Jos ei ylityökorvauksia makseta, niin ylitöitähän ei täten tarvitse tehdä, vai mitä? Sama homma sunnuntaina; eli jos pyhälisiä ei kakseta, niin pyhänä ei töihin tarvitse lähteä, vai mitä? Miten pekkaspäivät; onko ne pakko maksaa?
Voiko ylitöistä kieltäytyä?
Mä oon rekkamies
41956
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et ylitöitä ei ole pakko tehdä ollenkaan vaikka saisi minkä korvauksen ja jos ei niistä makseta niin ei niitä moni tekis !! Tässä sen näkee toi kuljetusala on syvältä ton pakottamisen ja maksun kanssa ei tule palkka kuin hoitajille varmasti kun me muut sen veroina maksamme!! Ja pekkaspäivät on maksettava jos niitä ei saa pitää!!Nämä on paljon yritys/esimiesten kesken sovittavia asioita !! Yritä sopia tai ota luottamusmieheen yhteyttä!!
Ylityöt on selvä juttu, niitä saa teettä vain työntekijän suostumuksella. Pakottavassa tilanteessa työnantaja voi teettää väkisin hätätyötä, mutta hätätyön teettämiseen on omat säännökset, ja mikään urakan kuseminen ei ole syy teettää hätätyötä.
Sunnuntaityö onkin sitten hieman kinkkisempi juttu. Mitä työsopimuksessa sanotaan työpäivistä? Jos sunnuntai on normaali työpäivä, niin silloin et voi kieltäytyä sunnuntaityöstä. Tosin sunnuntaina on työlainkin mukaan maksettava kaksinkertainen palkka, vaikka allalla ei olisikaan yleissitovaa työehtosopimusta.
Työaikalaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960605
33 §
Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos sitä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti mainittuina päivinä tai jos siitä on työsopimuksella sovittu taikka jos työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.
Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Jos työ on lisä-, yli- tai hätätyötä, on siitä suoritettava myös 22 tai 23 §:n mukaan määräytyvä korvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.
Sunnuntaityöstä maksettavaa korotettua palkkaa laskettaessa on noudatettava, mitä 22 §:ssä säädetään ylityöstä maksettavan korotetun palkan laskemisesta.
Lisäksi:
22 §
Lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus
Lisätyöstä on maksettava vähintään sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus.
Säännöllisen työajan määräytyessä 6, 9, 10, 12 tai 13 §:ssä säädetyllä tavalla on vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.
Työn jatkuttua jaksotyössä koko kahden tai kolmen viikon ajanjakson on 12 tai 18 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on päättynyt tai että hän ei ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pidempi. Tämän tuntimäärän kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Jos säännöllinen työaika perustuu 14 §:ssä tarkoitettuun poikkeuslupaan tai työehtosopimukseen, on luvassa tai sopimuksessa mainittava perusteet, joiden mukaan ylityöstä maksettava korotettu palkka lasketaan.
23 §
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana
Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 22 §:ssä säädetään.
Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.
Työnantaja ja työntekijä voivat 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen sopia, että lisä- tai ylityöstä korvauksena annettava vapaa-aika yhdistetään vuosilomalain (162/2005) 27 §:ssä tarkoitettuun säästövapaaseen. Vapaa-ajasta on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä vuosilomalaissa säädetään säästövapaasta. (18.3.2005/164)
Nuoleskelulle on tehtävä loppu! Ja jos töissä viihtyy liikaa, on autettava elämän hankinnassa!
Oo koton vaan....