Entäs sitten kun viimeinkin pääset työ/kurssihaastatteluun? Meikäläisellä ei ainakaan ole kuin suurimmaksi osaksi kirpparilta ostettuja vaatteita, miten te muut ostatte niitä älyn kalliita uusia vaatteita? Mites jos vaatteitten perusteella katotaan töihin???
Entäs sitten
Olenko sopivasti
17709
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minä olen joutunut elämään pelkällä asumistuella ja työmarkkinatuella jo pitemmän aikaa, koska tampereen rajojen sisäpuolella tuo laki toimeentulotuesta ei ole voimassa.
Nyt vaatetukseni on sitä luokkaa, että voivat jo pelkän vaatetuksen perusteella tulkita minun kieltäytyneen työpaikasta.
Miksi edes yrittää...
Mm. tuon vuoksi minä olen pitänyt älyttömänä sitä, että työttömät pannaan tulemaan toimeen nälkärajalla, jolloin ei ole varaa mm. kunnon vaatteisiin. Kuka työnantaja palkkaa toimeentulovaikeuksien vuoksi masentunutta resupekkaa???
Työttömät maksavat työttömyydellään siitä, että muilla menee hyvin, joillakin suorastaan lujaa, kuten liliukset kummpaneineen osoittavat. Työttömille pitäisi siis maksaa korvauksena kohtuullinen osuus yhteiskunnan tuotoksesta. Nythän se ei niin tapahdu.
Saan työmarkkinatukea, joten en ole kaikkein köyhin työtön. Olen kuitenkin muuttanut työn perässä pääkaupunkiseudulle ja työttömyyskorvauksesta menee 70% asumiskustannuksiin. Saan juuri ja juuri laskut maksettua. Mietin seuraavaksi luopuvani TV:n katselusta, koska ei ole varaa ostaa digiboxia, näin voi jättää TV-luvan maksamatta. Kengät ovat rikki, mutta uusiakaan ei ole vara ostaa, kirrpparikengät eivät houkuttele. EN kerää täällä säälipisteitä vaan kerrontotuuden työttömän kadehdittavasta olotilasta.
Älkää kehottako menemään töihin, olen työnantajien mielestä "yli-ikäinen". Koulutusta on ja työkokemusta. Veroja olen maksanut 30 vuotta ja maksan edelleen 20% tuloistani.
Ilmaiseksi työhön meneminen vie työpaikat normaalipalkkaa saavilta.
Telkun kattelun voi jättää kokonaan, kun otat netistä kaiken hyödyn irti: lataat leffat, kirjat, pelit, musiikin, uutiset ym. suoraan netistä ja rahaa säästyy... Telkku on muutenkin kuoleva media, uusimpien tutkimusten mukaan nuorten käyttämä aika netissä ylittää jo telkun - ja mainostajat seuraavat taatusti perässä. Lopputulos on arvattavissa :P
Btw. kuka hitto maksaa tv-luvan, jos rahaa ei meinaa riittää edes vaatteisiin/ruokaan? Tee kuten Suomen päättäjät ja harrasta "pientä" priorisointia - maassa maan tavalla.
Ale-myynneistä voi yllättäen saada kivoja vaatteita ja edullisesti.
Kirpparikengät eivät houkuttele, kengät on aika
intiimi juttu ja pitäisi kyllä saada uutena.
Vanhoista kengistä voi saada pahimmassa tapauksessa sienen.
kyllä suurimmalla osalla vaatteiden puuttuminen on tekosyy tai periaatteellista narinaa. Anteeksi suoruuteni.
Jokaisella nyt jossain vaiheessa elämää on sentään jäänyt edes yksi fiksumpi vaatekerta jota ei ole kuluttanut loppuun arkikäytössä (tietty aivan normaalitilanteessa ei välttämättä joku rippi/hääpuku tietty ole ehkä paras valinta vaikka siistein olisikin ja sopisi edelleen, hääpuku siis lähinnä miehillä...)
Ja jos nyt ajatellaan TODELLA olevan edessä haastattelun tai tilanteen, jossa olettaa vaatteilla olevan suuri merkitys niin Marketeissa myydään 10e:sta eteenpäin farkkuja tai muita suoran housun tyyppisiä ja joku siisti vaikkapa kaulus/farkkupaidan tapainen n. 10-20e...Kengät nyt sentään löytyvät käytännössä jokaiselta muutkin kuin lenkkarit, jos ei ole aivan puliukko/akka.
Ja aivan viimekädessä jos nyt ei ole mainittu puliukko/akka ja tuttavapiiri sen mukaista, niin eiköhän koko kaveripiirin läpisoittaminen tuo jonkun kaapin pohjalta eteen sopivat vaatteet kertalainausta varten.
Ymmärrän kaiken muun, mutta en oikein tätä "Tärkeä haastattelu edessä eikä mulla ole mitään päällepantavaa". Melkeinpä se on samaa kauhistelua kuin teinitytöllä mentäessä ensimmäisille treffeille ja kaapissa roikkuu kymmenkaupalla vaihtoehtoja.
Mihinkäs ne ainakaan kaapissa jo olevat mainitut ei-arkivaatteet siitä kuluvat, kesti vähempivaraisuus sitten kuinka paljon hyvänsä. Itsekin joskus pidempään tuli oltua työttömänä, mutta kun ei koita päästänyt kaappiin mellastamaan niin siellähän nuo kuteet odottivat hetkiä jolloin laittoi päälle. Arkena käytettävät sitten erikseen.
Ja jos ajatellaan ihmisen säästeliäästi käyttäen eikä vaatteissa konttaillen, saavan alle 100e:lla ainakin vuodeksi peruspäällysvaatteet jos ei takkia laske mukaan. Eipä kenenkään tarvi siis resupekkana kulkea jos ei halua. Eri asia toki ihmiset joilla tuokin raha menee kurkusta alas jolloin vaatteet eivät ole se niin oleellinen seikka. Hapan lämmittää riittävästi.
"Jokaisella nyt jossain vaiheessa elämää on sentään jäänyt edes yksi fiksumpi vaatekerta..."
Hehhee, pidin aina sitä vitsinä, kun eräs työhönottohaastatteluista vastannut henkilö kertoi keski-ikäisestä miespuolisesta työnhakijasta, joka oli pukeutunut hänen mukaansa pukuun, joka oli viimeistä muotia joskus 70-luvulla. Kutsui tätä pukua muuten "rippipuvuksi". Tämä tapahtui siis joskus muinaisella 90-luvulla. Olisi ollut varmasti ihan ok hakija noin muuten, mutta ne lepattavat lahkeet ja isot kaulukset jotenkin söivät uskottavuutta - ja valkoiset kuluneet pappatossut, jotka nekin olivat jo nähneet parhaimmat päivänsä.
Mutta kaipa se on uskottava, että Suomi nimisessä kehitysmaassa käännetään viisareita hitaasti kohti menneisyyttä ja tämän maan kansalaiset tunnetaan taas pian naapurimaissa siitä, että kansa vaeltaa risaisissa vaatekerroissa ilman mitään käsitystä sanasta muoti ja hymyilee huonoilla hampailla... Tervetuloa hyvinvointivaltioon nimeltä Suomi.
Taas pari älykääpiötä mittaa asioita oman hyvinvointinsa mukaan.
Kun minä aikanaan jouduin työttömäksi, jouduin toimeentullakseni myymään kirpparilla kaiken sellaisen, millä oli myyntiarvoa, mukaan lukien ns. paremmat vaatteet.
Jos on ollut pienipalkkaisessa työssä ennen työttömyyttään, kovin kalliita vaatteita ei ole koskaan ollut varaa ostaa. Ja ne halvemmathan eivät kauaa kestä.
Ihmiset esim. kävelevät eri tavoin. Minulla ainakin kengät hajoavat muutamassa kuukaudessa. Ja jos ei ole varaa pitää kuin yhdet kengät kerrallaan, niin kuluvat sitä nopeammin.
mutta harvemmin neuvojat pystyvät tajuamaan koko tilannetta.
Eräs nainen kehotti ostamaan kunnolliset kengät, jotka kestävät sitten vuosia... kertoi, että oli ostanut jalassa olevat kengat vuosia sitten ja edelleen olivat hyvässä kunnossa... hän ei vain huomioinut sitä, että hänellä oli useita kenkäpareja käytössä ja silloinkin lähtiessään hän sipsutteli ulko-ovella odottelevan miehensä auton etupenkille.
Minä olen säästellyt parempia kenkiä ja käyttänyt pelkästään lenkkikenkiä. Jostakin syystä nämä 20 vuotta säästellyt kengät eivät enää mahdu jalkaan...
Minä olen säästellyt myös parempia vaatteita (nekin täyttävät kohta 20-vuotta), mutta kun työttömän harrastukset supistuvat lenkkeilyyn ja pyöräilyyn, niin alkaa vaatteet ahterin kohdalta kiristämään - myönnettäköön, että kilojakin on tullut lisää kun ei ole varaa syödä talvisin kasvispitoista ruokaa.
Kunkahan moni mahtuu 40-kymppisenä 20-vuotiaana hankkimiin vaatteisiin tai kenkiin kun vartalon muoto ja räpylät levenevät vuosien kuluessa?
Itse ehdin olemaan lähes vuoden työttömänä, jona aikana olen laihduttanut 15 kiloa. Vanhoista hyvistäkään vaatteista ei näin ollen ole enää mihinkään - elleivät ne sitten ole todella vanhoja eli suorastaan "tyttöajoilta".
Sain tämän nykyisen työni pelkkien papereiden ja puhelinhaastattelun perusteella. Ennen ensimmäistä työpäivää kävin ostamassa neljällä kympillä alennusmyynnistä vaatteita. Elleivät alennusmyynnit olisi olleet ajankohtaisia, olisin varmaankin käyttänyt luottokorttia jonkinlaisen vaateparren hankkimiseksi.
Suurempi ongelma on lähes kaksikymmentä vuotta vanha autoni, joka muiden autojen joukossa muistuttaa lähinnä vanhaa kolhuista kaivosankoa. Se on kuitenkin välttämättömyys, jotta ylipäätään pystyin tätä paikkaa hakemaan. Sama seikka, että julkiset liikenneyhteydet ovat huonot, tietysti vaikutti verrattain vähäiseen hakijamäärään (tosin miehiä oli suhteellisen paljon). Olenkin tosi ylpeä siitä, että minulla on edes tämä auto, jonka turvin olen käynyt monessa pätkätyössä.
Kukaan ei ole työpaikoilla niin typerä, että huomauttelisi vaatteista tai edes autosta. On ainoastaan omien korviemme välissä asusteleva harhaluulo, että emme pääse työyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi, ja että uskottavuutemme jotenkin kärsii, ellemme muistuta enemmistöä myös ulkoisesti.
Onni onnettomuudessa pätkätyöläisellä on se, että jonkinlaista elämänsisältöä ajoittain turhauttavienkin työkeikkojen lomassa antaa tilaisuus suunnitella tulevaisuutta (työtöntäkin sellaista) hyvinkin vaatimattomien investointien muodossa olipa kyse sitten vaikka vaatteista, auton ylläpidosta, harrastuksista, matkailusta tai vaikka tietotekniikkalaitteiden hankinnasta. Ne ovat pieniä iloja, jotka tulevat mahdollisiksi suhteellisen lyhyidenkin tienestikausien ansiosta.
Minä olen joskus ostanut alennusmyynneistä jopa liian pieniä vaatteita ja huomaan nyt, kuinka hyviä huonoja ostopäätöksiä olen tehnytkään. Hankin myös "hyvinä aikoina" mm. tietokoneohjelmiston, jonka ehdin asentamaan vasta työttömänä ollessani. Ilmoittauduin aikoinani myös avoimeen yliopistoon opiskelemaan (ja maksoin suuren rahan), mutta se on jostain syystä toistaiseksi jäänyt ja vaihtunut toiseen opinto-ohjelmaan.
Ok, tuskin kaikilla on varaa edes työssä käydessään kalliisiin merkkivaatteisiin, mutta ihan oikeasti en usko, että kenenkään työpaikan saanti sentään vaatteista on kiinni.
Kirppareilta, ystäviltä, tuttavilta tai vaikkapa netin huutokaupoista löydät aivan varmasti myös sellaisen edullisen vaatekerran, jonka voit laittaa päälle työhaastatteluun - jos sellaista ei muuten ole vaatekaapissa.
Lisäksi lähes joka kylässä on noita halpakauppoja, kuten H&M, Lindex, KappAhl, halpahallit ja aletalot, tuskin yli 50 euroa tarvii maksaa niin saa jo siistit housut, paidan ja takin.
Sitten kun tilillä 6kk palkka, voit ostaa sen yhden kalliimman vaatekerran, joka taas kestää seuraavat 5 vuotta.
'ei päällepantavaa' on huono selitys.
Näkee, ettei vastaajilla ole ollut koskaan todellista puutetta.
...Lisäksi lähes joka kylässä on noita halpakauppoja, kuten H&M, Lindex, KappAhl, halpahallit ja aletalot, tuskin yli 50 euroa tarvii maksaa niin saa jo siistit housut, paidan ja takin...
Itselleni on pahimmillaan ollut jo 10 euron sijoitus liikaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut kuolla nälkään. Asuin silloin paikkakunnalla, joissa ei näitä ruoanjakelupisteitäkään ollut. Kaikki käyttökelpoiset vaatteet tuli myytyä kirpparilla, kun elää piti.
Ja se on kyllä ihan fakta, että jos työnhakija tekee resuisen vaikutelman, niin kyllä se työantajan valinta kohdistuu johonkin toiseen niistä 600 hakijasta...
Minä olen se tuolta ylempää, joka marmattaa tänään joka asiasta, se puolison elätti. Huomasin edellisellä kerralla kirpparilla, että jakut menevät kaupaksi. Niinpä saadakseni edes vähän omaa rahaa möin ne kaikki pois. No jos nyt tulisi haastattelukutsu, laitan siistin trikoopaidan, jota en paljon pidä kuin erikoistilanteissa, sekä viskoosihousut, jotka ovat olleet minulla juhlakäytössä. Nuo ovat ainoat ns. paremmat vaatteet, mitkä olen säästänyt. Sen lisäksi löytyy itse tehty aika nätti villajakku, jos on kylmä ilma.
Minullakin on käynyt niin, että kengät ovat käyneet pieneksi iän tullessa. Jalkani on vielä todella hankalan mallinen vaivaisenluun takia, eikä kenkiä tahdo välillä löytyä millään hinnalla sopivia. Ainoat "työhaastattelukelpoiset kengät" puristavat, mutta aion ne kuitenkin laittaa jos kutsu tulee.
minä oon ainakin aina ollut tällanen ihme hippi että normaalivaatteissa ei ole mitään saumaa päästä minnekään.. pitää jostain aina lainata sopivat vaatteet sopivaan työhön. duunaripaikoissa farkut ja villapaita on hyvä, pomojuttuihin vedän rippipuvun päälle ja kampaan jakauksen keskelle päätä.
sitten joskus olen työhaastatteluissa sanonu, että ei ole oikeen varaa ostaa kunnon vaatteita että siksi vähän tässä töitä kattelenkin.
...joskus olen työhaastatteluissa sanonu, että ei ole oikeen varaa ostaa kunnon vaatteita että siksi vähän tässä töitä kattelenkin...
Saitko paikan?