tunteita en ole osoittanut, niin luulisin, että mieskin ymmärtää, että niitä ei ole silloin tulossakaan.

Ja yhdessä vaiheessa luulinkin, että se oli hänelle selvä missä mennään, mutta aina silloin tällöin alan epäillä asiaa, kun hän vaikuttaa saavan jostain jonkinlaisia toivon tuulahduksia. Yritän vain ohittaa hänen tunteen viestityksensä kuin en olisi niitä huomannutkaan ja reagoimatta niihin erityisesti mitenkään. Tosin alan pelätä, että kohta joudun ottamaan häneen etäisyyttä. Sillä en halua hänen olevan onneton seurassani, jos hän ei muuten pääse minusta ylitse niin silloin minun on annettava hänelle tilaa ja helpotettava sitä niin.

Silloin tällöin epäilen hänen olevan mustasukkainen kun vietän aikaani muiden miespuolisten ystävieni kanssa ja minulla on hauskaa, enkä ehkä juuri silloin huomaa häntä koko ajan, tai leikkisästi flirttailen muille, sillä hänelle vältän flirttailemasta vahingossakaan.

Mutta minähän olen vapaa nainen enkä kellekään vastuussa tekemisistäni, mutta silti tunnen välillä pahaa oloa pitäessäni leikkisästi hauskaa miesten kanssa ravintoloissa, kun tiedän hänen näkevän ja luulen nähneeni hänen surusta synkenneet kasvonsa, ja kuitenkin hän on aivan erityisen tärkeä ystävä, sillä leikittelen muiden kanssa flirttaillen, mutta he ovat vain kamuja minulle, mutta hän on minulle läheinen ystävä, ei mikään hyvän päivän tuttu jota moikkailen silloin tällöin, ja hänenkin kanssaan pidämme hauskaa vitsaillen, mutta siitä jää leikkisä flirttailu pois, sillä sitä harrastan pinnallisempien tuttavuuksien kanssa.

Tiedän etten voi elää elämääni aina suojellen häntä näkemästä itseäni muiden miesten seurassa, sillä haluanhan elää omaa elämääni ja löytää itselleni kumppanin, joka ei kuitenkaan koskaan voisi olla hän. Ja vaikka nautinkin sinkkuudestani nyt, niin välillä toivon, että kumpa löytäisin pian jo omani niin hänenkään ei tarttisi elätellä toiveita minun suhteen, kun tietäisi minun olevan varattu, mutta nyt hän saattaa kuvitella että hänellä on mahdollisuuksia niin kauan kun minä olen vapaa. Mutta minun on ajateltava häntäkin vaikken haluakkaan häntä menettää, sillä en halua satuttaa tieten tahtoen tärkeää ystävää, jos ei ole muuta keinoa kuin luopuminen niin teen sen, sillä sekin on ystävyyden teko, se että tekee jotain toisen hyväksi, kerrankin ajattelematta vain omaa etuaan.

Nainen solmussa kirjoitti:

Olen itsekin miettinyt tuota, että kuinkahan tässä tulee käymään. Kun itselläni on mukava ja hauska miespuolinen ystävä, itse pidän hänestä vain ja ainoastaan kaverina ja hyvänä ystävänä, mutta hänellä on jo näyttänyt olevan pitempään muitakin tunteita mua kohtaan.

Itse en vain uskalla millään ottaa niitä puheeksi, sillä pelkään, että sen jälkeen mikään ei tulisi olemaan kuten ennen. Olen vain yrittänyt olla viestittämättä hänelle mitään muuhun kuin ystävyyteen viittaavaa, ja tehdä sen kaikin muin keinoin selväksi, kuin suoraan puhumalla, sillä en haluaisi millään menettää niin mukavaa ja ihanaa ystävää.

Etenkin kun on kokemusta siitä kun olen menettänyt jo muutamakin ystävää puhumalla suoraan, että olen valmis heidän kanssaan vain ystävyyteen, sen jälkeen yksi ei enää halunnut tavata, toisen kanssa yritimme pysyä ystävinä, mutta kummankin osalta se oli vaikea, sillä mies ei voinut lopettaa puhumista tunteistaan, ja minä taas en voinut kuunnella hänen jatkuvia tunteen tunnustuksia. Ja kolmannessa tapauksessa, en voinut olla enää oma itseni sillä tunsin koko ajan itseni vaikeaksi hänen seurassaan siitä lähtien, en tiennyt mitä sanoisin ja tuntui kuin hän koko ajan kontrolloisi tekemisiään ja sanomisiaan, sillä hänen käytöksensä, olemuksensa oli sellainen, aivan kuin hän ei olisi ollenkaan luonnollinen seurassani, aivan kuin hän pitäisi jotain roolia päällä, kenties hän ei uskaltanut ollakaan oma itsensä, jos häntä jännitti seurassani.

Nyt olen yrittänyt vaan välttää ottamasta nykyisessä tapauksessa asiaa puheeksi, sillä olen vain toivonut, että asia nollaantuisi itsestään ajan kanssa, sillä oletan, että hän ymmärtäisi itsekin asian, sillä jos vuoden hän on jo näyttänyt olevansa kiinnostunut, mutta mitään vastavuoroisia tunteita en ole osoittanut, niin luulisin, että mieskin ymmärtää, että niitä ei ole silloin tulossakaan.

Ja yhdessä vaiheessa luulinkin, että se oli hänelle selvä missä mennään, mutta aina silloin tällöin alan epäillä asiaa, kun hän vaikuttaa saavan jostain jonkinlaisia toivon tuulahduksia. Yritän vain ohittaa hänen tunteen viestityksensä kuin en olisi niitä huomannutkaan ja reagoimatta niihin erityisesti mitenkään. Tosin alan pelätä, että kohta joudun ottamaan häneen etäisyyttä. Sillä en halua hänen olevan onneton seurassani, jos hän ei muuten pääse minusta ylitse niin silloin minun on annettava hänelle tilaa ja helpotettava sitä niin.

Silloin tällöin epäilen hänen olevan mustasukkainen kun vietän aikaani muiden miespuolisten ystävieni kanssa ja minulla on hauskaa, enkä ehkä juuri silloin huomaa häntä koko ajan, tai leikkisästi flirttailen muille, sillä hänelle vältän flirttailemasta vahingossakaan.

Mutta minähän olen vapaa nainen enkä kellekään vastuussa tekemisistäni, mutta silti tunnen välillä pahaa oloa pitäessäni leikkisästi hauskaa miesten kanssa ravintoloissa, kun tiedän hänen näkevän ja luulen nähneeni hänen surusta synkenneet kasvonsa, ja kuitenkin hän on aivan erityisen tärkeä ystävä, sillä leikittelen muiden kanssa flirttaillen, mutta he ovat vain kamuja minulle, mutta hän on minulle läheinen ystävä, ei mikään hyvän päivän tuttu jota moikkailen silloin tällöin, ja hänenkin kanssaan pidämme hauskaa vitsaillen, mutta siitä jää leikkisä flirttailu pois, sillä sitä harrastan pinnallisempien tuttavuuksien kanssa.

Tiedän etten voi elää elämääni aina suojellen häntä näkemästä itseäni muiden miesten seurassa, sillä haluanhan elää omaa elämääni ja löytää itselleni kumppanin, joka ei kuitenkaan koskaan voisi olla hän. Ja vaikka nautinkin sinkkuudestani nyt, niin välillä toivon, että kumpa löytäisin pian jo omani niin hänenkään ei tarttisi elätellä toiveita minun suhteen, kun tietäisi minun olevan varattu, mutta nyt hän saattaa kuvitella että hänellä on mahdollisuuksia niin kauan kun minä olen vapaa. Mutta minun on ajateltava häntäkin vaikken haluakkaan häntä menettää, sillä en halua satuttaa tieten tahtoen tärkeää ystävää, jos ei ole muuta keinoa kuin luopuminen niin teen sen, sillä sekin on ystävyyden teko, se että tekee jotain toisen hyväksi, kerrankin ajattelematta vain omaa etuaan.

Lue lisää

Miehet jos niin käy kuin minulle että rakastutte vuosien kuluessa naiseen joka on "Ystävä" ja ette saa tunteillenne vastakaikua ja saatte "nauttia" siitä kun teille kerrotaan auliisti naisen muista miehistä ja saatte joskus jopa olla seuraamassa sivusta tapahtumia, niin älkää jääkö roikkumaan kovin pitkäksi aikaa löysään hirteen ystävänä se oli minun virheeni. Se on tie katkeruuteen ja kuvitelmaan että se on ok että rakkaus ja hellyys eivät olisi meitä ystäväksi vain kelpaavia miehiä varten, jotka lopultakin vain kelpaamme naiselle ystäväksi, kuunteliaksi ja avuksi milloin mihinkin.

Miehet suosittelen jättäkää tällainen ystävyys taaksenne, antaa naisen kertoa ne tarinansa niille alffa uroksille jotka naiselta saavat kaiken muunkin kuten hellyyden, läheisyyden, vahvat tunteet ja intohimon, anetaan näiden alffa urosten myös hoitaa sekin rooli minkä naiset mielellään jättävät usein miehille joita kutsuvat ja pitävät ystävinä.

Naiset, alffa urokset kuunelkoot surunne, lohduttakoot teitä, auttakoot pyyteettömästi, ymmärtäkööt yms.
Miesten hölmöys sehän se tässä ihmisten alennusmyynnissä harmittaa, että suostumme olemaan vain ystäviä.

Miehet pieni itsekkyys ihmissuhteissa on todellisinta itsensä arvostamista ja itsensä rakastamista, suosittelen miehet älkää jääkö ns. ystäväksi jos muuta toivotte naiselta, mitä nopeammin lähdette sellaisesta sitä vähemmällä selviätte itse. Jätetään solmut ja niiden aukomiset alffa uroksille ja tälle naiselle "ystävälle" siinähän aukovat solmujaan.

Jos jäät ja tyydyt osaasi olet aina se jota ryöstöviljellään ns. ystävyyden nimissä ilman että palkintoa koskaan saisit.

kun päätät irtautua mies silloin ei enään tarvitse kirjeitä kirjoitella ja selvitellä että miksi, niiden puheiden aika on ollut aiemin, ei se ole tylyä käytöstä mieheltä. Tylyä käytöstä on naiselta pitää miestä ystävänä vaikka tietää että mies muutakin haluaisi ja piinaatte ja roikutatte häntä löysässä ystävyyden hirressä, se on tylyä kertomaa naiset.

hyvää kesää ja reippaita nopeita ratkaisuja ilman selityksiä teille "ystäväksi vain kelpaaville miehille" ja teille ihanaisille no tehän saatte kuitenkin kaiken haluamanne, mutta hyvää kesää teillekin ihanat naiset.