Olen ERITTÄIN ujo ja pelkään ihmiskontakteja, siis mulla on paha sosiaalisten tilanteiden pelko. Olen nyt 27v, koulut ja työpaikat jäi kesken sietämättömän jännityksen takia, joka paheni vuodesta toiseen. Kävin peruskoulun ja vuoden ammattikoulua, kertaakaan en kouluissa puhunut kellekään SANAN SANAA, ainoastaan silloin vastasin yhdellä lauseella, jos kysyttiin jotain.
Olen käynyt psykologeilla, lääkäreillä, laitoshoidossa kymmeniä kertoja, ratkaisua ei löytynyt. Ne sanoo, sitten olet hiljainen, kaikkien ei tarvitse puhua.
Tässä iässä en ole vielä löytänyt ammattia, kaikki yritykset kariutuu ihmispelkoon. Mitkään rauhoittavat lääkkeet ei auta, ei läheskään tarpeeksi.
Kerran mulle määrättiin nukahtamisvaikeuksiin tsolpideemia (Stilnoct), havaitsin että se vie ihan kaikki pelot, mutta myös sen että siitä menee ihan pihalle. Ja silloin on vaikea hoitaa asioitaan, joskus olen kyllä onnistunut.. Kuitenkin uusin aina sen reseptini, ja joskus haen niitä muualtakin.
Oon tullu ihan riippuvaiseks siihen, aina kun saan niitä, ne menee nopeesti. Näin pystyn hoitaan EDES JOITAIN asioitani.
Mut se lääke on salakavala. Se on lyhytvaikutteinen, joskus menee kaksikin listaa päivässä. Aamulla muistat että oot saattanu tehdä vaikka mitä aivan sekavaa juttua, soitellu numerot läpi keskellä yötä, puolitutuille sönkänny jotain ihan pimeetä läppää. Vedän vielä yliannostuksen joskus... Kihlattunikin on kohta jättämässä tällaisen luuserin.
Suurempia masennusongelmia mulla ei ihme kyllä ole ollut.
Eli zolpideemi auttaa, mutta on on loppujenlopuksi tod. huono apu.
Kertokaa mitä ootte mieltä.. Tarina on tosi
Olen käynyt psykologeilla, lääkäreillä, laitoshoidossa kymmeniä kertoja, ratkaisua ei löytynyt. Ne sanoo, sitten olet hiljainen, kaikkien ei tarvitse puhua.
Tässä iässä en ole vielä löytänyt ammattia, kaikki yritykset kariutuu ihmispelkoon. Mitkään rauhoittavat lääkkeet ei auta, ei läheskään tarpeeksi.
Kerran mulle määrättiin nukahtamisvaikeuksiin tsolpideemia (Stilnoct), havaitsin että se vie ihan kaikki pelot, mutta myös sen että siitä menee ihan pihalle. Ja silloin on vaikea hoitaa asioitaan, joskus olen kyllä onnistunut.. Kuitenkin uusin aina sen reseptini, ja joskus haen niitä muualtakin.
Oon tullu ihan riippuvaiseks siihen, aina kun saan niitä, ne menee nopeesti. Näin pystyn hoitaan EDES JOITAIN asioitani.
Mut se lääke on salakavala. Se on lyhytvaikutteinen, joskus menee kaksikin listaa päivässä. Aamulla muistat että oot saattanu tehdä vaikka mitä aivan sekavaa juttua, soitellu numerot läpi keskellä yötä, puolitutuille sönkänny jotain ihan pimeetä läppää. Vedän vielä yliannostuksen joskus... Kihlattunikin on kohta jättämässä tällaisen luuserin.
Suurempia masennusongelmia mulla ei ihme kyllä ole ollut.
Eli zolpideemi auttaa, mutta on on loppujenlopuksi tod. huono apu.
Kertokaa mitä ootte mieltä.. Tarina on tosi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläni oli joskus Tsolpideemi käytössä, kun masennus oli pahimmillaan,musta aivan karmea lääke,ei sopinut mulle,seuraavalle päivälle teki tosi karsean olon,sain paniikkikohtauksia aina julkisilla paikoilla...Sun varmaan kannattaisi kohottaa itseluottamusta muilla konsteilla kuin pelkkien lääkkeiden avulla,nehän ovat vain tukimuoto.
tuo lääkeasia täytyy yhdessä tuumin päättää. tuo lääkehän on rauhoittava, eli mitä sitten lienet huonolla tuloksella kokeillut aiemmin ?
mitähän tuo "laitoshoitoidossa kymmeniä kertoja" nyt tarkoittaa ?
no kuitenki kun ei oo tietoo sen enempi mitä kerrot ja mitä jätät kertomatta ja mitä valehtelet, nii oletan ssri ja srni lääkkeet jo kokeilluiksi ?
kerro lääkärillesi rehellisesti miten on mennyt tuon tsolpideemin kans, ehkä siitä voi jotain päätellä.