Onko tämä työpaikkakiusaamista: Työkaverin lapsi pääsi ylioppilaaksi. Työkaverit keräsivät porukan, joka työajan jälkeen lähti juhliin. Minulle ei kerrottu sanaakaan, ei vaikka päivällä istuimme nokatuksin kahvilla. Ei pyydetty mukaan. Työpäivän jälkeen vaivihkaa lomalla ollut työntekijä kävi hakemassa porukan työpaikalta mukaan.
Yo:n äiti ei ole tahallaan jättänyt minua kutsumatta, ei kutsunut erikseen ketään. (Kysyin häneltä).
Hirveä olo,kun tietää, että jostain syystä jätetään ulkopuolelle. Kahvilla en ole enää käynyt tämä jälkeen. Esimiehelle puhuin asiasta ja ensi viikolla on palaveri asian tiimoilta. Todennäköisesti esimies on kiusaajien puolella. Jännittää palaveri, minulle tod.näköisesti nauretaan ja pidetään ikävänä ihmisenä. ...
Yo:n äiti ei ole tahallaan jättänyt minua kutsumatta, ei kutsunut erikseen ketään. (Kysyin häneltä).
Hirveä olo,kun tietää, että jostain syystä jätetään ulkopuolelle. Kahvilla en ole enää käynyt tämä jälkeen. Esimiehelle puhuin asiasta ja ensi viikolla on palaveri asian tiimoilta. Todennäköisesti esimies on kiusaajien puolella. Jännittää palaveri, minulle tod.näköisesti nauretaan ja pidetään ikävänä ihmisenä. ...
Vastaukset 22
Vanhimmat
ja tympeää touhua muilta. Miten teillä muuten menee? Olitko ainoa joka jätettiin porukasta pois?
Olen pitkään ollut työelämässä ja nähnyt vaikka mitä ja myös sen, että joidenkin kemiat vaan pelaa ja joidenkin ei. Hakeudutaan varmaan tahattomastikin sopivien seuraan eikä ajatella sen enempää. Ei kannata tunkea joukkoon jos niikseen on ja toisaalta tulee ällöttävä olo kun ei voi kahvitella muiden kanssa. Hyvä että puhutte asiasta piakkoin, ei tuollaisen jutun kanssa kannata kauaa märehtiä.
Häntä pystyyn!
kun vastasit viestiini. Oli mun lisäkseni eräs toinenkin henkilö, jota ei kutsuttu. Alan olla jo epätoivoinen, kun pelkään tuota palaveria....
Hyvä, kun mielestäsi työkavereiden toiminta oli inhottavaa. Luulenkin, että he vain kertovat, etteivät "huomanneet", oli "niin kiire" ja esimies toteaa, että kun on aina NIIN KIIRE...
Esimies on itsekin kiusaajien puolella, hän jätti minut firman pikkujouluihin kutsumatta, koska sinä päivänä oli hoitovapaapäiväni (teen 4-päiväistä työviikkoa), myöskään tämän perusteella en voi osallistua kaikkeen koulutukseen. Tämä hyvä esimerkki esimiehen taholta: Ulkopuolelle jättäminen on hyväksyttyä !
Koska olet ollut pitkään työelämässä, voitko neuvoa, mihin otan yhteyttä, jos esimies ei ryhdy toimenpiteisiin ???? Työsuojeluvaltuutetulta en voi pyytää apua, koska hän itse oli tässä porukassa, joka ei minua huolinut mukaan.
että se työsuojeluvaltuutettukin on siinä samassa porukassa. Hänen kyllä "viran puolesta" tulisi olla neutraali, jos hän käsittelisi asiaasi. Hänellehän se kuuluisi ja luottamusmiehelle, työterveyshoitajalle/lääkärille ja ennen kaikkea esimiehellesi. Myös esimiehen esimieheen voit ottaa yhteyttä, jos tökkii oman pomon kanssa. Jos et häneenkään halua ottaa yhteyttä, niin sitten työterkkariin. Työterveydenhuolto on vaitiolovelvollinen ja ilman sinun lupaasi asiaasi ei viedä minnekään. Yleensä järjestävät palaverin, jossa asianomainen, esimies, luottamusmies ja mahdolliset työkaverit, joita asia koskee ja työsuojeluvaltuutettu, jos siis kyse työpaikkakiusaamisesta.
Mene vaan rohkeasti siihen palaveriin ja kuuntele, mitä selityksiä antavat. Minusta sinä olet jo nyt voittaja, kun olet hoitanut asiasi niin, että tuo juttu selvitetään. Sinä se vahvoilla olet -nuo toiset saisivat hävetä hölmöä käytöstään. Ethän sinä ole mitenkään tunkeutunut heidän seuraansa, päin vastoin, nyt haluat tietää, miksi jätettiin ulkopuolelle ja myös se toinen työkaverisi. Te olette samassa veneessä. Etkö saisi häneltä tukea, jos tarvitset? Vaikka sinä olet sen olinen ihminen, että pärjäät yksinkin. Eihän sinulla ole mitään menetettävää ja luulisi niiden muiden pelkäävän vielä enemmän. Jos teillä kuitenkin muuten menee suht hyvin, niin jätä sitten tuo asia palaverin jälkeen. Mitä niitä märehtimään. Tiedän, että tunnet itsesi loukatuksi ja sinulla on oikeus puhua palaverissa miltä sinusta TUNTUI ja tuntuu. Jokaisella on oikeus omiin tunteisiin ja niistä voi kertoa muille. Se on sinun valttisi siinä palaverissa. Kukaan muu ei voi tietää miltä tuntuu kuin sinä itse, eikä ole oikeita tai vääriä tunteita, ainoastaan sinun omia ja oikeutettuja tunteita. Puhu "minä"-kieltä, "Minusta tuntui tosi pahalta, kun...."
Mutta ei kannata ruveta tekemään kärpäsestä härkästä kun ei kuitenkaan tuon isommasta jutusta ole kyse. Sinulla on vrmaan muitakin kavereita työn ulkopuolella. Viis veisaat tollasista moukista jatkossa...:=D Mutta nyt annat heille mahdollisuuden pysähtyä ja kehittyä ihmisinä! Annat sen tilaisuuden myös itsellesi. Ota se oppimistilanteena, sillä elämä on yhtä oppimista loppuun saakka.
Työkavereita ei tarvitse rakastaa mutta yhteistyötä heidän kanssaan pitäisi voida tehdä.
Toivottavasti sait tästä jonkin pienen hippusen takataskuusi.
Ja jos palaverissa oikein hankaliksi heittäytyvät, niin ajattele vaikka traktoreita...he he...tai lähde pois ja ota sitten yhteyttä esim. työterkkariin. Mutta näin puhtaasti ulkopuolisena tuntuu, että tyypillistä akkojen touhua eikä kuitenkaan kovin vakava tilanne. Tsemppiä sulle!
kun jätetään ulos firman yhteisistä menoista, vaikkakin ne olivat yksityiset juhlat.
On parasta, että keskustelet asiasta kaikkien kuullen, eli et lähde " tule, mulla on asiaa "
linjalle, vaan niinkuin kerroit, keskustelet rohkeasti asiat niin kuin ne on; vain näin voit mielestäni katkaista(?) orastavan kiusatun roolin. Tukeudu ystäviisi kun siltä tuntuu, että
tarvitset kuuntelijaa. Älä anna näiden asioiden vaikuttaa työhösi, vaan tee sitä kuin ei mitään olisi pielessä. Sinun "tapauksessa" on toivoa, jos on niin, että kaikki oli siinä tekstissäsi, mitä kirjoitit, koska silloin kaikki on alkuvaiheessa ja Sinä olet siihen reagoinnut; mahiksia siis on. Tutustuppa kirjoituksiin mm. tällä palstalla, niin tiedät miten toimia. Vielä yksi varoituksen sana; kun ja jos joudut
"ammattiauttajien" pakeille, katso tarkkaan mihin nimesi kirjoitat...Koska vain Sinä itse voit auttaa itseäsi.
kannattais muistaa , että kekkeret olivat yksityiset. Anna olla. Tiedän ettei se tunnu kivalta.. sitten kun yhteisiltä tapahtumilta sua unohdetaan, se on ihan eri juttu.
Suomalainen työelämä on aina ollut tällaista. Ihminen ulkoistetaan työyhteisöstä pienestäkin syystä, joskus ilman syytä. Olisiko vika perusluonteessamme. Joka paikassa rakennellaan kuppikuntia, joihin kaikkia ei oteta. Siitä saa nautintoa. Sinulla oli sentään vain privaattikutsun ohitus. Ole onnellinen, että saat olla töissä.
Minut ulkoisti aikanaan työstä luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, siis työstä. Sanoivat pomolle, etten saa tulla töihin. Firmalla ei ollut kuulemma muuta vaihtoehtoa kuin antaa loparit. Työsopimuslailla pyyhittiin persettä, omat koirat purivat. Luottamustoimen haltijat kuuluivat ammattiliiton vasemmistosiipeen. Minä olin vain jäsen liitossa, en aktiivi. Pärjäsin töissä ja tienasin hyvin. En liittynyt vasemmistoryhmään, enkä ole koskaan ollut erityisen sosiaalinen seuramies. Tein vain työni ja menin kotiin. Tämä oli luultavasti ulkoistamisen syy.
jotkut osaavat ulkoistaa itsensä porukasta.
Ja jotkut itsensä ulkoistaneet vierittävät syyn muiden niskoille.
Tuo on valitettavasti arkipäivää. Meillä töissä tuo on niin tavallista, etten jaksa sitä edes enää ajatella...
Aluksi asia tuntui ikävältä, mutta nyt sen kanssa osaa elää.
Kuuluu osana suomalaiseen yhteiskuntaan, kuten edellinen kirjoittaja kirjoitti. Uskoisin, että jos esim. Amerikassa joku toimisi näin, saisi helposti syytteen syrjinnästä. Muutenkin tuntuu, että muissa kulttureissa ei tälläinen käytös ole niin arkipäivästä ja repivää, kuin Suomessa.
Onneksi ilmoitit asiasta, ehkä pienin askelin joskus ihmiset tajuisivat, kuinka ilkeätä tuollainen käytös oikeasti on.
saisikin syytteen tai kuulan kalloon. Tämä meidän pikku Ameriiiikka kotomaamme Suomi ottaa mallia isommista ja varsinkin Ameriiiikasta. Varsinkin työelämässä.
Minusta kuitenkin tämän kysyjän ongelmasta kuvastui sen sortin problematiikka, ettei sitä voi huitaista olankohautuksella. Kun meillä kuitenkin työkulttuuri on myös sellainen, että "KAVERIA EI JÄTETÄ", niin eipä ole ihme, että asia mietityttää kysyjää. Ja jos mietityttää niin paljon, että pelkää palaveria, niin ASIA PITÄÄ VOIDA KÄSITELLÄ TYÖYHTEISÖSSÄ. Ei muuta kuin lykka til kysyjälle.
Hei, älä kärsi epäasiallisesta käytöksestä, älä anna kohdella itseäsi huonosti. Ala toimimaan työilmapiirin parantamiseksi työpaikallasi, kuten teki alkuperäinen kirjoittaja. Alistumalla tilanteeseen mahdollistat kiusaamisen/asiattoman käytöksen jatkumisen.
On työpaikkakiusaamiselle kriteerit, ei ihan jokaista ristiriitatilannetta voi laittaa kiusaamisen piikkiin. Vaikka tyhmää ja epäkohteliasta ja huonoa käytöstä olisikin.
Onko näitä muita esiintynyt?
Työpaikkakiusaaminen on jatkuvaa ja systemaattista toimintaa, joka jatkuu vähintäin kerran viikossa vähintäin puolen vuoden ajan.
Se ilmenee erilaisin tavoin:
-sanaton viestintä: kielteiset eleet, ilmeet, äänensävyt, katseet, olankohautukset
-sosiaalinen eristäminen: ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa, kielletään muita puhumasta, tervehdyksiin ei vastata, siirretään työskentelemään muista erillään, ei anneta ilmaista mielipiteitä, keskeytetään jatkuvasti
maineen tai aseman loukkaaminen: levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, juorutaan, mustamaalataan, kritisoidaan, haukutaan, nöyryytetään, pilkataan, kiusatun uskonnollinen tai poliittinen vakaumus tehdään naurunalaiseksi, mitätöidään
-työnteon vaikeuttaminen tai loukkaaminen: jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle,
-annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vähän tai ei lainkaan työtehtäviä, annetaan osaamiseen nähden ala-arvoisia tehtäviä
-suulliset tai kirjalliset uhkaukset
Eihän tuo täytä lähellekään kriteereitä. Kyllä oli kaameaa, jos työkaverit omistaisivat jo vapaa-ajankin.
Muutenkin kaikenlainen synttäri-, nimipäivävouhotus ym. ei kuuluisi työpaikoille. Jollei kaveruutta ja hyviä suhteita voi muulla tavalla ylläpitää työpaikoilla kuin korteilla, rahankeräyksillä ja muilla teennäisillä konsteilla, niin antaa sitten olla. Jos minä laitan esimerkiksi euron tai pari jonkun tuntemattoman, tai etäisen 50-vuotiskeräykseen, niin paljonko se meitä lähentää?
Tuollaiset keräykset pitäisi kieltää, koska niistäkin voi tulla kaikenlaista harmia, vaikka sillä tavalla, että nyt laitettuani sen euron sille synttärisankarille, voin olettaa, että hän kutsuu minutkin juhliinsa. Ja kun kutsua ei tulekaan, voin pitää sitä kiusaamisena. En oikeasti välittäisi pätkääkään, mutta kyllä sellaisiakin henkilöitä löytyy, on täällä maapallolla niin paljon hulluja.
Olkoon mikä yksityinen tilaisuus tahansa, niin en takuulla jaksaisi katsoa joitain naamoja vapaa-aikanani. Työaika on eri asia, siellä otan sen työn kannalta ja kohtelen kaikkia tasapuolisesti.
Nykyään kaikesta yritetään tehdä kiusaamista, tälläkin palstalla jonkun oikeudenkäynnissä oli "kiusatun" mielestä raskauttavaa, kun hänelle sanottiin "hyvää huomenta" hänen tultuansa tapojensa mukaan myöhään töihin. Oli muka vittuilua. Mutta jos hänelle ei oltaisi niin sanottu, niin kai sekin olisi ollut kiusaamista.
Koittakaa jo ymmärtää, että kaikkien kemiat eivät sovi yhteen, sitä on turha alkaa edes teeskentelemään ja jopa vapaa-aikana. Jotkut eivät pidä minusta ja minä en pidä joistain, mitä sitten? Kohtaamiset eivät aiheuta kriisejä, jos kummallakin osapuolella on tervettä järkeä ja terve itsetunto. Mutta jos toinen on henkisesti epävakaa ja tyhmä, tilanteesta tulee helposti ongelmia.
Ketjun aloittajan tapauksessa yksittäisestä yksityistilaisuudesta pois jättäminen ei täytä kiusaamisen tunnusmerkkejä, vaikka ikävää toimintaa se onkin.
Kirjoitit:
"Nykyään kaikesta yritetään tehdä kiusaamista, tälläkin palstalla jonkun oikeudenkäynnissä oli "kiusatun" mielestä raskauttavaa, kun hänelle sanottiin "hyvää huomenta" hänen tultuansa tapojensa mukaan myöhään töihin. Oli muka vittuilua. Mutta jos hänelle ei oltaisi niin sanottu, niin kai sekin olisi ollut kiusaamista."
Jos tarkoitit tapaustani, liukuva työaika oli 07-09 ja tulin työhön sen sallimissa rajoissa 08.30, kiusaaja tuli 07.30.
Vastaanotto työtoverilta aamuisin oli "Ai sinäkin tulit lopulta töihin tai Mikä aika tämä on töihin tulla?", niin jokapäiväistä vittuiluahan tuo on ihan varmasti.
Perehdy asiaan jos kommentoit...
Tämä sinun tapauksesi ei liity kysyjään, mutta kävin sitten uudestaan hakemassa sinun oikeudenpäätöksestäsi kohdan, jossa kerrotaan asia eri tavoin kuin sinä täällä kerrot. Siinä on sanat ja kellonaikakin erilaisia. Kumpaa siis uskotaan virallista asiakirjaa vai sitä mitä sinä kerrot?
Tässä lainaus oikeuden päätöksestä:
"Toukokuussa 2003 oli ilmennyt ********* ja *in välillä skismaa ja nälvintää puolin ja toisin. Asiasta järjestettiin palaveri, * otti huomautukset henkilökohtaisesti ja ********* pyysi anteeksi. Jos * tuli töihin kello 9.30 ********* oli toivottanut huomenta antaen ymmärtää, että töihin tuloaika oli myöhäinen. Tämän * oli kokenut loukkaavana."
Pyydän anteeksi ketjun aloittajalta, että tämä nyt menee väkisin ohi aiheen, mutta esimerkkinä se käy hyvin siitä, että tahaton normaaliksi laskettu käytös kuten tervehdys voi aiheuttaa jollekin aggressioita.
Muuten on aivan oikein, että poistettiin tuo pitkä rönsy, joka ei liity mitenkään ketjun aloittajan kysymykseen.
Jatkan myöhemmin muualla keskustelua siitä, että ovatko HCD:n väitteet todistajien valehtelusta ja tuomarin puolueellisuudesta kunnianloukkausta.
Älysit jättää pois oman kunnianloukkauksesi.
Nyt on pakko kysyä, että kuka oli näkemässä ja kokemassa nuo työpaikan tapahtumat? Minä, sinä vai tuomari?
Minä.
Joten seuraava kysymys, kuka tietää parhaiten mitä tuolloin tapahtui?
Minä.
Edelliseen viitaten, koska sinä tai tuomari ette ole olleet työpaikalla seuraamassa tapahtumia, ei kummankaan näkemykselle ole riittäviä perusteita väittämään, ettei asiat tapahtuneet kertomallani tavalla.
Lisäksi Käo:n päätös sisältää suuren määrän virheitä, jotka tullaan oikaisemaan Hovioikeudessa.
Jos kutsut noita edellisessä viestissäni mainitsemiani vittuiluita tervehdykseksi, niin voisi olla paikallaan tarkistaa mitä tervehdys tarkoittaa.
Tähän ketjuun kuulumaton "pitkä rönsy" lähti liikkeelle sinun aloitteestasi ja esittämästäsi kunnianloukkauksesta, jonka onneksi älysit poistaa tästä viestistäsi.
Jospa aloittaisit tänne palstalle ihan uuden ketjun väittämistäsi kunnianloukkauksista, niin vastaan mielelläni.
Jos uskallat, voit myös lähettää sähköpostia [email protected], niin jutellaan asiat läpi, ettei jää epäselvyyksiä.
Lainauksesi on tuomarin näkökanta asiasta.
Oikein hcd kirjoitti.
Paikalla olleet tietävät tapahtumat parhaiten.
Olen samaa mieltä hcd:n kanssa että aloitit tuon rönsyn asiattomalla viestilläsi.
Hyvä että se poitettiin.
"Jatkan myöhemmin muualla keskustelua siitä, että ovatko HCD:n väitteet todistajien valehtelusta ja tuomarin puolueellisuudesta kunnianloukkausta."
Seurasin kirjoitteluasi eilen eikä näkökannallesi löytynyt mitään perusteita.
Nyt käyttäydyt raukan tavoin ja viet keskustelun aiheesta jonnekin muualle.
Näin varmistat ettei keskustelun aiheena olevalle jää mahdollisuutta puolustautumiseen.
Muualle viemisellä tarkoitetaan tietenkin, että avataan uusi ketju. Sääntöihin kuuluu myös se, että ei poikettaisi liikaa aiheesta ja tässä ketjussa oli selkeä kysymys, joten HCD:n tapauksen keskustelu ei kuulu tähän ketjuun.
Äläkä sinä huoli, kyllä tuo HCD puolustautuu, eikä jää nurkkaan poraamaan menetettyä mahdollisuutta.
Ei nyt alettaisi taas rönsyttämään tätä ketjua uudestaan, kun se juuri vaivoin saatiin putsattua.
Tajusitko?
Ei ole uutta ketjua näkynyt. Olettaisin että keskustelu on siirretty muualle kuten sivusta seurannut kirjoitti.
Nimimerkki kiusaamista käsitteli HCD:n tapausta yliolkaisesti kirjoituksessaan.
Vastauksessaan HCD vastasi myös ketjun aloittajalle kuten hyviin tapoihin kuuluu.
Tapoja voisivat opetella muutkin.
Ehkä uusi aloitus tulee sitten kun on tullakseen. Ei kai tässä mitään aikatauluja ole, ihmisen vapaa-aikakin voi olla rajallinen ja joskus voi muuta tärkeämpääkin tekemistä löytyä. Itse en kirjoittele täällä ammatikseni, enkä edes harrastuspohjalta, vaan ajankuluksi.
Tehdä uutta aloitusta.
Pahasti tuli lunta tupaan edellisessä aloituksessa.
Kannattaisi miettiä etukäteen mitä kirjoittelee.