Marino 8000

Hoitoon hae-napilla,paa siihen hakuun AMBULANCE ja soita saamaasi numeroon,kyllä se siitä.

Hei!

Oliko sähköpostiosoitteesi oikein kun ELISA ilmoitti, että viestiäni ei välitetty sinulle?

"Jos haluat enemmän tietoa emeilaa ..."

Onkos Marinossa jotain sellaista katastrofaalista, jota ei kärsi näin julkisesti kertoa??

Tristan. kirjoitti:

"Jos haluat enemmän tietoa emeilaa ..."

Onkos Marinossa jotain sellaista katastrofaalista, jota ei kärsi näin julkisesti kertoa??

joka keskusteluun riittää.

Jos haluat lisätietoja niin [email protected]
osoite toimii,takuusen en mene.

Vaihdoit sitten pienille sisävesille tarkoitettuun, omituisen pohjan omaavaan Marino Barracudaan. Pidä lujasti kiinni.

fly kirjoitti:

Vaihdoit sitten pienille sisävesille tarkoitettuun, omituisen pohjan omaavaan Marino Barracudaan. Pidä lujasti kiinni.

Kivaa on ollut,minkälainen vene sinulla on ?

fly kirjoitti:

Vaihdoit sitten pienille sisävesille tarkoitettuun, omituisen pohjan omaavaan Marino Barracudaan. Pidä lujasti kiinni.

http://www.marino.fi/marino/index/page/veneet/lang/fin/boat/barracudafly.html

http://kotisivu.mtv3.fi/marino8000/

Marinoon kirjoitti:

http://www.marino.fi/marino/index/page/veneet/lang/fin/boat/barracudafly.html

Lue lisää

Se merikelpoisuus puuttuu.
Ei edes kehdata mainita, että se on c-luokkaa.

Marino8000 kirjoitti:

http://kotisivu.mtv3.fi/marino8000/

Olen samaa mieltä, veneily on muutakin kun vaan ajamista! Venettä pitää myös "duunata"!

puuttuu kirjoitti:

Se merikelpoisuus puuttuu.
Ei edes kehdata mainita, että se on c-luokkaa.

Sinä asiantuntija merikelpoisesti veneilet ?

puuttuu kirjoitti:

Se merikelpoisuus puuttuu.
Ei edes kehdata mainita, että se on c-luokkaa.

Vuosikatsastus

Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa purjehdusvalmiina, jolloin tarkastaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet ja mahdolliset seuran painopistealueiksi määräämät kohdat.

Katsastusluokkakohtaiset vaatimukset

Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja purjehdusalueen mukaan seuraaviin luokkiin:

Katsastusluokka 1: Avomeri

Avomeriolosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itämeren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Biskajan, Espanjan ja Portugalin rannikon sekä Välimeren (= Euroopan rannikkovedet ja Välimeri).

Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu avomeriolosuhteisiin pitkille matkoille.

Veneen tulee kestää ylimurtuvat aallot ja oltava itseoikaiseva suuristakin kallistumista monirunkoveneitä lukuun ottamatta. Rungon, kannen ja kajuutan on aukkoineen ja luukkuineen oltava riittävän vesitiivis kokonaisuus. Kulkuaukko avotilasta kajuuttaan tulee voida sulkea pääkannen tasolta, ja kaikki luukut on kiinnitettävä siten, että ne pysyvät kiinni veneessä mahdollisessa kaatumistilanteessakin. Kaikki aukot täytyy pystyä tarvittaessa sulkemaan. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä.

Moottoriveneet

Veneet on tarkoitettu avomeriolosuhteisiin pitkille matkoille.

Veneen on oltava täysin katettu, vahvasti rakennettu ja vesitiivis, ja sen rakenteiden on kestettävä ylimurtuvat aallot. Veneen tulee kestää suuretkin kallistumat. Kulkuaukot ja -ovet kansilta kajuuttoihin on voitava sulkea vesitiiviisti. Kynnyskorkeuden on oltava vähintään 200KPa mm. Umpireelingeissä on oltava vuotoportit. Ulkolaidoituksessa olevat ilma- tai muut aukot pakoputkea lukuun ottamatta on voitava sulkea vesitiiviisti, ja ilmaottoaukoissa on oltava vesiloukut. Veneessä on oltava vähintään 35 kW kulkukoneisto, joka ei saa olla perämoottori. Sisätiloista on oltava varapoistumistiet.

Katsastusluokka 2: Rannikko

Meriolosuhteisiin rannikon läheisyydessä rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia.

Purjehdusalue kattaa Perämeren ja Suomenlahden, suotuisissa olosuhteissa Pohjois-Itämeren Hanko-Gotlanti –linjan länsipuolella, sekä Etelä-Itämeren linjan Öölanti-Bornholm-Rügen länsipuolella.

Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu meriolosuhteisiin rannikkojen läheisyydessä.

Veneen on oltava itseoikaiseva monirunkoveneitä lukuun ottamatta, ja kohtuullisen vesitiivis. Kulkuaukko kajuutasta avotilaan pitää voida sulkea pääkannen tasolta roisketiiviisti. Ilma- ja muut aukot on sijoitettava suojaiseen paikkaan ja niissä on oltava vesiloukut. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä.

Moottoriveneet

Veneen on oltava katettu, vahvasti rakennettu ja vesitiivis. Kulkuaukot ja ovet kansilta kajuuttoihin on voitava sulkea kohtuullisen vesitiiviisti. Umpireelingeissä on oltava vuotoportit. Avotila ei saa ulottua pituuden keulimmaiselle kolmannekselle, eikä varalaidan korkeus saa olla alle 400 mm tai veneen kokonaispituus/17. Ulkolaidoitukseen tehtyjen ilma- tai muiden aukkojen on oltava rungon puolivälin perän puolella ja rakenteeltaan sellaiset, ettei vesi pääse sisään suurillakaan kallistumilla. Ilmanottoaukoissa on oltava vesiloukut. Perämoottorin ohjauskaapelien ja letkujen läpivientien on oltava tiiviit. Sisätiloista on oltava varapoistumistiet. Kynnyskorkeus vähintään 150 mm.

Katsastusluokka 3: Saaristo

Saaristoon ja sisävesille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet.

Purjehdusalue kattaa Suomen rannikot, järvet, Ahvenanmeren, Suomenlahden perukan Viipurinlahdelle ja Saimaan kanavan, sekä suotuisissa olosuhteissa Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna.

Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu saaristo-olosuhteisiin ja sisävesistöihin.

Veneen rakenteiden pitää olla siten toteutettu, ettei niistä aiheudu veneen uppoamisvaaraa. Istuinkaukalon ei tarvitse olla itsetyhjentyvä, mutta se on suositeltavaa.

Moottoriveneet

Veneen on oltava rakenteeltaan saaristokäyttöön soveltuva kajuutallinen tai HT-vene, jossa on yöpymismahdollisuus. Yöpymistilat pitää voida sulkea sade- tai roiskevesitiiviiksi kuomulla tai jollain muulla menetelmällä. Ulkolaidoitukseen tehtyjen ilma- ja muiden aukkojen on oltava rungon puolivälin perän puolella ja siten sijoitettuja, ettei vesi pääse niistä sisätiloihin. Perämoottorikaivon on oltava rakenteeltaan sellainen, ettei vesi pääse sieltä veneeseen. Kaapeli- ja letkuläpivientien on oltava tiiviit.

Katsastusluokka 4: Suojaiset vesialueet

Suojaisille vesialueille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, sekä valvotuissa olosuhteissa tapahtuvien purjehdustapahtumien veneet.


Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu suojaisille vesialueille tai veneilytapahtumiin, esim. ratapurjehduskilpailuihin, joissa on jatkuva valvonta ja pelastusvalmius.

Moottoriveneet

Veneen on rakenteeltaan, asennuksiltaan ja kunnoltaan suojaisille vesialueille soveltuva. Vene voi olla HT-, tuulilasi- tai avovene.

1.1 RUNGON JA RAKENTEIDEN KUNTO

Veneen rungon täytyy rakenteeltaan ja kunnoltaan kestää käytettävällä vesialueella esiintyvät olosuhteet. Rakenteissa ei saa olla sellaisia murtumia, hankautumia, lahovikoja tai syöpymiä, jotka oleellisesti heikentävät rakenteita tai päästävät kosteutta niihin. Mahdolliset karilleajo- ja muut vauriot on korjattava asiantuntevasti ja huolellisesti.

Mitä vaaditaan – mitä sallitaan

1-luokissa edellytetään veneeltä jo alkujaankin normaalia suurempaa lujuutta ja tiiviyttä. Rungon, kannen ja ylärakenteiden tulee olla lujat, ylimurtuvan aallon kestävät sekä tiiviit. Aalto tarkoittaa tässä yhteydessä aaltoa itseään eikä aallon aiheuttamia roiskeita. 1-luokissa on rakenteen lujuuden ja tiiviyden oltava moitteeton. Normaalia, turvallisuuteen vaikuttamatonta kulumaa voidaan toki sallia.

2-luokissa katsastus kohdistuu pääasiassa runkoon ja vedenalaisiin osiin. Luokkiin voidaan hyväksyä rakennustavaltaan tavanomaisia veneitä ilman lujuutta koskevia epäilyjä, kunhan lujuus ei huomattavasti ole alentunut alkuperäisestä. 2-luokissa, voidaan vähäisiä virheitä sallia, mikäli nämä eivät oleellisesti vaaranna turvallisuutta katsastusluokan mukaisessa käytössä. Ota veneen nopeus ja tai kölimuoto huomioon arvioinnissa: liukuvene ja eväkölivene rasittuvat pohjasta huomattavasti enemmän kuin uppoumavene tai pitkäkölinen purjevene.

3-luokissa arvioidaan tarvittava lujuus veneen nopeuden mukaan. Veneeltä on edellytettävä sitä parempaa kuntoa mitä lähempänä moottorin teho on suurinta suunniteltua.



Veneen hoito ja huolto

Kaikki veneet vaativat hoitoa ja huoltoa. Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät, veneenomistajan usein itsensä tekemät huoltotoimenpiteet:

Syyshuolto

* takilan alasrikaus, veneen nosto,
* pohjan pesu ja huolto, mahdollisten kölivaurioiden korjaus, potkurin huolto
* moottorin huolto, öljynvaihto, suodatinten tyhjennys tai vaihto, jäähdytysjärjestelmän suojaus, vesipumpun huolto, moottoritilan puhdistus. Dieselmoottoreiden polttoainesäiliö kannattaa yleensä pitää täytenä kondenssiveden estämiseksi, mutta on varmistauduttava, että polttoaine on talvilaatua. Kesälaatu parafinoituu helposti pakkasella.
* sähköjärjestelmän (myös lamput) huolto ja suojaus, akkujen huolto ja talvisäilytys
* makeavesijärjestelmän ja pumppujen, venttilien ym tyhjennys, vesi-wc:n puhdistus ja tyhjennys ja kaikkien pakkassuojaus
* lieden, lämmittimen, vinssien yms. huolto
* takilan huolto ja talvisäilytys
* veneen tyhjennys (homevaara), mahdollisen talvilämmityksen asennus
* veneen kattaminen niin, että ilma kiertää eikä lumi kuormita katetta eikä venettä



Talvella ulkona säilytettyä venettä on hyvä pitää silmällä mahdollisten vaurioiden torjumiseksi.

Keväthuolto

* katteen purku ja säilytys, veneen pesu ja puhdistus
* maalaukset ja lakkaukset, vahaaminen
* pohjan kunnostus
* moottorin koekäyttö
* takilan kunnostus
* vesillelasku ja rikaus.

Perushuolto

Veneet tulisi noin 10 vuoden väliajoin perushuoltaa, joka olisi helpointa tehdä sisätiloissa, ts. saada vene hallisäilytykseen. Perushuollon ajankohtaa arvioitaessa on syytä ottaa huomioon erityisesti lujitemuoviveneissä pinnoituksen uusimistarve, tai mahdollinen lasikuituruton korjaaminen. Perushuollossa tulisi venettä purkaa mahdollisimman paljon, jolloin piilossa olleet kulumat ja vauriot paljastuvat, sekä tarvittaessa korvata kuluneet osat uusilla. Samalla myös kaikki tiivisteet tulevat vaihdetuiksi. Moottorin perushuollossa tulisi tarvittaessa käyttää ammattitaitoista asentajaa. Myös kaikki irrotettavat laitteet tulisi tarvittaessa viedä ammattitaitoiseen huoltoon. Näin pidennetään veneen käyttöikää sekä vähennetään odottamattomien vikojen todennäköisyyttä.

1.2 Aukot ja niiden suljettavuus

Pinta-alaltaan yli 18 dm2 ikkunoissa tarvitaan 1-luokassa myrskysuojukset, elleivät ikkunat ole lujuusmielessä osa runkoa. 2-

luokassa suositellaan myrskysuojuksia.

1.3 Materiaalin ja pinnoitteen kunto

Pintakäsittelyn tulee kyetä säilyttämään aineen lujuusominaisuudet. Ulkonäköseikat eivät vaikuta katsastukseen. Vähäiset naarmut ym. sallitaan.

1.4 Köli ja peräsin

Kölin ja peräsimen kiinnitysten pitää olla ehjät. Kölipulteissa ei saa olla merkittäviä ruostevaurioita. Peräsinevän kiinnityksen pitää olla kunnossa eikä peräsinakselin laakeroinnissa saa olla suurta väljyyttä. Omistajan huomio on kiinnitettävä asiaan.

1.5 Ohjausjärjestelmät

Ohjaamosta tai ohjailupaikasta on oltava hyvä näkyvyys kaikkiin suuntiin. Sen pitäisi olla veneen keskellä tai oikealla puolella.

Ohjausjärjestelmän tasapainotuksella on ehkäistävä ohjauskulman suureneminen ohjauspyörästä irtipäästettäessä. Kauko-ohjatuissa järjestelmissä on oltava peräsinrajoittimet, ja niissä on peräsinakseliin voitava järjestää suora varaohjaus.

Ohjauspulpetin ja -järjestelmän on kestettävä ohjausvoimien lisäksi ne voimat, jotka ohjaaja aiheuttaa veneen odottamattomien liikkeiden takia.

1.6 Vetolaitteiston, akselin ja potkurin kunto

Potkurin akselin on oltava suora ja ehjä eikä siinä saa olla mainittavia syöpymiä. Erityisesti vannasputken, kiinnityslaippojen, laakereiden sekä murrosnivelien kuntoon on kiinnitettävä huomiota. Potkurin akselin laakeroinnissa ei saa olla liikaa välystä. Potkurissa ei saa olla mainittavia syöpymiä eikä suuria muotovirheitä. Vetolaitteiden tiivistekumien sekä vetoakselin ja pakoputken paljekumien on oltava ehjät ja joustavat. Ne tulisi vaihtaa valmistajan ohjeen mukaisesti.

Syöpyvää terästä olevat akselit (potkuri ja peräsin) tulee vetää ulos tarkastusta varten. Arimmat kohdat löytyvät potkurin läheltä sekä laakereiden molemmin puolin. Kierteiden, kiilauran, kiilan sekä kartiopinnan syöpymättömyys on myös syytä tarkastaa.

1.7 Runkoläpiviennit, Sulkuventiilit ja putkistot

Pohjaläpiviennit ovat Itämeren alueella yleensä vesijohtokalusteita eli messinkiseoksesta tehtyjä. Valtamerille tarkoitetuissa veneissä käytetään pronssiseoksia korroosioherkkyyden vähentämiseksi. Myös muoviset, venekäyttöön tarkoitetut hyväksytään. Läpiviennin ja pohjan välissä käytetään tiivisteenä veteen liukenematonta joustavuutensa säilyttävää ainetta (esim. Sikaflex, EI SILIKONI!). Sulkuventtiileiden tulisi olla ns. yksiotepalloventtiileitä, jotka ovat nopeita käyttää eivätkä juutu.

1.8 Kaiteet, kädensijat ja kiinnityshelat

Kaiteet ja kädensijat

Purjeveneissä käytetään kaidemitoitusta seuraavasti:

Veneen pituus > 8,5 m

Jännitetyt, kaksiköytiset suojakaiteet, joista ylin on vähintään 0,6 metrin korkeudella kannesta. Kaidetolppien väli enintään 2,5 metriä.

Veneen pituus < 8,5 m

Jännitetty, yksiköytinen suojakaide vähintään 0,45 metrin korkeudella kannesta. Kaidetolppien väli enintään 2 metriä.

Ylimmän kaiteen on oltava vaijeria tai lujuudeltaan vastaavaa ainetta, esimerkiksi synteettistä liinaa. Liinan tulee kestää hankausta. Keula- ja peräkehien tulee olla kaiteiden korkuiset ja rakenteeltaan suojakaiteita vastaavat. Keulakehä saa olla edestä avoin. Aukon koko enintään 360 mm. 1- ja 2-luokkiin suositellaan suljettavaa keulakehää.

Myös vastaavan turvallisuuden antavat muut kaidejärjestelyt, esim. kiinteät metalliset tai puiset suojakaiteet hyväksytään.

Purjeveneissä tarvitaan kannella tukevasti kiinnitetyt tartuntakaiteet turvallista kansityöskentelyä varten. Turvaköyden kiinnittämistä varten tarvitaan istumalaatikossa, mastolla ja keulassa kiinnityshelat tai muut sopivat turvaköyden kiinnityspisteet.

1-luokassa tulee kannella olla juoksuvaijerit ("elämänlangat"), tai riittävästi kiinnityspisteitä turvavaljaita (-köyttä) varten.

Moottoriveneissä on kaiteiden ja kädensijojen oltava tukevasti rakenteisiin kiinnitettyjä ja siten sijoitettuja, että ne antavat hyvän tuen kansilla liikuttaessa ja työskenneltäessä. Kannet suositellaan varustettavaksi liukuestein.

Helojen kiinnityksen täsmällisyys kokeillaan käsivoimin. Liitoksissa ei saa esiintyä liikettä. Mikäli hela on liikkunut rasituksen alaisena, on tästä usein jäljet näkyvissä helan kiinnityskohdan ympärillä. Kyseessä saattaa olla vain millimetrin tai vähäisempikin liike. Löysä kiinnitys saattaa rasitettuna pettää. Tavoitteena on, että hela on kiinteästi kiinni. Kiinnitysruuvien kunto ja lukitus todetaan silmämääräisesti.

Veneen sisällä tarvitaan riittävästi kädensijoja turvallista liikkumista varten meriolosuhteissa. Pyöristetyt kalusteiden kulmat vähentävät loukkaantumisriskiä.

Lieden yhteyteen tarvitaan käyttäjää varten 1- ja 2-luokissa turvavyö.

Kiinnityshelat

Köysien kiinnitysknaapien pitää olla riittävän suuret ja luotettavasti kiinnitetyt. Köysiohjaimia suositellaan rasitusten vähentämiseksi.

Moottoriveneisiin tulisi keulaan asentaa tukeva hela, joka kestää aluksen hinaamisen huonoissakin olosuhteissa

1.9 Painavien esineiden kiinnitys

1- ja 2-luokassa tulee kajuutan kaikkien säilytystilojen olla sellaiset, että niihin sijoitetut esineet pysyvät paikoillaan kovassakin merenkäynnissä, ja kaikki laatikot ja ovet pysyvät kiinni suurissa kallistuksissa. Kaikissa luokissa on painavat esineet kiinnitettävä siten, etteivät ne pääse vaaraa aiheuttavasti liikkumaan merenkäynnissä.

1.10 Makeavesijärjestelmät

Makeavesijärjestelmiin luetaan tässä yhteydessä myös talousvetenä käytettävä merivesijärjestelmä. Makeavesijärjestelmän pääosat ovat säiliö(t), putkisto ja pumput.

Makeavesisäiliöiden koko vaihtelee veneen käyttötarkoituksesta riippuen. Suuret makeavesimäärät (>200 l) jaetaan yleensä useampiin säiliöihin. Pienissä järjestelmissä käytetään käsipumppua, suuremmissa sähköpumppua ja painevettä. Putkisto on yleensä kudosvahvisteista muovia.

Merivesijärjestelmät käyttävät suoraan yleensä jalkapumpulla merestä otettua raakavettä makean veden säästämiseksi.

Vesisäiliöt

Vesisäiliöt on kiinnitettävä tukevasti. Kiinteästi asennetut vesisäiliöt ja niiden putkistot tulee voida tarvittaessa tyhjentää ja puhdistaa.

Järjestelmien huolto vaatii syksyisin säiliöiden, pumppujen ja putkistojen tyhjentämistä ja mahdollisesti myös desinfioimista. Käsittelemätön vesi jättää helposti säiliöön vaikeitakin suolistoinfektioita aiheuttavan bakteerikannan, jonka vuoksi veneessä olisi hyvä olla juomaveden desinfiointiaineita. Seisonut merivesi pilaantuu pumpuissa.

puuttuu kirjoitti:

Se merikelpoisuus puuttuu.
Ei edes kehdata mainita, että se on c-luokkaa.

Vuosikatsastus

Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa purjehdusvalmiina, jolloin tarkastaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet ja mahdolliset seuran painopistealueiksi määräämät kohdat.

Katsastusluokkakohtaiset vaatimukset

Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja purjehdusalueen mukaan seuraaviin luokkiin:

Katsastusluokka 1: Avomeri

Avomeriolosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itämeren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Biskajan, Espanjan ja Portugalin rannikon sekä Välimeren (= Euroopan rannikkovedet ja Välimeri).

Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu avomeriolosuhteisiin pitkille matkoille.

Veneen tulee kestää ylimurtuvat aallot ja oltava itseoikaiseva suuristakin kallistumista monirunkoveneitä lukuun ottamatta. Rungon, kannen ja kajuutan on aukkoineen ja luukkuineen oltava riittävän vesitiivis kokonaisuus. Kulkuaukko avotilasta kajuuttaan tulee voida sulkea pääkannen tasolta, ja kaikki luukut on kiinnitettävä siten, että ne pysyvät kiinni veneessä mahdollisessa kaatumistilanteessakin. Kaikki aukot täytyy pystyä tarvittaessa sulkemaan. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä.

Moottoriveneet

Veneet on tarkoitettu avomeriolosuhteisiin pitkille matkoille.

Veneen on oltava täysin katettu, vahvasti rakennettu ja vesitiivis, ja sen rakenteiden on kestettävä ylimurtuvat aallot. Veneen tulee kestää suuretkin kallistumat. Kulkuaukot ja -ovet kansilta kajuuttoihin on voitava sulkea vesitiiviisti. Kynnyskorkeuden on oltava vähintään 200KPa mm. Umpireelingeissä on oltava vuotoportit. Ulkolaidoituksessa olevat ilma- tai muut aukot pakoputkea lukuun ottamatta on voitava sulkea vesitiiviisti, ja ilmaottoaukoissa on oltava vesiloukut. Veneessä on oltava vähintään 35 kW kulkukoneisto, joka ei saa olla perämoottori. Sisätiloista on oltava varapoistumistiet.

Katsastusluokka 2: Rannikko

Meriolosuhteisiin rannikon läheisyydessä rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia.

Purjehdusalue kattaa Perämeren ja Suomenlahden, suotuisissa olosuhteissa Pohjois-Itämeren Hanko-Gotlanti –linjan länsipuolella, sekä Etelä-Itämeren linjan Öölanti-Bornholm-Rügen länsipuolella.

Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu meriolosuhteisiin rannikkojen läheisyydessä.

Veneen on oltava itseoikaiseva monirunkoveneitä lukuun ottamatta, ja kohtuullisen vesitiivis. Kulkuaukko kajuutasta avotilaan pitää voida sulkea pääkannen tasolta roisketiiviisti. Ilma- ja muut aukot on sijoitettava suojaiseen paikkaan ja niissä on oltava vesiloukut. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä.

Moottoriveneet

Veneen on oltava katettu, vahvasti rakennettu ja vesitiivis. Kulkuaukot ja ovet kansilta kajuuttoihin on voitava sulkea kohtuullisen vesitiiviisti. Umpireelingeissä on oltava vuotoportit. Avotila ei saa ulottua pituuden keulimmaiselle kolmannekselle, eikä varalaidan korkeus saa olla alle 400 mm tai veneen kokonaispituus/17. Ulkolaidoitukseen tehtyjen ilma- tai muiden aukkojen on oltava rungon puolivälin perän puolella ja rakenteeltaan sellaiset, ettei vesi pääse sisään suurillakaan kallistumilla. Ilmanottoaukoissa on oltava vesiloukut. Perämoottorin ohjauskaapelien ja letkujen läpivientien on oltava tiiviit. Sisätiloista on oltava varapoistumistiet. Kynnyskorkeus vähintään 150 mm.

Katsastusluokka 3: Saaristo

Saaristoon ja sisävesille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet.

Purjehdusalue kattaa Suomen rannikot, järvet, Ahvenanmeren, Suomenlahden perukan Viipurinlahdelle ja Saimaan kanavan, sekä suotuisissa olosuhteissa Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna.

Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu saaristo-olosuhteisiin ja sisävesistöihin.

Veneen rakenteiden pitää olla siten toteutettu, ettei niistä aiheudu veneen uppoamisvaaraa. Istuinkaukalon ei tarvitse olla itsetyhjentyvä, mutta se on suositeltavaa.

Moottoriveneet

Veneen on oltava rakenteeltaan saaristokäyttöön soveltuva kajuutallinen tai HT-vene, jossa on yöpymismahdollisuus. Yöpymistilat pitää voida sulkea sade- tai roiskevesitiiviiksi kuomulla tai jollain muulla menetelmällä. Ulkolaidoitukseen tehtyjen ilma- ja muiden aukkojen on oltava rungon puolivälin perän puolella ja siten sijoitettuja, ettei vesi pääse niistä sisätiloihin. Perämoottorikaivon on oltava rakenteeltaan sellainen, ettei vesi pääse sieltä veneeseen. Kaapeli- ja letkuläpivientien on oltava tiiviit.

Katsastusluokka 4: Suojaiset vesialueet

Suojaisille vesialueille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, sekä valvotuissa olosuhteissa tapahtuvien purjehdustapahtumien veneet.


Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu suojaisille vesialueille tai veneilytapahtumiin, esim. ratapurjehduskilpailuihin, joissa on jatkuva valvonta ja pelastusvalmius.

Moottoriveneet

Veneen on rakenteeltaan, asennuksiltaan ja kunnoltaan suojaisille vesialueille soveltuva. Vene voi olla HT-, tuulilasi- tai avovene.

1.1 RUNGON JA RAKENTEIDEN KUNTO

Veneen rungon täytyy rakenteeltaan ja kunnoltaan kestää käytettävällä vesialueella esiintyvät olosuhteet. Rakenteissa ei saa olla sellaisia murtumia, hankautumia, lahovikoja tai syöpymiä, jotka oleellisesti heikentävät rakenteita tai päästävät kosteutta niihin. Mahdolliset karilleajo- ja muut vauriot on korjattava asiantuntevasti ja huolellisesti.

Mitä vaaditaan – mitä sallitaan

1-luokissa edellytetään veneeltä jo alkujaankin normaalia suurempaa lujuutta ja tiiviyttä. Rungon, kannen ja ylärakenteiden tulee olla lujat, ylimurtuvan aallon kestävät sekä tiiviit. Aalto tarkoittaa tässä yhteydessä aaltoa itseään eikä aallon aiheuttamia roiskeita. 1-luokissa on rakenteen lujuuden ja tiiviyden oltava moitteeton. Normaalia, turvallisuuteen vaikuttamatonta kulumaa voidaan toki sallia.

2-luokissa katsastus kohdistuu pääasiassa runkoon ja vedenalaisiin osiin. Luokkiin voidaan hyväksyä rakennustavaltaan tavanomaisia veneitä ilman lujuutta koskevia epäilyjä, kunhan lujuus ei huomattavasti ole alentunut alkuperäisestä. 2-luokissa, voidaan vähäisiä virheitä sallia, mikäli nämä eivät oleellisesti vaaranna turvallisuutta katsastusluokan mukaisessa käytössä. Ota veneen nopeus ja tai kölimuoto huomioon arvioinnissa: liukuvene ja eväkölivene rasittuvat pohjasta huomattavasti enemmän kuin uppoumavene tai pitkäkölinen purjevene.

3-luokissa arvioidaan tarvittava lujuus veneen nopeuden mukaan. Veneeltä on edellytettävä sitä parempaa kuntoa mitä lähempänä moottorin teho on suurinta suunniteltua.



Veneen hoito ja huolto

Kaikki veneet vaativat hoitoa ja huoltoa. Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät, veneenomistajan usein itsensä tekemät huoltotoimenpiteet:

Syyshuolto

* takilan alasrikaus, veneen nosto,
* pohjan pesu ja huolto, mahdollisten kölivaurioiden korjaus, potkurin huolto
* moottorin huolto, öljynvaihto, suodatinten tyhjennys tai vaihto, jäähdytysjärjestelmän suojaus, vesipumpun huolto, moottoritilan puhdistus. Dieselmoottoreiden polttoainesäiliö kannattaa yleensä pitää täytenä kondenssiveden estämiseksi, mutta on varmistauduttava, että polttoaine on talvilaatua. Kesälaatu parafinoituu helposti pakkasella.
* sähköjärjestelmän (myös lamput) huolto ja suojaus, akkujen huolto ja talvisäilytys
* makeavesijärjestelmän ja pumppujen, venttilien ym tyhjennys, vesi-wc:n puhdistus ja tyhjennys ja kaikkien pakkassuojaus
* lieden, lämmittimen, vinssien yms. huolto
* takilan huolto ja talvisäilytys
* veneen tyhjennys (homevaara), mahdollisen talvilämmityksen asennus
* veneen kattaminen niin, että ilma kiertää eikä lumi kuormita katetta eikä venettä



Talvella ulkona säilytettyä venettä on hyvä pitää silmällä mahdollisten vaurioiden torjumiseksi.

Keväthuolto

* katteen purku ja säilytys, veneen pesu ja puhdistus
* maalaukset ja lakkaukset, vahaaminen
* pohjan kunnostus
* moottorin koekäyttö
* takilan kunnostus
* vesillelasku ja rikaus.

Perushuolto

Veneet tulisi noin 10 vuoden väliajoin perushuoltaa, joka olisi helpointa tehdä sisätiloissa, ts. saada vene hallisäilytykseen. Perushuollon ajankohtaa arvioitaessa on syytä ottaa huomioon erityisesti lujitemuoviveneissä pinnoituksen uusimistarve, tai mahdollinen lasikuituruton korjaaminen. Perushuollossa tulisi venettä purkaa mahdollisimman paljon, jolloin piilossa olleet kulumat ja vauriot paljastuvat, sekä tarvittaessa korvata kuluneet osat uusilla. Samalla myös kaikki tiivisteet tulevat vaihdetuiksi. Moottorin perushuollossa tulisi tarvittaessa käyttää ammattitaitoista asentajaa. Myös kaikki irrotettavat laitteet tulisi tarvittaessa viedä ammattitaitoiseen huoltoon. Näin pidennetään veneen käyttöikää sekä vähennetään odottamattomien vikojen todennäköisyyttä.

1.2 Aukot ja niiden suljettavuus

Pinta-alaltaan yli 18 dm2 ikkunoissa tarvitaan 1-luokassa myrskysuojukset, elleivät ikkunat ole lujuusmielessä osa runkoa. 2-

luokassa suositellaan myrskysuojuksia.

1.3 Materiaalin ja pinnoitteen kunto

Pintakäsittelyn tulee kyetä säilyttämään aineen lujuusominaisuudet. Ulkonäköseikat eivät vaikuta katsastukseen. Vähäiset naarmut ym. sallitaan.

1.4 Köli ja peräsin

Kölin ja peräsimen kiinnitysten pitää olla ehjät. Kölipulteissa ei saa olla merkittäviä ruostevaurioita. Peräsinevän kiinnityksen pitää olla kunnossa eikä peräsinakselin laakeroinnissa saa olla suurta väljyyttä. Omistajan huomio on kiinnitettävä asiaan.

1.5 Ohjausjärjestelmät

Ohjaamosta tai ohjailupaikasta on oltava hyvä näkyvyys kaikkiin suuntiin. Sen pitäisi olla veneen keskellä tai oikealla puolella.

Ohjausjärjestelmän tasapainotuksella on ehkäistävä ohjauskulman suureneminen ohjauspyörästä irtipäästettäessä. Kauko-ohjatuissa järjestelmissä on oltava peräsinrajoittimet, ja niissä on peräsinakseliin voitava järjestää suora varaohjaus.

Ohjauspulpetin ja -järjestelmän on kestettävä ohjausvoimien lisäksi ne voimat, jotka ohjaaja aiheuttaa veneen odottamattomien liikkeiden takia.

1.6 Vetolaitteiston, akselin ja potkurin kunto

Potkurin akselin on oltava suora ja ehjä eikä siinä saa olla mainittavia syöpymiä. Erityisesti vannasputken, kiinnityslaippojen, laakereiden sekä murrosnivelien kuntoon on kiinnitettävä huomiota. Potkurin akselin laakeroinnissa ei saa olla liikaa välystä. Potkurissa ei saa olla mainittavia syöpymiä eikä suuria muotovirheitä. Vetolaitteiden tiivistekumien sekä vetoakselin ja pakoputken paljekumien on oltava ehjät ja joustavat. Ne tulisi vaihtaa valmistajan ohjeen mukaisesti.

Syöpyvää terästä olevat akselit (potkuri ja peräsin) tulee vetää ulos tarkastusta varten. Arimmat kohdat löytyvät potkurin läheltä sekä laakereiden molemmin puolin. Kierteiden, kiilauran, kiilan sekä kartiopinnan syöpymättömyys on myös syytä tarkastaa.

1.7 Runkoläpiviennit, Sulkuventiilit ja putkistot

Pohjaläpiviennit ovat Itämeren alueella yleensä vesijohtokalusteita eli messinkiseoksesta tehtyjä. Valtamerille tarkoitetuissa veneissä käytetään pronssiseoksia korroosioherkkyyden vähentämiseksi. Myös muoviset, venekäyttöön tarkoitetut hyväksytään. Läpiviennin ja pohjan välissä käytetään tiivisteenä veteen liukenematonta joustavuutensa säilyttävää ainetta (esim. Sikaflex, EI SILIKONI!). Sulkuventtiileiden tulisi olla ns. yksiotepalloventtiileitä, jotka ovat nopeita käyttää eivätkä juutu.

1.8 Kaiteet, kädensijat ja kiinnityshelat

Kaiteet ja kädensijat

Purjeveneissä käytetään kaidemitoitusta seuraavasti:

Veneen pituus > 8,5 m

Jännitetyt, kaksiköytiset suojakaiteet, joista ylin on vähintään 0,6 metrin korkeudella kannesta. Kaidetolppien väli enintään 2,5 metriä.

Veneen pituus < 8,5 m

Jännitetty, yksiköytinen suojakaide vähintään 0,45 metrin korkeudella kannesta. Kaidetolppien väli enintään 2 metriä.

Ylimmän kaiteen on oltava vaijeria tai lujuudeltaan vastaavaa ainetta, esimerkiksi synteettistä liinaa. Liinan tulee kestää hankausta. Keula- ja peräkehien tulee olla kaiteiden korkuiset ja rakenteeltaan suojakaiteita vastaavat. Keulakehä saa olla edestä avoin. Aukon koko enintään 360 mm. 1- ja 2-luokkiin suositellaan suljettavaa keulakehää.

Myös vastaavan turvallisuuden antavat muut kaidejärjestelyt, esim. kiinteät metalliset tai puiset suojakaiteet hyväksytään.

Purjeveneissä tarvitaan kannella tukevasti kiinnitetyt tartuntakaiteet turvallista kansityöskentelyä varten. Turvaköyden kiinnittämistä varten tarvitaan istumalaatikossa, mastolla ja keulassa kiinnityshelat tai muut sopivat turvaköyden kiinnityspisteet.

1-luokassa tulee kannella olla juoksuvaijerit ("elämänlangat"), tai riittävästi kiinnityspisteitä turvavaljaita (-köyttä) varten.

Moottoriveneissä on kaiteiden ja kädensijojen oltava tukevasti rakenteisiin kiinnitettyjä ja siten sijoitettuja, että ne antavat hyvän tuen kansilla liikuttaessa ja työskenneltäessä. Kannet suositellaan varustettavaksi liukuestein.

Helojen kiinnityksen täsmällisyys kokeillaan käsivoimin. Liitoksissa ei saa esiintyä liikettä. Mikäli hela on liikkunut rasituksen alaisena, on tästä usein jäljet näkyvissä helan kiinnityskohdan ympärillä. Kyseessä saattaa olla vain millimetrin tai vähäisempikin liike. Löysä kiinnitys saattaa rasitettuna pettää. Tavoitteena on, että hela on kiinteästi kiinni. Kiinnitysruuvien kunto ja lukitus todetaan silmämääräisesti.

Veneen sisällä tarvitaan riittävästi kädensijoja turvallista liikkumista varten meriolosuhteissa. Pyöristetyt kalusteiden kulmat vähentävät loukkaantumisriskiä.

Lieden yhteyteen tarvitaan käyttäjää varten 1- ja 2-luokissa turvavyö.

Kiinnityshelat

Köysien kiinnitysknaapien pitää olla riittävän suuret ja luotettavasti kiinnitetyt. Köysiohjaimia suositellaan rasitusten vähentämiseksi.

Moottoriveneisiin tulisi keulaan asentaa tukeva hela, joka kestää aluksen hinaamisen huonoissakin olosuhteissa

1.9 Painavien esineiden kiinnitys

1- ja 2-luokassa tulee kajuutan kaikkien säilytystilojen olla sellaiset, että niihin sijoitetut esineet pysyvät paikoillaan kovassakin merenkäynnissä, ja kaikki laatikot ja ovet pysyvät kiinni suurissa kallistuksissa. Kaikissa luokissa on painavat esineet kiinnitettävä siten, etteivät ne pääse vaaraa aiheuttavasti liikkumaan merenkäynnissä.

1.10 Makeavesijärjestelmät

Makeavesijärjestelmiin luetaan tässä yhteydessä myös talousvetenä käytettävä merivesijärjestelmä. Makeavesijärjestelmän pääosat ovat säiliö(t), putkisto ja pumput.

Makeavesisäiliöiden koko vaihtelee veneen käyttötarkoituksesta riippuen. Suuret makeavesimäärät (>200 l) jaetaan yleensä useampiin säiliöihin. Pienissä järjestelmissä käytetään käsipumppua, suuremmissa sähköpumppua ja painevettä. Putkisto on yleensä kudosvahvisteista muovia.

Merivesijärjestelmät käyttävät suoraan yleensä jalkapumpulla merestä otettua raakavettä makean veden säästämiseksi.

Vesisäiliöt

Vesisäiliöt on kiinnitettävä tukevasti. Kiinteästi asennetut vesisäiliöt ja niiden putkistot tulee voida tarvittaessa tyhjentää ja puhdistaa.

Järjestelmien huolto vaatii syksyisin säiliöiden, pumppujen ja putkistojen tyhjentämistä ja mahdollisesti myös desinfioimista. Käsittelemätön vesi jättää helposti säiliöön vaikeitakin suolistoinfektioita aiheuttavan bakteerikannan, jonka vuoksi veneessä olisi hyvä olla juomaveden desinfiointiaineita. Seisonut merivesi pilaantuu pumpuissa.

puuttuu kirjoitti:

Se merikelpoisuus puuttuu.
Ei edes kehdata mainita, että se on c-luokkaa.

jäädä elämässäsi asioita vaille. Yksi asia on
kokemuksia Marino Barracudasta. Hieno vene, eikä
sen runkomuodossa ole mitään ihmeellistä, toimii
hyvin kovallakin kelillä.

puuttuu kirjoitti:

Se merikelpoisuus puuttuu.
Ei edes kehdata mainita, että se on c-luokkaa.

Luokitukset on mitä on ja veneen ostaja/omistaja tietää itse mihin vesistöön ja millaiseen käyttöön ja keleihin venettä on hankkimassa ja käyttämässä.
Ja katsastuksetkaaan eivät ole pakollisia, eikä mihinkään veneseuraan/kerhoon ole pakko kuullua. Teoriapellejen hommia.
KIPPARIn vastuu on jakamaton ! Siis venneen kippari aina itse vastaa siitä, että vene on varusteltu ensiksikin lain ja asetusten vaatimalla tavalla ja sitten lisäksi sen mukaan missä vesistössä ja millaisilla keleillä liikkutaan. Jos ei näitä ymmärrä, niin tuskin sitten ymmärtää käyttää niitä vapaaehtoisessa katsastuksessa vaadittavia varusteitakaan. Ja lisäksi kipparihan aina itse arvioi ja seuraa säätiedotuksia mihin keliin aluksensa tunkee, ei siinä paljon vapaaehtoiset katsastukset auta.
Ja kaiken lisäksi vielä keskustelun aloittaja halusi tietoja/kokemuksia 8000:sta eikä mitän teoriapellen esitelmää vapaaehtoisesta katsastuksesta.

Kiitos vielä kaikille vastanneille! Erityisesti Ripolle.
Kauppoja ei tullut mutta edelleen olen kiinnostunut 8-tonnisesta.
Löysin mielenkiintoisen myynti-ilmoituksen Ruotsista, http://www.annonsborsen.se/baatar-3/marino-8000-161035.html . Onko kellään kokemusta vastaavasta Suomessa. Eli 8-tonnisen perä on madallettu ja siitä on tehty avotila?