Ystäväni hankki uuden miehen ja nyt ei ole aikaa ystäville. Ällöttää koko touhu, kuitenkin alku huuman jälkeen on taas ruikuttamassa seuraa...
uusi mies ystävyyden väliin
katkera-pska
4580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...OIKEA ystävähän ymmärtää ja haluaa vaan ystävänsä olevan onnellinen...? Oma ystäväni ei sitä hyväksynyt, ettei ollutkaan enää maailman napa..
totta kai ystävä tajuaa, että toinen on rakastunut ja siksi vähän hölmö, mutta ei se silti anna rakastuneelle oikeutta kohdella ystäviä täysin kaltoin. Rakkauksia tulee ja menee mutta ystävyys on ikuista, eikö se niin mene? :) Itse menetin aikoinani ystävän, kun hän ei enää ehtinyt näkeen mua rakkausjutuiltaan. Myöhemmin hän on sit huomannut olleensa idiootti ja yrittänyt paikkailla välejämme.
Minä menetin ystäväni sen takia, ettei häntä enää kiinostanu minun "tylsä" seurustelevan elämä ja hän sitten hankki uudet ystävät. Että aina ei pidä syyttää sitä, joka löytää miehen. Toinen sinkkuystäväni taas sanoi, että on ihan ok, ettei aina kerkeä näkemään... Ystävä on kuitenkin aina mielessä, näin vähän "vanhempana" tajuaa ettei se ystävyys ole aina sitä että pitäis tehdä juttuja yhdessä. Vaan on hyväksyttävä se, että elämäntilanteet muuttuu ja arvostettava niitä pieniäkin yhteisiä hetkiä. vai kuinka? Entäs sitten, kun ystävä meneekin naimisiin, saa lapsia ja perustaa perheen?Pitäisikö sekin hylätä vain siksi, että olis aikaa ystävälle? Täytyy osata ajatella asioita molempien kantilta, ei tuijottaa vaan omaan napaansa...eikös se ystävyys niin toimi paremmin?
Minunkin ystäväni löysi uuden poikaystävän tässä parisen kuukautta sitten ja sen jälkeen olenkin jäänyt aika paljon taka-alalle. Olemme vielä aika nuoria, minä 19, ystäväni 18. Ymmärrän, että ystäväni tahtoo olla tietenkin poikaystävänsä kanssa, mutta mielestäni voisimme tavata välillä myös "tyttöjen kesken" ja mennä baariin joskus kahdestaankin tai tyttöporukassa. En ole valittanut hänelle asiasta, että hän huomioi minua vähemmän (tai aika paljonkin...), koska on ihan ok, että viettää poikaystävänsä kanssa aikaa, mutta pitäisi aikaa löytyä myös kavereille, jos ei tapaamalla, niin vaikka viestittelemällä, että mitä kuuluu tai muuten kuulumisia, mutta ei. Yleensä se olen minä, joka ottaa yhteyttä. Toki hän ottaa yhteyttä, kun hänellä on erimielisyyksiä poikaystävänsä kanssa ja joudun häntä lohduttamaan/neuvomaan. Ei hän taida edes tietää mitä minulle on parin kuukauden aikana tapahtunut, kun ei häntä tunnu kiinostavan. Tai jos kerron, hän ei reagoi mitenkään.
Kyllä minäkin olen ystävän menettänyt siten, koska seurustelin ja sinkkuystäväni ei kestänyt sitä. Se ei johtunut siitä, ettenkö olisi huomioinut kaveriani, hän ei vaan kestänyt, että minulla on joku. Hän itse sanoi tämän jälkikäteen. Tiedän, miten ärsyttävää se on, kun muuttuu niin kiireiseksi seurustelun takia, eikä aikaa/kiinostusta löydy ystäville, niin siksi en tee niin. Enkä leuhki sinkkuystäville, että minulla on poikaystävä (jota minulla ei nyt ole), koska se on lapsellistakin.
Minusta on siltiärsyttävää, että teen ystäväni vuoksi uhrauksia ja laistan tekemisistäni, jotta hänellä olisi hyvä olla,mutta hän ei koskaan voi uhrautua minun puolestani. Baariin lähdetään nykyisin VAIN ja ainoastaan kun kaverilleni etsitään kumppania, että näin. Kun minä seurustelen ja ystäväni ei, niin baarissa pitäISI ravata joka v-loppu. Mutta kun ystäväni seurustelee ja minä en, niin baareissa ei tule käytyä.